Kannattaako ottaa Ruotsista mallia? – Vaurautta vakauden hinnalla
Siinä missä Ruotsissa lähdettiin uudistamaan yli kaksikymmentävuotta sitten julkisen talouden rakenteita, oli tavoitteena mitä ilmeisemmin tietenkin leikata julkisen talouden kustannuksia. Pyrkimys oli nostaa vaurautta, mutta millä hinnalla?
Ruotsi on tunnettu pitkään myös pakolaismyönteisestä politiikasta aina viimeiseen kymmeneen vuoteen saakka, mutta maahanmuuton vastustaminen on tunnetusti nostanut päätään ympäri Eurooppaa ja syyksi tavanomaisesti on osoitettu ”kulttuurieroja”, ”roturealismia” ja mitä ”innovatiivisimpia” väitelmiä, joilla perustella muukalaisvastaisuutta.
Olen kuullut lausekkeen:”Parasta turvallisuuspolitiikkaa on pitää huoli, että kaikilla on menetettävää” on hyvä lauseke kuvaamaan vakaata yhteiskuntaa, mutta nykyinen suuntaus Suomessa varallisuuden kasvun tavoittelussa johtaa ilmiselviin riskeihin, jotka on hyvin tunnettuja myös rahoitusjärjestelmästä, jossa suuremmat riskit tuottavat suurempia voittoja, mutta myös lisäävät luottotappion mahdollisuuksia.
Yhdysvallat on varallisuuden tavoittelun räikein ja parhain esimerkki kuvaamaan, mitä seuraa varallisuuserojen kasvun myötä: vainoharhat kasvaa ja vapaa pääsy aseisiin rajoituksetta pitää huolen, että Yhdysvallat vaalii edelleen ”villin lännen” aikoja ja ”kultakuumetta lämmöllä.”
On myös sanottu, että parhaita tappajia ovat lapset: heidän mieltään on helppo muokata ja ulkopuolisuuden tunne todella ruokkii tätä. Tästä syystä myös nuorisorikollisuuden ongelmat pitäisi nähdä keskeisenä tunnusmerkkinä kasvavista ongelmista, joiden syntysyy on ulkopuolisuuden kokemuksissa ja osattomuudessa.
Julkisten palveluiden kustannukset ovat korkeat siksi, että verotuksellisia seikkoja ei ole korjattu vastaamaan varallisuuden kasvua, erityisesti ylemmissä tuloluokissa.
Näyttää sille, että Suomella on identiteettikriisi, jossa ei osata varmaksi sanoa, onko varallisuuden kasvu ja vaurauden tavoittelu maailman malliin se parempi yhteiskunta, vai pitäisikö Suomessa vaalia perintöä, jossa ymmärretään talouspolitiikan ja sisäisen turvallisuuden merkitys ja yhteiskunnallinen vakaus keskeisenä tavoitteena, jossa jokainen menetetty nuori ja lapsi tulee todella kalliiksi Suomelle ja Suomen sisäiselle turvallisuudelle sekä taloudelle.
Ensin siis pitäisi ottaa oma valuutta takaisin.
Ilmoita asiaton viesti
Hur så?
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsillahan on oma valuutta. Siitä siis mallia.
Ilmoita asiaton viesti
Valuuttakikkailut ovat hyvin lyhytaikaisia iloja verrattain euron vakauteen, Suomelle paluu markkaan olisi paluuta 90 luvun kelluviin aikoihin, jolloin vakaus oli vain poliittisessa jargonissa – no comments.
Ilmoita asiaton viesti
Euro on ollut vakaa, mikä on monessa mielessä hyvä asia, mutta euro on tuonut myös ongelmia. Euron keskeisin ongelma on ollut luullakseni se, että se ei jousta markan tavoin Suomen suhdanteiden mukaan. Markka-aikana valuutta heikkeni huonojen suhdanteiden aikana, ja erityisesti kansalaisten kyky kuluttaa ulkomaisia tuotteita heikkeni samaan tahtiin. Euroaikana ei ole rakennettu mitään korvaavaa järjestelmää, vaikka olisi ollut syytä varautua myös tuollaisiin tilanteisiin. Olemme siis itse tehneet talousjärjestelmästämme liian joustamattoman. Euron alkuaika meni ihan hyvin, kun suuria taantumia ei ollut, mutta finanssikriisin (2007–2009) jälkeen Suomen talous on ollut jatkuvasti muita verrokkimaita huonompi, ja jonkinlaisessa pienessä laman poikasessa, paljolti juuri tuon taloudellisen joustamattomuuden, ja uudistuskyvyttömyyden vuoksi.
Ruotsilla tuota ongelmaa ei ole ollut. En tosin osaa sanoa, onko Ruotsilla ollut sellaisia laskusuhdanteita, jotka olisivat ajaneet sen Suomen kaltaiseen ”pysähtyneisyyden tilaan”, ja olisivatko ruotsalaiset olleet suomalaisten tavoin kyvyttömiä rakentamaan talousjärjestelmäänsä sellaisia uusia joustoa tuovia mekanismeja, joilla maan sisäistä taloutta voidaan säädellä suhdanteiden mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Euro on aivan liian kallis valuutta Suomen kaltaisille maille. Lisäksi euroalueen matalampi korko kiihottaa suomalaisia elämään velaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kertaus on opintojen äiti, miten uutta rahaa syntyy järjestelmään?
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitat ilmeisesti, että pankit luovat rahaa myöntämällä lainoja? Näiden tyhjästä luotujen lainojen maksamiseksi, on kuitenkin jonkun tuotettava lisäarvoa.
Lisäarvon tuottamiseksi on tehtävä työtä jossakin muodossa.
Eli uuden rahan syntymiseksi kestävällä tavalla järjestelmään tarvitaan lisäarvoa luovaa työtä.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan, ja tätä kutsutaan investointiympäristöksi, epävakaa markka sen sijaan tarkoittaisi epävakaata investointiympäristöä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin Ruotsin epävakaa valuuttaa ei liene paljoa sikäläisiä investointeja haitannut….
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsissa epävakaa investointiympäristö? Mihin muuten on hävinnyt Suomesta ne hehkutetut 100 miljardin investoinnit? Nyt viimeksi kauppalehdessä oli ennustuksena 100 miljoonan, ehkä toteutuvat investoinnit. Tuulimyllyt eivät ole Suomelle hyviä investointeja, ulkomaiset firmat kerää, ehkä tulevat voitot, romujen siivoaminen jää veronmaksajien kustannettaviksi. Ennallistamisasetuksen myötä pitäisi Bryssel ennallistaa viidakoksi ja Hollannista purkaa kaikki padot. Amsterdam jo on merenpinnan alapuolella. Tätäkö te todella haluatte? Helsigistä ja Tampereelta pitää myös purkaa ratikkalinjat.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, kysy tätä vaikka Kataisen hallitukselta, jossa Kokoomus oli etunenässä vaatimassa yhteisöveron alennusta. Mihin hävisi investoinnit?Sijoittajien taskuihin.
Ilmoita asiaton viesti
Ja on muuten todella iso virhe vetää Kruunun ja Markan välille yhtäläisyysviivoja, Suomi on pieni maa ja pienillä volyymeillä, Ruotsi pikkasen isommalla väestörakenteella ja sitä myöten mahdollisuuksilla.
Ilmoita asiaton viesti
Totta. Toivottavasti ei Suomi enää kaipaa niihin aikoihin kun korot alkoivat huidella yli 20 %:n.
Euro on paljon vakaampi valuutta.
Ilmoita asiaton viesti
”Näyttää sille, että Suomella on identiteettikriisi, jossa … …., jossa jokainen menetetty nuori ja lapsi tulee todella kalliiksi Suomelle ja Suomen sisäiselle turvallisuudelle sekä taloudelle.”
Suomessa on viimeisten reilun 50 vuoden aikana surmattu keskimäärin 10000 lasta vuodessa ennen heidän syntymäänsä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Abortti_Suomessa#Raskaudenkeskeytysten_m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4_Suomessa
Ilmoita asiaton viesti
Eli haluaisit lisätä pahoinvoivien lasten ja nuorten määrää kieltämällä raskaudenkeskeytykset?
Jokaisella lapsella on oikeus tulla rakastetuksi, aiotko sinä taata sen raskaudenkeskeytyksien kieltämisellä ja ”pelastaa nämä lapset?”
Ilmoita asiaton viesti
”Eli haluaisit lisätä pahoinvoivien lasten ja nuorten määrää kieltämällä raskaudenkeskeytykset?”
Ei toivotut lapset saattavat muuttua toivotuiksi lapsiksi jo raskauden edetessä…
Ilmoita asiaton viesti
On oltava kiitollinen, että raskaudenkeskeytys on mahdollinen, sillä hyvin monen vaikeasta perhetilanteesta tulevan ongelmanuoren kohdalla tämä asia vilahtaa vähintään kerran mielessä…
Ilmoita asiaton viesti
Seuraavaksi joku älypää varmaan keksii, että ns. ongelmanuorille voidaan antaa ns. viimeinen piikki mahdollisten psykososiaalisten ongelmien eliminoimiseksi…
Ilmoita asiaton viesti
Öö, mistäs niitä ongelmanuoria nyt voi syntyä kun ei enää edes itse tiedä mitä sukupuolta on… Onneks on niin vanha jo itte ettei tälläistä sekoilua tarvii hirveen pitkään kattella. Siks toiseks, niille ongelmavanhemmille tuo piikki pitäisi antaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tyhmä kysymys, onko sillä väliä mikä on sukupuolesi, paitsi mikäli vierailet lääkärillä?
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsissa on Suomea parempi mahdollisuus hallita polaarisuutta, kun toisaalta myös perinnettä.
Jenkeissä eletään tästä voimavarasta paremmin, koska on tavallaan osa kulttuuria, jota ei koeta vain ongelmaksi, ts jopa päinvastoin.
Venäjä on tuohon nähden ääripäätä, mutta toisaalta selkein kyseenalaishavaittava, sillä tarvitaan tosiaan riittävyyttä kompensoimiseen, ja tietyillä alueilla tämä mahdollistuu perinteisesti, ei näin katseenkestävin käytännöin, missä sopivuus (”tavallisuus” (tavallisuuvaikutelma)) vielä merkitsee jotain.
Ilmoita asiaton viesti