Varallisuuden kasvattaminen ja köyhyyden vähentäminen: mikä toimii? what works?

Varallisuuden kasvattaminen ja köyhyyden vähentäminen

Tämä on helpomin sanottu, kuin tehty. Kun katsoo Danske -pankin tekemää tuoretta selvitystä ihmisten tyytyväisyydestä omaan varallisuuteen, niin epätyyväisyys on kasvanut vuodesta 2018 vuoteen 2024 menessä noin 9 prosentilla [1]. Ratkaisuja aletaan siis odottamaan. Rahan ongelma on, että sen arvo on monelta osin tyhjästä luotua [2], jonka arvo perustuu luottamukseen [3], että se toimii vaihdon välineenä. Tästä luottamuksen syystä vaihdon välineeksi on myös valikoitunut virtuaalivaluutat [4]. Miksei sitten vain jaeta rahaa ihmisille, niin kaikilla olisi vaurautta? Rahan massivinen vastiiketon jakaminen kiihdyttää inflaatiota [5-9], joka johtaa hintojen nousuun ja luottamuksen menetykseen valuutan osalta. Jos kaikilla on saman verran rahaa, niin ostovoima heikkenee ja joidenkien mukaan silloin rahalla ei ole olisi arvoa.

Sitten kun on rahaa, niin rahan tienaamisen vaikutus ihmisen onnellisuuteen päättyy jonkun tutkimuksen mukaan noin 75 000 dollarin vuosituloihin [10]. Köyhyydylle on tietysti ihmisen suorituskykyä lannistava vaikutus [11] ja köyhyyden poistaminen on vaikeaa maailmasta, kun koko rahan arvo perustuu ”erilaisiin jakaumiin”. Näyttää siltä tällä aikakaudella ei ole olemassa ratkaisua, joka tyydyttää kaikkia. Se mitä voidaan tehdä, olisi että Suomessa muuttuisi ajattelumallit sen perusteella että ihmiset saavat yrittää ja epäonnistua ja yrittää uudelleen. Meillä on kulttuuri, jossa haluamme olla kateellisia toisillemme [12] ja jos toinen menestyy. Tämä paradigman muutos ei korjaa kaikkia ongelmia, mutta uskoisin sen vähentävän ongelmia. Työllä tienaa tietyn verran, yrityksen perustamalla voi tienata jotain ja sijoittamalla voi saada tulosta.

Vaikka meillä on yrittäjiä lyttävää ilmapiiri ja niitä kohtaan jotka tekevät konkurssin Suomessa [13]. Niin tällä hetkellä se ei tuo mitään hyvää lytätä ihmisiä joiden firmat menevät konkurssiin, kun niitä menee tällä hetkellä jatkuvasti. Jos olemme toisillemme kateellisia ja tappelemme keskenään, niin miten voimme pärjätä kansainvälisesti ja selvitä eteenpäin yhteiskuntana? Ilman riskinottajie ei ole yrityksiä ja elinkeinoja, mutta ilman tekijöitä ei ole yrityksiä eikä elinkeinoja. Olemme toisistamme riippuvaisia, että meillä on asia nimeltä yhteiskunta.

Mitä mieltä olette?

Lähteitä ja kirjallisuutta

[1] Danske Bank. Taloudellinen mielenrauha 2024: Suomalaiset entistä tyytymättömämpiä varallisuuteensa. Danske pankki 29.8.2024. https://danskebank.fi/-/media/danske-bank-com/pdf/fi/taloudellinen-mielenrauha-2024—suomalaisten-vaurastuminen.pdf?rev=2ae5ea6db1ec4cce97adc24bc0e2c77d&hash=30B084A51C389BA6CFF3C05123CC1C4F

[2] Werner, R. A. (2014). Can banks individually create money out of nothing? — The theories and the empirical evidence. International Review of Financial Analysis, 36, 1–19. https://doi.org/10.1016/j.irfa.2014.07.015

[3] Tyszka, T., & Przybyszewski, K. (2006). Cognitive and emotional factors affecting currency perception. Journal of Economic Psychology, 27(4), 518–530. https://doi.org/10.1016/j.joep.2006.01.004

[4] BOLT, W., & VAN OORDT, M. R. C. (2019). On the Value of Virtual Currencies. Journal of Money, Credit and Banking. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/pdf/10.1111/jmcb.12619

[5] Buthelezi, E.M. Impact of Money Supply in Different States of Inflation and Economic Growth in South Africa. Economies 2023, 11, 64. https://doi.org/10.3390/economies11020064

[6] https://news.stanford.edu/stories/2022/09/what-causes-inflation

[7] https://www.history.co.uk/articles/just-print-more-money-history-s-worst-cases-of-hyperinflation

[8] https://www.sciencedirect.com/topics/economics-econometrics-and-finance/inflation

[9] Situm, Mario, The Effects of Money Printing on Inflation Accounting (September 10, 2009). http://dx.doi.org/10.2139/ssrn.1471359

[10] Killingsworth, M. A. (2021). Experienced well-being rises with income, even above $75,000 per year. Proceedings of the National Academy of Sciences, 118(4). https://doi.org/10.1073/pnas.2016976118

[11] Sharafi, Z. (2023). Poverty and perseverance: The detrimental effect of poverty on effort provision. Journal of Development Economics, 162, 103040. https://doi.org/10.1016/j.jdeveco.2022.103040

[12] https://www.tuni.fi/alustalehti/2023/03/16/ylpeytta-ja-hapeaa-omasta-ammatista/

[13] Turunen, R. (2018) Velka, vararikko ja tuomio. Konkurssi ja sen merkitykset 1800-luvun suomalaisissa kaupungeissa. Lectio praecursoria 1.12.2017. Ennen ja nyt – Historian tietosanomat 1.1.2018. https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/108860

#kokonaispolitiikka #kuntavaalit2025 #kuntavaalit #aluevaalit #aluevaalit2025 #mikkoluomala #mluomala