Mitä varten kouluttaudutaan? Tukeeko se todella yksilöllistä kehitystä?

Lapsi on luontaisesti utelias ympäristöstään, koulutusjärjestelmä vain kansainvälisistä kilpailuasetelmista. Sen sijaan, että ruokitaan lapsen uteliaisuutta, tarjotaankin tilalle pakkosyöttöä, jotta saadaan äkkiä maksuun opinto-ohjelma.

Tämä palvelee kyllä valtiota ja se palvelee myös niitä lapsia, jotka parhaiten omaksuvat uutta tietoa, mutta lopuille lapsista se aiheuttaa vastentahtoisuutta, jossa halu ymmärtää ja oppia ympäristöstä vaimenee – suorastaan kuristuu hengiltä.

Tämä johtaa eriarvoisuuteen ja lisää myös levottomuutta, joka johtaa koulukiusaamiseen ja syrjintään. Se on vaikeuksia ruokkiva kehä.

Tästä syystä koulutusjärjestelmän luonne pitäisi saada palvelemaan ennemmin luontaista uteliaisuutta ja rohkaista lapsia omissa vahvuuksissaan, joka vahvistaa siten itsetuntoa, ja lisää halua oppia uutta.

Koulutuksen pituus on, kuin opettaisi lapsista ”tuntimiehiä.” Tunnit ratkaisee eikä saavutukset.

Siksi olisi tärkeää vielä – varsinkin tässä poikkeustilanteessa, miettiä koulutuksen pituuden sijaan koulutuksen mielekkyyttä sekä oppimisympäristöä. Tukeeko se todella yksilöllistä kehitystä?

Mikko Marttila

Ihmisyydestä, uskomuksista ja yhteisöperustoista kiinnostunut kuntapuliukko. "Moraali on aina valinta, vapaus vastuun perusta, itseohjautuvuuden lähtökohta, kestävän kehityksen kulminoituma."

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu