Talouskasvun oravanpyörä

Kaikkialla veisataan samaa yksitoikkoista virttä: talouden pitää kasvaa, jotta meille riittää rahaa, työpaikkoja, kulutushyödykkeitä ja ties milloin mitäkin. Syy on kollektiivisen itsepetoksen ja suoranaisen sumutuksen, jota kutsutaan velkaantumiseksi. Sen taas aiheuttavat ihmisen ahneus, suuruudenhulluus ja kieroutunut logiikka.

Ajatusleikki: mitä tapahtuisi, jos päättäisimme nyt luopua talouskasvusta ja itse asiassa jopa vapaaehtoisesti madaltaa elintasoamme esimerkiksi kolmannekseen nykyisestä järjettömän korkeasta materiaan perustuvasta kulutuskulttuuristamme ja ylläpitää näin saavuttamamme mahdollisimman alhaisen, ekologisesti ja inhimillisesti kestävän stabiilin tason? Nykyinen rahajärjestelmämme romahtaisi. Koko yhteiskuntamallimme romahtaisi. Mitään uutta siinä tosin ei ole, sillä yhteiskuntia on romahtanut aiemminkin historian saatossa. Miettikääpä vaikka Rooman valtakuntaa tai Neuvostoliittoa. Aina on tullut uusi järjestys tilalle, enemmän tai vähemmän suurten menetysten ja kärsimyksen kautta. Olennaista on ymmärtää, että nykyinen yhteiskuntamallimme ei ole ainoa eikä luultavasti edes paras mahdollinen vaihtoehto.

Uutta rahaa tulee nykyisin markkinoille käytännössä vain velkaantumisen kautta. Koko ajan tarvitaan lisää ja lisää velkaa, jotta edellisen velan korot saadaan maksettua. Tietääkseni maailmassa ei ole yhtäkään valtiota, joka ei olisi velkaantunut. Kyseessä on siis kaikkien aikojen kupru, suurista suurin huijaus, jonka seurauksia me tavalliset kansalaiset nyt maksamme alati teknologisoituvan, hektisemmän ja henkisesti tyhjemmän elämämme kautta. Emme ymmärrä, että yleensä vähemmän on enemmän. Talouskasvumme perustuu kulutukseen ja suoranaiseen luonnonvarojen tuhlaukseen. Talouden on ”pakko” kasvaa, koska velkaa on ”pakko” ottaa ja maksaa takaisin. Lisäksi halutaan leipää ja sirkushuveja, kuten antiikin Roomassa ja myöskin Neuvostoliitossa. Miljoonat ihmiset määkivät jatkuvasti lisää rahaa, jotta voisivat toteuttaa heppoista identiteettiään kuluttajina länsimaisessa nyky-yhteiskunnassa. Luonnosta useimmat viis veisaavat, vaikka kysyttäessä muuta vannovatkin.

On totta, että valtiot ja erilaiset muut instanssit kehittävät jatkuvasti ohjelmia, ohjeita ja määräyksiä luonnon suojelemiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi. Maailmassa on valtaisa määrä ympäristönsuojeluun keskittyvää teknologiaa. Miksei ilmastonmuutosta ole kyetty rajoittamaan? Miksi lajien uhanalaistuminen ja sukupuuttoaalto sen kuin jatkuu? Ongelma onkin kasvussa itsessään – kun talous kasvaa, kasvavat poikkeuksetta myös tuotanto, kulutus ja sitä myöten maapallomme kuormitus. Väestömäärän kasvuunkin suhtaudutaan tumput suorina -mentaliteetilla.

Koronavirustilanne rajoituksineen on toivon mukaan opettanut ihmisille sen, että vähemmälläkin pärjää mainiosti. Kukaan ei todellisuudessa tarvitse liiallisia kulutusmahdollisuuksia, joihin lukeutuvat mm. vuosittaiset lomamatkat, shoppailu kauppakeskuksissa, mitä eksoottisimmat tuotteet ja koko ajan laajeneva tarjonta. Kunnat, yritykset ja yhdistykset ovat ottaneet käyttöön säästötoimia. Mitä jos kaikenkattavasta säästeliäisyydestä tulisi uusi ohjenuoramme ekologisemman maailman rakentamiseksi?

On ilmeistä, että ihmiskunta alkaa toimia vasta pakon edessä. Valtiojohtoinen kurssin kääntäminen kohti kohtuutaloutta on siis tarpeen, mikäli haluamme välttää hallitsemattoman romahduksen. Yksilön mielihalut ovat siinä sivuseikka, kunhan tasa-arvo pääpiirteittäin toteutuu. Ihmisoikeuksista tulee siirtyä ihmisvelvollisuuksien piiriin. Kulujen ja kulutuksen karsiminen tulee aloittaa vauraimmista yhteiskuntaluokista ja suurimmista yrityksistä. Kaikesta tulee karsia, paljosta luopua.

Hyvinvoinnin mittariksi tulee ottaa elämän kaunis yksinkertaisuus, ei bruttokansantuote ja kasvu. Talouskasvu- ja teknologiausko on vienyt meiltä liikaa. On aika muuttaa suuntaa.

Mikko Solja

Terveisiä maaseudulta! Aikamme ihminen elää vailla ymmärrystä menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Jatkuva kasvu rajallisessa tilassa on mahdottomuus. Tulevaisuuden avainsanoja olkoot 'luopuminen', 'kohtuutalous', 'säästäväisyys' ja 'matalateknologisuus'.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu