Tulevat välikysymykset? Mikä olisi tärkein välikysymys vuodelle 2024 tai tärkeimmät välikysymykset vuodelle 2024?

Vuodesta 1907 alkaen tehdyt välikysymykset vuoteen 2022 asti

https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/tietopalvelulta-kysyttya/Documents/V%C3%A4likysymykset%20vuosittain%201907%20l%C3%A4htien.pdf

Uusimmat välikysymykset vuodelta 2023 löytyvät seuraavasta osoitteesta:

https://www.eduskunta.fi/FI/valtiopaivaasiat/Sivut/Valikysymykset.aspx

Otanta välikysymyksistä

Asian käsittelytiedot VK 2/2023 vp
Asian tila: Vastattu
”Eduskunta päätti, että valtioneuvosto nauttii eduskunnan luottamusta. Asian käsittely päättyi.”

Keskeiset kysymykset minulta

Millaista politiikkaa Suomessa tarvitaan? Mitä vaihtoehtoja on jäljellä moniulotteisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi?

Suomessa on merkittävä puute ja se on pitkäkestoisen politiikan katoaminen sekä kokonaispolitiikan puute poliittisissa ohjelmissa. Pistemäinen politiikka, jossa lakien toimivuutta ei mitata eikä perusteta päätöksentekoa tieteeseen [1-8], [9] ovat lyhyt näköistä politiikkaa.

HS tiedottaa:

”Hallitus lopettaa valtio­neuvoston selvitys- ja tutkimus­toiminnan. Selvitys- ja tutkimustoiminnalla on rahoitettu tutkimusta, joka tarjoaa tietoa päätöksenteon tueksi.” [10]

Mutta sitten kuitenkin on tarjolla selvitys- ja tutkimusrahoja varten hankkeelle, joka käsittää ”talous- ja teollisuuspolitiikan globaalit muutostekijät” teemaat [11].

Mikä on tieteellisen tiedon rooli suomalaisessa yhteiskunnassa?

Tieteellisen tiedon roolin merkitys on arvioitu kasvavan suomalaisessa yhteiskunnassa [12]. Kun katsoo Sitran raporttia vuodelta 2020 ja kuvaa 5 [13, p. 18], niin kansanedustajien vaikutuksen sisäpiirissä ei kuvan 5 [13, p. 18] mukaan ole tieteellinen tutkimus.

Lainaus raportista:

”Kiire, sekä se tosiasia, että kansanedustajien tiedonkäyttö tähtää yleensä joko käsiteltävien asioiden kommentoimiseen tai puolueen kannanmuodostukseen, johtaa siihen, että edustajilla ei ole mahdollisuutta perehtyä syvälliseen tutkimustietoon. Pää-asiallisesti hyödynnettävää tietoa etsitään erilaisista raporteista, suoraan asiantuntijoilta, ministeriöiden asiakirjoista tai tilastoista.” [13, p. 20]

Yksi keskeinen välikysymys vuodelle 2024

Yksi tärkeimmistä välikysymyksistä vuodelle 2024 olisi: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä lakien säätämisessä, että säädettäviä lakeja käsitellään kokonaispoliittisesti sekä tieteellinen tutkimus pääsee aidosti vaikuttamaan päätöksenteossa?

Mitä mieltä olette?

Kirjallisuutta ja lähteitä

[1] King A. Science, politics and policymaking: Even though expert knowledge has become indispensible for policymaking, providing scientific advice to governments is not always easy. EMBO Rep. 2016 Nov;17(11):1510-1512. https://doi.org/10.15252%2Fembr.201643381

[2] Rosenstock L, Lee LJ. Attacks on science: the risks to evidence-based policy. Am J Public Health. 2002 Jan;92(1):14-8. https://doi.org/10.2105%2Fajph.92.1.14

[3] Sienkiewicz, M., & Mair, D. (2020). Against the Science–Policy Binary Separation. Science for Policy Handbook, 2–13. https://doi.org/10.1016/B978-0-12-822596-7.00001-2

[4] Ian L. Boyd, Scientists and politics?.Science366,281-281(2019). https://doi.org/10.1126/science.aaz7996

[5] POLLY SLY. THE NONSENSE AND NON-SCIENCE OF POLITICAL SCIENCE A POLITICALLY INCORRECT VIEW OF ‘POLY-T(R)IC(K)S’. https://trace.tennessee.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1109&context=catalyst

[6] Brown, Richard Harvey, and Elizabeth L. Malone. “Reason, Politics, and the Politics of Truth: How Science Is Both Autonomous and Dependent.” Sociological Theory, vol. 22, no. 1, 2004, pp. 106–22. JSTOR, http://www.jstor.org/stable/3648961

[7] https://www.bsg.ox.ac.uk/blog/politics-faith-not-science

[8] https://oxsci.org/why-politics-has-no-place-in-science/

[9] Ville-Pekka Sorsa. Pääkirjoitus: Millaista tutkimustietoa päätöksentekoon? https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/96124/54488?acceptCookies=1

[10] Paananen, Veera. Hallitus lopettaa valtio­neuvoston selvitys- ja tutkimus­toiminnan. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009733716.html

[11] https://vnk.fi/-/selvitys-ja-tutkimustoiminnan-maararahoja-haettavana-12

[12] Jukka Vahti. Tuore kysely: Yli puolet suomalaisista uskoo tieteen ja asiantuntijuuden merkityksen kasvavan koronakriisin jälkeen. https://www.sitra.fi/uutiset/tuore-kysely-yli-puolet-suomalaisista-uskoo-tieteen-ja-asiantuntijuuden-merkityksen-kasvavan-koronakriisin-jalkeen/

[13] Joonas Leppänen, Ville Aula, Lea Konttinen. Miten tietoa käytetään päätöksenteossa? https://www.sitra.fi/app/uploads/2020/11/miten-tietoa-kaytetaan-paatoksenteossa.pdf

#kokonaispolitiikka #mikkoluomala #mluomala #eurovaalit2024 #etsivä_demokratia