Sisäinen tarkastus takaa laadun organisaatioissa: ehkä?
Sisäinen tarkatus on tärkeä osa monen instituution toimintaa, koska erilaisten väärinkäytöksien selvittäminen on hankalaa, kun vastuuta vältellään ja ylhäältä voidaan vain osoittaa vian olevan aina työntekijöissä, vaikka myös johtajissa on välillä vikaa.
MOT esittelee meille yhtä tapausta, jossa sisäisessä tarkastuksessa oli puutteita ja ohjelmasta saa myös käsityksen että johtajien kyvyssä valvoa toimintaa oli puutteita.
Sisäinen tarkastus on tärkeä osa monen organisaation toimintaa ja ilman sitä on vaikea valvota sekä hallinta mitä tapahtuu [1]. Tämä valkokaulusrikollisuus on ilmiönä laaja [2], [3] ja se ei ole pelkästään ”työntekijöiden” tekemä teko vaan on ihan yrityksen johtaja pystyy niitä tekemään [4] ja viranomainen [5], jotka sotkeutuvat tekemään näitä talousrikoksia.
Organisaatioihin syntyy puitteita, jossa rikoksia voidaan tehdä [6] ja suotuisat olosuhteet antavat talousrikoksien tekemiseen mahdollisuuden [7]. Näissä organisaatiorakenteissa rikoksentekijälle on tarjolla puitteet tehdä rikokset, jotka ovat erilaiset työkalut, verkostot, asemat jne [8], [9]. Kuten tiedämme jo terveydenhuollosta [10], [11], niin monimutkaiset rakenteet sekä vastuun hajauttaminen, epäselvyydet vastuissa ja tulkinallisten ohjeiden olemassaolo sekä viimeikseksi tietoiset valinnat tehdä väärin: antavat mahdollisuuden tehdä esim. talousrikoksen [12]. Lopulta sitten jos asioita päätetään salailla erilaisten tekijöiden toimesta esim. työntekijät, johtajat niin talousrikoksia on mahdollista tehdä [13].
Talousrikollisuus on kriminologisen teorian mukaan opittua käytöstä ja tämä tekemisen kulttuuri muodostuu niistä ihmisistä jotka ovat työympäristössä [14], [15, s. 172−181]. Sitten ihmisillä on erilaisia keinoja oikeuttaa (neutralisoida) omaa toimintaansa. Voidaan sanoa että säädökset ovat liian vaikeita tai säätelyä on liikaa [16]. Se on vaikeampi sanoa, että miten uhriton rikos on talousrikos, kun sanotaan se ei ole uhriton rikos [17], [18].
On siis todettava, että yhtä ainoata uhkakuvaa ei ole vaan näitä pystyy tekemään ihmiset joiden ei uskoisi ulkoisen habituksen perusteella tekemään. Tämä menee siihen samaan sarjaan, että mitä muita salaisuuksia ja valheita on erilaisten organisaatioiden seinien sisällä, ja kuka tekee moraalittomuuksia? Selvää on että rikoksentekijä tulee olemaan inhimillinen olento [19, s. 284] ja asioita voidaan vähentää, ja siksi on löydettävä tieteeseen perustuvia keinoja vähentää esim. talousrikollisuutta.
Mitä mieltä olette?
Kirjallisuutta
[1] Caratas, M. A., & Spatariu, E. C. (2014). Contemporary Approaches in Internal Audit. Procedia Economics and Finance, 15, 530–537. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2212567114005036
[2] Levi, M. (2019, June 25). Theoretical Perspectives on White-Collar Crime. Oxford Research Encyclopedia of Criminology. Retrieved 17 Sep. 2024. https://oxfordre.com/criminology/display/10.1093/acrefore/9780190264079.001.0001/acrefore-9780190264079-e-266
[3] https://rikoksentorjunta.fi/talous-ymparisto-ja-tyorikokset
[4] Turun Sanomat. Yritysjohtajalle vankeutta lukuisista talousrikoksista Oulussa. Turun Sanomat 30.1.2012. https://www.ts.fi/uutiset/305102
[5] Heidi Peltonen. Yrittäjä ja virkamies laskuttivat yhteistuumin Oulaisten kaupungilta ylimääräisiä laskuja 1,3 miljoonan euron edestä – molemmille yli kaksi vuotta vankeutta. Kaleva 07.10.2022. https://www.kaleva.fi/yrittaja-ja-virkamies-laskuttivat-yhteistuumin-oul/4987592
[6] Van Slyke, Shanna R., Michael L. Benson, and Francis T. Cullen (eds), The Oxford Handbook of White-Collar Crime, Oxford Handbooks (2016; online edn, Oxford Academic, 7 Apr. 2016), https://doi.org/10.1093/oxfordhb/9780199925513.001.0001
[7] Clarke, R.V. Opportunity makes the thief. Really? And so what?. Crime Sci 1, 3 (2012). https://doi.org/10.1186/2193-7680-1-3
[8] Punch, M. (1996). Dirty business: Exploring corporate misconduct analysis and cases. SAGE Publications Ltd, https://doi.org/10.4135/9781446250440
[9] Punch, M. (2011). The organizational component in corporate crime: Maurice Punch. Routledge. ISBN 9780203819203. https://www.taylorfrancis.com/chapters/edit/10.4324/9780203819203-14/organizational-component-corporate-crime-maurice-punch-maurice-punch
[10] Glynn EH. Corruption in the health sector: A problem in need of a systems-thinking approach. Front Public Health. 2022 Aug 24;10:910073. PMID: 36091569; PMCID: PMC9449116. https://doi.org/10.3389%2Ffpubh.2022.910073
[11] Taryn Vian, Review of corruption in the health sector: theory, methods and interventions, Health Policy and Planning, Volume 23, Issue 2, March 2008, Pages 83–94, https://doi.org/10.1093/heapol/czm048
[12] Levi, Michael & Lord, Nicholas. (2017). White-Collar and Corporate Crime. http://dx.doi.org/10.1093/he/9780198860914.003.0022
[13] Van De Bunt, H. (2010), Walls of secrecy and silence. Criminology & Public Policy, 9: 435-453. https://doi.org/10.1111/j.1745-9133.2010.00640.x
[14] Apel, R., Paternoster, R. (2009). Understanding “Criminogenic” Corporate Culture: What White-Collar Crime Researchers Can Learn from Studies of the Adolescent Employment–Crime Relationship. In: Simpson, S.S., Weisburd, D. (eds) The Criminology of White-Collar Crime. Springer, New York, NY. https://doi.org/10.1007/978-0-387-09502-8_2
[15] Kivivuori, J. K. A., Aaltonen, M., Näsi, M. J., Suonpää, K. E.-M., & Danielsson, P. M. (2018). Kriminologia: Rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa. Gaudeamus. https://www.finna.fi/Record/fikka.4281549
[16] Stadler, W. A., & Benson, M. L. (2012). Revisiting the Guilty Mind: The Neutralization of White-Collar Crime. Criminal Justice Review, 37(4), 494-511. https://doi.org/10.1177/0734016812465618
[17] https://www.europol.europa.eu/crime-areas/economic-crime
[18] Button, M., Lewis, C. & Tapley, J. Not a victimless crime: The impact of fraud on individual victims and their families. Secur J 27, 36–54 (2014). https://doi.org/10.1057/sj.2012.11
[19] Vold, G. B. (1958). Kriminologian perusteet. In Kriminologian perusteet. Oxford University Press.
#sisäinentarkastus #työelämänväärinkäytöt #kokonaispolitiikka #kriminologia #kuntavaalit2025 #kuntavaalit #aluevaalit #Aluevaalit2025 #mikkoluomala #mluomala
Esiin tuli äskettäin uskomattoman löperö käytäntö Business Finland organisaatiossa. Wikipedia kertoo, että Business Finland on valtiokonserni. Sen pidemmälle ei tarvitse lukea, kun ymmärtää mistä on kysymys. Virkamiesmäisistä toimijoista, joilla ei ole mitään käsitystä sanasta ”Business”. Tarkoitan, että siellä on ylin johto ollut täysin pihalla talouskäytännöistä.
Hyvin yksinkertaiset säännöt estävät esiin tulleet väärinkäytökset. Jokaisen laskun pitää asiatarkistaa tilaaja ja sen pitää hyväksyä tilaajan esimies ja tarpeeksi suurissa laskuissa pitää olla kaksi hyväksyjää eli toimari ja talousjohtaja. Kaikille tilauksille pitää olla raharajat, joita ei saa ylittää ja tilauksille sama hyväksymiskäytäntö. Omaa tilausta ei saa hyväksyä edes toimari.
Näillä säännöillä voidaan estää 99 % väärinkäytöksistä. Lisäksi ulkomaankonttoreissa pitää olla kotimainen ”päällystakki” valvomassa toimintaa. Suomalainen on liian sinisilmäinen eikä ymmärrä, että muissa maissa ei pelata sovittujen sääntöjen mukaan, jos valvonta ei ole tiukkaa. Tämä on oppi, jonka saa suomalaisilta kansainvälistyneiltä yrityksiltä.
Yritysostoissa pitää olla vielä korostetun tiukka valvonta ja paikanpäällä haltuunottotiimi.
Business Finlandin toiminta on ollut niin heikkoa, että pari päätä pitäisi tippua.
Ilmoita asiaton viesti
”..niin heikkoa, että pari päätä pitäisi tippua.”
Ei tule tippumaan vaikka Business Finland on ainoastaan jäävuoren huippu.
Korkeintaan toimittaja tulee saamaan sakot ja roistot pääsevät vieläkin tuuheammille oksille.
Ilmoita asiaton viesti
Sisäinen tarkastus etsii väärinkäytöksiä. Se ei ole tehokas menetelmä ehkäisemään väärinkäytöksiä, vaikka se pelotteena pitää olla olemassa.
Ilmoita asiaton viesti