Työ vapauttaa? – Taloudenkierron kestämättömyydestä.

Taloudenkierron periaatteet noudattavat kaavaa, jossa tarkoituksena on nostaa sopimusten määrää ja kiertoa. Mutta ongelmalliseksi muodostuu tapa, jolla kaupan kokonaiskysynnän määrään pyritään vaikuttamaan, sillä rahan kierron lisääminen on suorassa suhteessa liikenteen kierron määrään. Tästä esimerkkinä valtion myöntämät kilometrikorvaukset, jolla pyritään takaamaan kattavaa työllisyyttä ja sitä myöten myös valtiontalouden vakautta.

Nähdäkseni taloudellisen tehokkuuden mittarina pitäisi toimia voimankäytön suhde aikaan, mutta nykyisen kaltaiset olosuhteet päinvastoin kannustavat lisäämään voimankäyttöä suhteessa aikaan syöttääkseen taloudenkiertoon lisää virtaa, joka on omiaan lisäämään luonnonvarojen kestämätöntä kuluttamista, kuin myös yksilöiden ja yhteisöjen ajamista loppuun.

Ihanteelliset olosuhteet pitäisi olla sellaiset, että tarvittava voima on mahdollisimman lähellä ajan säästämiseksi, joka ilmenee myös muun muassa haja-asutusalueiden autioitumisena ja kaupunkikehityksen tukemisena. Tämä lähestymiskulma on kuitenkin tarpeeton tai suorastaan vahingollinen, sillä jo pelkästään kyläyhteisöjen kyky itsejärjestäytyä on reilusti aliarvioitu voimavara.

Kaupunki vastaan maaseutu, on turha taistelu aivan niin kuin EU vastaan Suomi vääntö, sillä voimavarojen ankara keskittäminen ei vähennä voimavarojen kulutusta, vaan lisää kestämätöntä kulutusta taloudenkierron periaatteiden takia. EU-vastaisuus on kalteva pinta, jossa maaseudun kapinaa yritetään vierittää suuremman viaksi, vaikka maaseutu on autioitunut jo kauan ennen EU:a eikä syy ole muualla, kuin taloudenkierron valuvioissa.

Tartuntasairauksien eteneminen on suora vihje itse luonnolta siitä, miten talous noudattaa kysynnän ja tarjonnan lakia eikä suinkaan ihmisten tarpeita. Laskennallisista arvoista tulee oikean ja väärän arvoja – hyveitä suorastaan, joilla sovitetaan rikkomuksia: ”työ vapauttaa.” Talouden nykyisenkaltainen kierto on se tartuntasairaus, joka ei ota laantuakseen ennen kuin arvokeskiöön sijoitetaan ihmisten tarpeet ja luonnonkierto.

Taloudenkierto pitää ajatella uusiksi tavalla, jolla turhaa liikettä taloudenkierron edistämiseksi pyritään vähentämään eikä suinkaan lisäämään ja nostetaan ihmisten ja yhteisöjen tarpeet etusijalle.

Mikko Marttila

Ihmisyydestä, uskomuksista ja yhteisöperustoista kiinnostunut kuntapuliukko. Ilman vapautta ei ole vastuuta. "Vapaus on vastuun perusta, itseohjautuvuuden lähtökohta, kestävän kehityksen kulminoituma."

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu