Talousoppi ja perimä – Perinnöllisyyden vahvistuminen johtaa perimän köyhtymiseen

Selviytyminen on kaiken elollisen rakenteissa – lajin jatkaminen, mutta syvimmissä kudoksissa ratkaisevin vaihe on, milloin jokin laji saavuttaa määräävän aseman.

Talousmaailmassa ilman lainsäädäntöä ja markkinaoikeutta kilpailu johtaa vääjäämättä yksinvaltaisuuteen, jossa yhden toimijan oikeudet määräävät olemassa olevaa toimintakenttää.

Kuvaavaa on havaita niin luonnosta kuin talousmaailmasta, että määräävän aseman varmistuminen näkyy hyvin yksiperimäisenä – homogeenisenä sukusuosimisena ja tiettyjen ominaisuuksien vahvistamisena, jossa perinnöllisten ominaisuuksien sekä sukusuosimisen luonteenomaisuus johtaa etupiiriajattelun voimistumiseen.

Tunnustuksellinen hengenheimolaisuus – lahkolaisuus, tekee johtavasta päälajista tunnottoman toisille lajeille, joka siten määrittelee sekä arvottaa muita ihmisryhmiä, toimijoita välineinä ja hyödykkeinä – äänettöminä sekä tahdottomina heittosäkkeinä, joiden hyödyllisyys on riippuvainen johtolajin määrittelemistä arvoista.

Tämä näkyy niin puoluejärjestelmässä kuin talousmaailmassa, jossa tunnottomuus muuttuu haluttavaksi ominaispiirteeksi, jolla arvotus ja arvopäämäärät korvaavat omatunnon, ja siten muuttuvat itsetuhoiseksi käytökseksi, jossa välitön hyötyarvo ohittaa pitkäaikaisten seurauksien vaikutusarvion.

Päälajin syntyminen on poikkeuksetta ennen pitkää päälajin poispyyhkiytyminen – itsetuhonappula, sillä perimän vahvistuminen tarkoittaa väistämättä moninaisuuden tuhoutumista, ellei kyetä määrittelemään sekä tunnustumaan äänettömien lajien olemassaoloa ja näiden lajien monimuotoista merkitystä taudinaiheuttajien pysäyttäjinä.

0
Mikko Marttila

Ilman vapautta ei ole vastuuta.

"Vapaus on vastuun perusta, itseohjautuvuuden lähtökohta, kestävän kehityksen kulminoituma."

Minä luulen tietäväni, siis ehkä olen, ehkä en...

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu