Olisiko aika vapauttaa CBD Suomessa 2020-luvulla?

Lienee vähättelyä sanoa, että CBD:n suosio on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana valtavasti.

Sen lisäksi, että tuotteet ovat nopeasti soluttautuneet useille eri toimialoille, uudet tutkimuslöydöt osoittavat edelleen niiden terapeuttiset hyödyt. Vuoteen 2023 mennessä Euroopan CBD-markkinoiden arvioidaan nousevan jopa 1,4 miljardiin euroon.

Suuri ongelma on kuitenkin edelleen olemassa – aiheen ympärillä löytyy todella paljon epävarmuutta siitä, mikä on laillista ja mikä ei.

Aihe ansaitsee kattavan keskustelun

CBD (kannabidiol) on ei-psykotrooppinen yhdiste, jota kannabiskasvit tuottavat.

Vaikka useimmat Euroopan maat ovat laillistaneet sen jollain tavalla, monissa maissa laillisuuden ehtona on se, että CBD on uutettava teollisesta hampusta, jolloin se sisältää alle 0,2 % THC:tä.  THC on huumaavaa yhdistettä, jota löytyy myös kannabiksesta. Toisaalta Ranskan ja Norjan kaltaiset maat sallivat vain CBD-isolaatin (CBD:n puhdas muoto), joka ei sisällä THC:tä.

Vuonna 2019 Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) nimesi CBD-tuotteet uuselintarvikkeiksi. Tämä tarkoittaa, että yritysten tulee hakea lupa tuotteiden tuomiseksi markkinoille, vaikka laki ei sitä edellytä.

Teollisuus on kuitenkin nyt tullut tienhaaraan, kun Euroopan komissio ilmoitti äskettäin keskeyttävänsä uuselintarvikkeiden asemaa koskevat hakemukset päättäessään, pitäisikö tietyt CBD-tuotteet merkitä huumausaineiksi vai ei.

Oikeudellinen asema 2020-luvun Euroopassa

Alan vaihtaessa säädöksiä kuluttajien ja sijoittajien on hyvä pitää mielessä, että jokaisella maalla on omat CBD:n käyttöä koskevat lakinsa.

Vaikka muutamat Euroopan maat ovat tehneet CBD:n maahantuonnin, ostamisen tai hallussapidon laittomaksi, valtaosa on laillistanut CBD-tuotteet, jotka ovat joko uuselintarvikeasetuksen mukaisia ​​tai joita voidaan hankkia reseptillä lääkäriltä.

Tämän lisäksi – tai ehkä myös osittain tästä syystä – CBD:n käyttö kosmetiikkatuotteissa on kasvamassa jatkuvasti. Sillä on todettu olevan suotuisia vaikutuksia esimerkiksi aknen hoidossa. Yksi merkittävä uudistus kannabisalalle oli CBD:n lisääminen Euroopan kosmeettisten aineiden tietokanta CosIngiin. Tämä tarkoittaa sitä, että CBD-kosmetiikkaa, kuten CBD öljy, voi markkinoida EU:n alueella muun muassa ominaisuuksilla anti-sebum (haitallista talin eritystä vähentävä) ja ihoa hoitava.

Saksa ja Iso-Britannia johtavat Euroopan CBD-markkinoita, ja niitä seuraavat muun muassa Sveitsi ja Itävalta.

Suomessa CBD:n asemasta määrää tällä hetkellä lääkelaki, sillä riippumatta missä muodossa tuote on, se luetaan meillä lääkeaineisiin kuuluvaksi.

Progressiivinen asenne CBD-tuotteiden laillistamiseen yhdistettynä lisääntyvään kulutuskysyntään on johtanut siihen, että useat maat, kuten Puola, Bulgaria, Alankomaat ja Luxemburg ovat osoittaneet kasvua alan markkinoilla.

Alan kasvukivut

Koska jokaisessa maassa on omat ainutlaatuiset rajoituksensa, kuluttajien tulisi perehtyä heitä koskeviin säännöksiin ja lakeihin. EU-lainsäädännön yksi perusasioista on, että kansallinen lainsäädäntö ei saisi olla ristiriidassa EU-lain kanssa. Kuitenkin vaikka EU on ennakkoratkaisussaan asiassa C-663/18 todennut laillisesti toisessa jäsenvaltiossa tuotetun CBD:n viennin rajoittamisen kansallisella lainsäädännöllä rikkovan SEUT 34 ja 36 artikloja tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta ja kilpailun vääristämisestä, ei tilanne silti ole yksiselitteinen.

Näistä usein hämmentävistä laeista ja rajoituksista huolimatta on selvää, että CBD-tuotteiden kysyntä kasvaa eksponentiaalisesti. Tämän seurauksena Euroopalla voi olla potentiaalia tulevaisuudessa jopa ohittaa Pohjois-Amerikan maailman suurimmat CBD-markkinat.

+2

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu