Pelko tarttuu, mitä olisi syytä oppia muun muassa Yhdysvalloilta?
On hyvin tiedettyä parvieläinkäytöksestä, että esimerkiksi pelon tarttuminen linnuissa parantaa todennäköisyyttä pelastaa oma henkiriepunsa ja tuleva perimä. Mutta kuinka hyvin pelko palvelee yhteiskuntarauhaa esimerkiksi Yhdysvalloissa?
Näin Suomen kansalaisena ei voi kuin ihmetellä Yhdysvaltojen aselakeja, mutta ilmeisesti siinä on tietty johdonmukaisuus sikäläisittäin, joka todennäköisesti liittyy aseiden hankintakustannuksiin.
Kun aseita on laajasti tarjota kansalaisille, putoaa myös aseiden hankintahinta armeijalle, eli kyseessä on kustannuksien osalta ”win win situation.” Ja koska Yhdysvalloissa markkinoiden vapaus on uskonnollisen tason periaate ja sääntely kirosana, niin jälki on myös äärimmäisen rujoa.
Tosiasia on, että pelko tarttuu ja pelosta tulee itseään julistava totuus, joka leviää kuin tauti. Tällä pitäisi olla myös Euroopassa jonkin näköistä merkitystä näin jälkijättöisesti, kun katsoo monivaikuttamisen keinoja, joilla viimevuosikymmen on ulkopuolelta pyritty kääntämään Euroopan valtioita sisäänpäin ja hylkäämään jopa perustavanlaatuisia kansainvälisiä sopimuksia.
Ihmisoikeussopimukset ovat sitovia lähtökohtia kaikelle toiminnalle, johon koko Suomen oikeusvaltioperiaate myös perustuu, eivät siis ”sopimuksia, joita voidaan muuttaa mieleisekseen” sen mukaan, mikä sattuu kulloisenkin hallituksen mielenoikkuihin sopimaan.
Voi kukin miettiä hetken, mitä tarkoittaa kunnioittaminen?
Onko se tyhjiä sanoja ja pokkurointia, vai onko kunnioituksen käsitteellä todellinen sisältö ja merkitys?
No ainakin se puoli asiassa on, että emme tiedä kolikon toista puolta. Tai puolia on useampi, enkä tiedä niistä kuin pari, joista Suomessa ei ole mainittu. Mutta täytyy kaivaa tuo muistiinpano asiasta esiin.
Ilmoita asiaton viesti
Luulisin kuitenkin, että ihminen ajattelee luonnon olevan enemmän tarkoituksenmukainen ja elämää suojeleva, kuin mitä oikeasti on.
Luonnossa pärjää, jos toimii siinä olevien reunaehtojen varassa. Näitä on opittuina ja helposti piirtyvinä useisiin toimintoihin, eräänlaisena takuuna.
Kun mennään isompiin uudisrakenteisiin… luonnolla ei ole välttämättä mitään etukäteisvaroittelua tapahtuvista. Isot massat voi menehtyä törmätessä, siinä missä menehtyy yksilökin.
Kollektiiveissa ja löyhätoimijoissa on se heikko puoli, että massa vie, ja näissä vienneissä voi käydä heikosti.
Evoluutio voi sanana viitata väärään. Vaikka olemme hioutuneita, emme kaikkeen, mitä voimme ilmentää toimissa.
Teeppä toimiva tuki vaaroille… enkä usko, että tämä on epärelevantti juttu. Luonto ei ole voinut huolehtia kaikesta, siis aika ja taivutustoimet ovat jotain, muttei kattavia.
Ihmisen päätöspohjaiset kulut ovat vaarallisia, koska luonnontakuu puuttuu niistä.
Ilmoita asiaton viesti
Minä olen itse keskittynyt ihmettelemään Suomen aselakien järjettömyyksiä.
Kun ajatellaan pelkoa, niin minkä uskot olevan suurin uhka oman elämäsi jatkumiselle.
Ilmoita asiaton viesti
Olen tässä lähinnä miettinyt kumpi on kauheampaa, ikuinen kuolema vai ikuinen elämä. Sen pitäisi antaa jonkinlaista näkökulmaa kuolemaa pelkääville.
Kuulemma ovat tieteilijät lähempänä kuin koskaan ratkaistakseen ikääntymisen ja ilmeisesti kuoleman ongelman, vaikka ehkä kannattaisi keskittyä laadukkaaseen elämään periaatteella ”quality over quantity.”
Ilmoita asiaton viesti
Kuolemattomuus olisi ilmeisesti hirvittävin kohtalo ihmiselle.
Tämä tietysti lopettaisi myös lasten teonkin.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan, se jos mikä tuntuisi olevan luonnonvastaista.
Ilmoita asiaton viesti