Luonto ei tunne jätettä, mikä on todella kierron esteenä? Mikä on jätteen ja orjuuden synnyn alkuperä?

Väitän, että ihmisen luontosuhde kymmenien vuosituhansien aikana on kokenut muutosta, jonka johdosta vieraantuminen ympäristöstä on tuonut käsitteen, joka ilmentää suoraan hyödyntämättömiä voimavaroja – suoranaista voimavarojen tuhlausta, eli jäte ja roskat.

Yhtälailla vieraantuminen luonnosta on aiheuttanut vieraantumista omasta ruumiista ja ruumiinkuvasta – kehosta ja kehollisuuden ilmaisumuodoista. Erottelu ja eriyttäminen luonnon voimavarojen hyödyntämisessä ovat kulkeneet käsi kädessä ihmiskuvan muuntumisessa, joka on aiheuttanut lajiopin ja yksipuolisen ihmiskuvan muotoutumisessa sekä kansallisuuskäsityksen synnyssä.

Muinaiset säännönmukaisuudet sitten viljelyskulttuurin synnyn olivat määnkäytön ja kansallisuusperiaatteen alkusykäyksiä, joiden vuoksi kiertokulttuuri muuttui jännitteiseksi omistuskulttuuriksi ja estopolitiikaksi. Näiden tapahtumien seuraukset johtivat perinnöllisyyden siirtämiseen perimästä myös omistuksiin, joka on ihmiskunnan uudelleenmuotoutumisen ja omistusmuotoisen ihmiskäsityksen synty sekä tehottomuuden alku.

Omistusmuotoisen ihmiskäsityksen takia kumppanuuden uudelleen muotoutuminen valtajärjestysopillisiin syvähierarkiaan oli alkusysäys luottamuksen murenemiselle: sukupuolien ominaisuuksista tuli valtapolitiikan ja valtaleikkien temmellyskenttä – perimysjärjestys oli asetettu.

Omistussuhteiden muotoutumisen myötä voimavarojen tuhlauksesta tuli valta-aseman tunnuspiirre – hyve, ja kiertolaisuudesta alempiarvoisuuden merkki: hyväksikäytön oikeutuksen perusta ja orjuuden synty. (Nykyään eniten saastuttavat varakkain yksi prosentti maailmanväestöstä.)

Vieraantuminen kiertolaisuudesta tietyillä yhteiskuntaluokille oli omiaan saaattamaan alkuun vieraantumisen luonnonkierrosta, joka johti myös uskomuksellisiin käsityksiin ihmissielun kuolemattomuudesta ja ikuisuudesta.

Ihminen luonnostaan pyrkii luomaan vakautta ja jatkuvuutta – eli välttelemään epävarmuustekijöitä, jotka olivat taas tunnusomaisia piirteitä kiertolaisuudelle. Kiertolaisuuden läheinen luontosuhde sen sijaan loi vahvemmat keskinäisriippuvuussuhteet, jossa tukeutuminen heimon jäseniin oli elinehto perimysjärjestyksen sijaan – huolehtiminen, luottamus ja avoimuus oli erittäin tärkeää selviytymiselle.

Viljelyskulttuurin alku oli myös verotusjärjestelmän synty, jossa maa-omistuksien – kansallisuusperiaatteen alku, johti yhteiskäyttömaan loppuun sekä omistussuhteiden alkuun. Tämä on vieraannuttanut luonnosta ja ihmisyydestä sekä luottamusperustaisesta ihmissuhteesta sekä aiheuttanut alentuneen kynnyksen sietää epävarmuustekijöitä: Stressi.

Väitän, että maankäyttöön liittyvät muutokset tuotantomäärien kasvupaineiden vuoksi jo muinaisuudessa johtivat pikaratkaisuihin, jossa lajien eriyttäminen ja rikkakasvikäsitteen alku on ollut myös alkusysäys ihmisen perimänmuunnokseen. Tämä perimämuunnos on voimistunut rikka- sekä tuholaismyrkkyjen myötä entisestään nykyaikana, jolloin suolistosairaudet ja herkistymät – allergiat ovat jo arkea monille. Ihmisen alentunut kyky sietää ympäristönmuutoksia on suorassa suhteessa monimuotoisuuden ja luontokadon kanssa – ihmiskunnan luontosuhteenmuutos on välttämätöntä selviytymiselle.

Ikuista on vain muutos.

 

+1
Mikko Marttila

Ilman vapautta ei ole vastuuta.

"Vapaus on vastuun perusta, itseohjautuvuuden lähtökohta, kestävän kehityksen kulminoituma."

Minä luulen tietäväni, siis ehkä olen, ehkä en...

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu