Venäjän muutos, muuttuiko mikään – Onko Kapitalismilla ja Kommunismilla eroa?
Perinteisesti uskotaan kapitalismin olevan yhdessä demokratian kanssa voittokulkueessa sitten Neuvostoliiton hajoamisen, mutta sitten yhdeksänkymmenluvun on herätty uuteen todellisuuteen itsevaltaisten johtajien noustua valtaan, että Venäjän näennäiset muutokset talousoppien osalta olivat vain tehokas opetus kapitalismin pinnallisesta vapaudesta.
Venäjän muutos kommunismista kapitalismiin oli yhtä suuri harhautus kuin muutos itsevaltaisesta demokratiaksi. Venäjän kansa meni tähän mukaan helpolla, sillä uusi kapitalismi muistutti harvinaisen yhdenmukaisesti entistä kommunismia, valta keskittyy edelleen harvoille niin kuin Kommunismissa, varakkaat päättää ja köyhät tottelee. Kuka voittaa pelin kahden suuren välillä, jos ei se joka saa tuomiovallan puolelleen?
”Kapitalismi ja kilpailuyhteiskunta” on samanlaista sumutusta kuin Kommunismi ja ”kansanvalta.” Ja tosiasia on, että kommunismin luokkataistelu on sama asia, kuin kapitalismin taistelu järjestäytynyttä ammattiliittoa sekä sääntelyä vastaan. Tarvitaan ulkoinen uhka, jotta kansa saadaan äänestämään ”tiukemman hallinnon” puolesta.
Valta ja varallisuus kulkee käsi kädessä keskitetyn vallan kanssa, kapitalismi ja kommunismi ovat yksi ja sama asia. Putin on neljäkymmenvuotisen sääntelynvapautuksen tulos ja kapitalistisen lännen synnyttämä lapsi siinä missä itse saatanakin on jumalan esikoinen.
Kun Neuvostoliitto hajosi ja kommunismi ajoi itsensä loppuun ja perustettiin taas Venäjä niin maassa yritettiin kapitalismia ja markkinataloutta. Kävi niin että maasta muodostui riistokapitalistinen maa. 90-luku toi oligarkit ja vallan keskiöön roistot.
Nyt nähdään mihin se johti.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä kommunismi oli venäläiselle tavantallaajalle raskaampaa aikaa, vaikka sen toteuttamismuoto valtiokapitalistisine piirteineen omasikin yhtäläisyyksiä nykyvenäjän kleptokratian kanssa.
Neuvostoliitossa ei yksityistä liiketoimintaa saanut harjoittaa lainkaan, mikä aiheutti tarjontapulaa likipitäen kaikesta arjessa tarvittavasta. Nyt siellä voi työssäkäyvä marssia kauppaan ja ostaa lihaa tai vihanneksia jonottamatta. Kenkäkaupassakin saa jopa sovittaa jalkineita ennen maksamista, mikä oli mahdotonta Neuvostoliitossa.
Ilmoita asiaton viesti
Kommunismi ei tietenkään ole sama asia kuin kapitalismi. On totta että jonottivat sitä sun tätä kun valtio tuotti vain suurteollisuuden tuotteita ja aseita.
Itse ymmärrän blogin myös niin että muuttuiko Venäjällä mikään kommunismin ja (kapitalismin) aikana, Venäjällä hän se meni riistokapitalismiksi.
Minusta mikään ei lopulta muuttunut kansan ytimessä, edelleen siellä haikaillaan Neuvostoliittoa ja kommunismin aikaa, kansa on ”sielultaan” ihan samanlaista kuin Stalinin aikaan. Siitä todisteena halu hyökätä itsenäiseen Ukrainaan.
Imperialistinen roistovaltio, ei merkitystä onko se ”kommunistinen” tai jotain muuta, nythän se on autokratia.
Ilmoita asiaton viesti
Diktatuuri palasi kapitalismin aikana, se pitää paikkansa. Mutta peruseroavaisuus arjen elämässä kommunismin ja kapitalismin välillä on silti selkeä. Maaseudulla asuneet kolhoositalonpojat ja sovhoosityöläiset olivat käytännössä maaorjia, joilla ei ollut minkäänlaista maan sisällä liikkumiseen tarvittavaa passia. Maaseudun elo on Venäjällä edelleen ankeata, mutta ei silti Neuvostoliittoon rinnastettavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kelptokratia kuvaa tosiaan hyvin Venäjän nykyistä talousjärjestelmää (vaikka tarkoittaakin sanatarkasti hieman liioittelevasti ”varastajien valtaa”). Ehkä voisi siistimmin sanoa, että valtio on tavallaan valtiojohdon ”yritys”, josta rahaa valuu eri hallinnon portaille palkkioina, kunkin henkilön aseman mukaan. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Kleptokratian oleellinen osa oli entisen etuoikeutetun luokan suorittama omaisuuden ja tuotantovälineiden kähmiminen itselleen kommunismin luhistuessa. Se ei mennyt markkinatalouden mukaan. Yksityistenkin tehtaiden johtajista tuli kyseisten tehtaiden omistajia yli yön.
Ja luonnonvarat ne vasta kähmittiinkin. Niistä tienatut rahat ovat menneet mm. miljardihintaisiin loistoristeilijöihin ankkuroituneena maailman eri satamiin. Ja vielä enemmän miljardeja Putinin ja hallinnon lahjontaan.
Mitähän suomalaiset tuumaisivat, jos yhtäkkiä olisi käynyt ilmi, että virkapalkkaa nauttinut Sauli Niinistö omistaisi sadan miljardin omaisuuden?
Ilmoita asiaton viesti
> … omaisuuden ja tuotantovälineiden kähmiminen itselleen kommunismin luhistuessa. Se ei mennyt markkinatalouden mukaan.
Aivan. Maan johto otti vallan takaisin itselleen, hetkellisesti kukoistamaan pyrkineeltä demokratialta, ja otti samalla itselleen myös oikeuden ohjata rahavirtoja mielensä mukaan. Silovikit peittosivat myös uusrikkaat, ja kontrolloivat nyt ylätasolta myös heitä, ja heidän omaisuuttaan. Muihin maihin jo siirretty oamisuus voi olla aika hyvin turvassa, mutta oma henki ei välttämättä ole.
> Mitähän suomalaiset tuumaisivat, jos yhtäkkiä olisi käynyt ilmi, että virkapalkkaa nauttinut Sauli Niinistö omistaisi sadan miljardin omaisuuden?
Jos minulta kysytään, missä suomalaisessa yhteiskunnassa on korruptiota, yksi maininnan arvoinen, ja periaatteellisella tasollakin merkittävä ongelma on vallanpitäjille myönnettävät palkintovirat (julkisella puolella, yksityisellä puolella, hallituspaikat). Sauli Niinistö ei ole tainnut olla tuossa suhteessa kovin paha. Euroopan investointipankissa hän oli, mutta en muista, miten hänet valittiin, ja hänellä oli varmaankin pätevyyttäkin, joten en osaa ottaa tässä tuon enempää kantaa tuohon nimitykseen.
Ilmoita asiaton viesti
Kieltämättä näin voi väittää, mutta mitä tulee nykyiseen kapitalistisen talouteen ja velkavetoiseen järjestelmään, niin aina köyhille jää luu kaluttavaksi, jos sitäkään. Talouskasvu tarvitsee velkaa tuekseen eikä talous kasva määräämättömästi. Jossain kohtaa varallisuudesta tulee kilpailukyvyn este, kun varallisuus kasautuu vain niille harvoille yrityksille, joilla on jo määräävä kauppa-asema.
Varallisuus on valtaa, kuka suostuu vapaaehtoisesti luopumaan ylimääräisestä vallasta?
Kysy tätä vaikka Putinilta, tavan venäläinen vaihtoi hetkellisen vakauden kaksituhattaluvun alussa vapauteen ja omaan ääneen, tämä oli heille parempi vaihtoehto kuin Jeltsinin aikana tapahtunut varallisuuden uusjako ja sekasorto.
Venäläiselle kurjuuskin on parempi kuin epätietoisuus, kansanvaltainen vapaus edusti tavan venäläiselle ”kaaosta” ja ”epäjärjestystä.”
Ilmoita asiaton viesti
Olikohan Max Weberin mukaan että: Kapitalismi tarvitsee toimiakseen ennustettavan lainsäädännön, puolueettomat tuomioistuimet, demokratian, mieluummin protestanttisen uskonnon (fatalistit eivät panosta tulevaisuuteen), yms… Ehkä sosialismikin kaipaisi joitain näistä…
Ilmoita asiaton viesti
Keskitetty valta ja varallisuus ovat sosialismin piirteitä, eivät kapitalismin.
Ilmoita asiaton viesti
Nimeen omaan kapitalismin ominaispiirrre on varallisuuden kasautuminen harvojen käsiin. Sosiaalinen (sosialidemokraattinen) markkinatalous, jota mm. pohjoismaat toteuttavat tasaavat verotuksen kautta varallisuutta jakaen sitä kansan kaikille kerroksille.
Ilmoita asiaton viesti
Täysin kontrolloimaton kapitalismi varmaankin johtaa varallisuuden kasautumiseen, mutta nykyiset länsimaiset ”kapitalistiset” markkinataloudet perustuvat demokratiaan, ja ottavat siksi aika hyvin huomioon kaikkien kansalaistensa intressit. Pohjoismaat ovat (tuloja tasaava) ääripää länsimaisten kapitalististen / markkinatalousmaiden keskuudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Eivät ole. Aivan samanlaisia ovat esim. Kanada, Australia ja Uusi Seelanti.
Ilmoita asiaton viesti
Nuokin samassa suunnassa.
Ilmoita asiaton viesti
Lähtökohtaisesti kommunismin (tai sosialismin) pitäisi olla ”kansa kaikkivaltiaalle”, jossa keskusjohtoisuutta ei ole, mutta käytännössä kommunismi aina johtaa valtiokapitalismiin ja keskusjunttaan.
Kapitalismi sen sijaan myy itseään ”vapaana markkinataloutena”, vaikka tosiasiallisesti varallisuuden keskittyminen on johtanut kilpailuyhteiskunnan halvaantumiseen, joka puolestaan on johtanut äärioikeiston nousuun köyhyyden lisäännyttyä. Äärioikeisto on hyvin onnistunut hyödyntämään turhautumista ja tyytymättömyyttä esimerkiksi Britanniassa, josta esimerkkinä niin Brexit kuin viimeaikaiset mellakat, jotka johtuivat disinformaatiokanavista ja joka on yhdistetty Venäjään.
Ilmoita asiaton viesti
> Venäjän muutos kommunismista kapitalismiin oli yhtä suuri harhautus kuin muutos itsevaltaisesta demokratiaksi.
Joskus Jeltsinin aikoihin Venäjä tosiaan yritti jollain tapaa siirtyä pikaisesti kommunistisesta taloudesta kapitalistiseen talouteen, ja yhden aatteen vallasta demokratiaan. Nyt noita aikoja muistellaan Venäjällä hallitsemattomien markkinavoimien aiheuttaman kaaoksen vuoksi kauhulla. Demokratiaa pidetään kai edelleen hyvänä, mutta Putinin aikana liu’uttiin kuitenkin käytännössä takaisin yhden puolueen ja sen sisäpiirin harvainvaltaan.
> … valta keskittyy edelleen harvoille niin kuin Kommunismissa, varakkaat päättää ja köyhät tottelee
Valta keskittyi, mutta Venäjällä päättäjiä eivät ole varakkaat, vaan entiseen tapaan keskusjohto, ja silovikit. Nuo vallassa olevat silovikitkin ovat tietenkin rikastuneet, mutta puhtailla liikemiehillä ei ole valtaa. Venäjän talousjärjestelmä ei siis ole kapitalistinen, vaan muistuttaa lähinnä fasistista talousjärjestelmää, jossa puolue sallii yksityiset suuretkin yritykset, mutta pitää vallan tiukasti itsellään. Yritykset eivät voi toimia ”puoluetta” vastaan, koska puolue voi milloin tahansa ottaa vallan pois yritykseltä (ja yksittäisiltä ihmisiltä). Tavallaan yrityksen rahat (ja mahdollisuus vaikuttaa asioihin) ovat vain ”lainassa” puolueelta.
> Valta ja varallisuus kulkee käsi kädessä keskitetyn vallan kanssa, kapitalismi ja kommunismi ovat yksi ja sama asia.
Kommunismi ja länsimaiden ”kapitalismi” eivät ole juuri missään suhteessa sama asia. Länsimaat / länsimainen kapitalismi on maapallolla demokratian vahvin puolustaja. Komunismi taas on yhden puolueen vallan ja totalitarisminkin edustaja. Läntisissa ”kapitalismeissa” valta kuuluu kansalle, demokratian kautta. Venäjän malli ei ole länsimainen, eikä edes kapitalistinen (= markkinoiden ja rahan ohjaukseen vahvasti nojaava), kuten edellä jo esitin.
Ehkä olisi luontevampi nähdä maat demokraattisina vs. harvainvaltaisina (usein totalitaristisina) maina. Venäjä liukui yhdestä totalitarismista toiseen, aika samanlaiseen totalitarismiin, kokeiltuaan siinä välissä hieman demokratiaa ja markkinataloutta. (Osin markkinatalous toimii siellä edelleen, mutta puolueen tiukassa kontrollissa.)
Ilmoita asiaton viesti
Näytä minulle kommunistinen valtio, sillä jokainen kommunistinen valtio käytännössä toteuttaa valtiokapitalismia ja on itseasiassa luonteeltaan siis ”kansallissosialistinen.” Varallisuuden keskittyminen on aina ongelma, oli kyseessä kommunismi tai kapitalismi, mutta kapitalismi yrittää kaupata itseään ”vapauden lähettinä”, vaikka varallisuuden keskittyminen käytännössä tekee kansanvallan tyhjäksi kuoreksi.
Ilmoita asiaton viesti
> … jokainen kommunistinen valtio käytännössä toteuttaa valtiokapitalismia ja on itseasiassa luonteeltaan siis ”kansallissosialistinen
Näen nuo kuviot niin, että sosialistisessa/kommunistisessa taloudessa suositaan valtion omistuksessa olevia tuotantovälineitä, kun taas fasistisessa taloudessa suositaan yksityisiä yrityksiä, jotka ovat kuitenkin milloin tahansa valtion tiukan kontrollin kohteita (eivät siis vapaita tekemään mitä tahansa päätöksiä omien intressiensä mukaan).
> … kapitalismi yrittää kaupata itseään ”vapauden lähettinä”, vaikka varallisuuden keskittyminen käytännössä tekee kansanvallan tyhjäksi kuoreksi
Kapitalismi on tietenkin vapaan talouden lähettiläs. Länsimaissa kapitalismi toimii osana demokratiaa, mikä tarkoittaa sitä, että tyypillisesti rahan keskittymistä säädellään (esim. verotuksella, tuilla, monopolilaein). Totalitaristisissa maissa raha keskittyy usein niille, jotka ovat vallassa. Kapitalismissa raha tapaa keskittyä enemmän yrityksille, mutta demokraattisissa maissa tulonjakoa ohjataan niin, että kaikki äänestäjät (tai riittävä määrä äänestäjiä) pysyvät tyytyväisinä.
Ilmoita asiaton viesti