Energia – Ravinnon kohtalonyhteydet sotiin

Viljelystapojen saavuttaessa metsästäjä-keräilijän sai ihmiskunta uuden muodon, josta tuli jännitteisempi kuin aikaisempi metsästäjä keräilijän heimo-elämä, joka johtui yksinkertaisesti maankäyttöön ja omistusoikeuksiin liittyvistä kiistoista sekä ravinnon runsaan kasvun suomasta mahdollisuudesta lisääntyä moninkertaisesti.

Aikaisempi liikkuva ihminen korvautui uudella, omistusperiaatteellisella ihmisryhmällä, joka kykeni tuottamaan ja varastoimaan energiaa ja siten myös lisääntymään huomattavasti aikaisemmasta liikkuvasta metsästäjä keräilijästä.

Kehityskulku näihin päiviin on siis ollut hyvin johdonmukainen, jossa päälajin – ihmisen – omistusperiaatteellinen ja itsevaltainen tapa muokata maata johti myös kasvaviin uhkakuviin hyökkäyksistä ja valloituksista. Sotien määriä on kuitenkin pystytty estämään kansainvälisten sopimusten myötä, mutta ei suinkaan poistamaan riskejä, niin kuin esimerkiksi nyt käynnissä oleva Venäjän hyökkäyssota osoittaa.

Itse ongelma ei varsinaisesti ole vielä niinkään ihmiskunnan koko, vaan pikemminkin elämäntapa, jossa metsiä kasketaan tuotanto – ja teuraseläimien laidunmaiksi, joissa puhtaan veden ja ravinnon käyttö tuotantoeläimien kasvattamiseksi syö kestämättömät määrät maan pinta-alasta. Tämä tulee luontaiseen päätökseen tavalla tai toisella, mikäli tarvittavia muutoksia elämäntapoihin ei tehdä.

Kaikki elävät pyrkivät kasvattamaan selviytymisen ja lisääntymisen mahdollisuuksia, rajallisella elonkehällä tämä tarkoittaa ihmiskunnan energiakasvun pysähtymistä lopulta joko sotaan tai nälänhätään – todennäköisesti kumpaankin – ,mikäli ei havahduta kestämättömiin elin – ja tuotantotapoihin.

Ravinto on energiaa.

 

 

Lähteet: hae itse, ei huvita

0
Mikko Marttila

Aika on syvyyden luoja, todellisuus on ennakkokäsityksiä ympäristöstä, uskomuksia muodosta

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu