Mitä eroa on yhteispäätöksellä ja omatunnolla? Kun yksperimä on siemenä, vain yksi ruttopaise riittää.

Näitä päätöksiä on tehty maailmansivu, lukemattomia kohtaloita sinetöity: tasangot, joita puhdisti vuodatettu veri. Jos epävakaus on ainoa todellisuus, johon olet syntynyt, kuinka voisit tuntea hengeltään mitään muuta?

Kun jotain päätetään yhteisesti, on helpompi viaentaa omatunto, joka taistelee vastaan. Ja niin kauan, kun ei itse tule päätöksistä kärsimään, on myös helpompi elää – tietenkin.

”Lain velvoittavasta voimasta.”

Tässä tulee se selvä erotus, mikä erottaa ihmisen luonnosta: yhteispäätös, jolla aloitettiin sotia ja teollinen vallankumous, käynnistettiin joukkotuhoja, tartuntoja ja sairauksia, ja siten tukahdutettiin tunnontuska ja myötätunto. Joukkotuhovoima…

Yksi lähde: pieni voima, joka sytyttää metsäpaloja, kuin taistelijoita tulimyrskyssä – nyt tuuli puhaltaa pysähtymättä pitkin kaadettuja metsiä. Yksi kanta, joka kaataa sukukuntia, yksi perimä, jota viljellään pitkin jo kuolevia peltoja. ”Ansaitsematon hyvyys”, joka seuraa sukukuntia, varallisuus ja pääoma – serkun nussijat ja valkoisen ylivallan kannattajat heidän lapsinaan: Orjakauppiaat

Kuivuus leviää pitkin etelän tasankoja – kärsimys, joka ei kosketa vielä pohjoisen eläviä. Tuuli käy ennen sateita: kun puu revitään juuriltaan ei se siihen enää palaa, kun tehoviljelyllä maata käännetään, vain kuivuutta kasvatetaan.

 

+1
Mikko Marttila

Ilman vapautta ei ole vastuuta.

"Vapaus on vastuun perusta, itseohjautuvuuden lähtökohta, kestävän kehityksen kulminoituma."

Minä luulen tietäväni, siis ehkä olen, ehkä en...

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu