Mobiilidatan käyttösi vaurioittaa mehiläisiä?

Moni mobiililaitteen ostaja pitää mobiilidataa jatkuvasti, 24/7 päällä aina siitä hetkestä lähtien, kun kännykkänsä, tablettinsa tai läppärinsä kaupasta ostaa.
Tämä saattaa olla hyvinkin ongelmallista hyönteisten (erit. mehiläisten) hyvinvoinnin osalta, koska matkapuhelintukiasemat säätelevät tehoaan niihin yhteydessä olevien mobiililaiteiden määrän ja erityisesti datayhteyksien käytön perusteella. Radiotaajuisen säteilyn (mikroaaltosäteilyn) tasot ympäristössämme ovatkin mobiilidatan käytön lisääntyessä exponentiaalisesti kasvaneet viime vuosina.
Yle uutisoi syksyllä 2020:
Saksan luonnonsuojeluliiton tutkimus: Hyönteisten massakato voi johtua osittain sähkölaitteiden säteilystä
ja
”Matkapuhelinten ja matkapuhelinmastojen säteily saattaa osaltaan edesauttaa hyönteiskantojen romahdusta, ilmenee Saksan luonnonsuojeluliiton Nabun ja kahden muun kansalaisjärjestön julkaisemasta tutkimuksesta”.
Koko tutkimus:
Thill, A. (2019). Review – Biologische Wirkungen elektromagnetischer Felder auf Insekten (Biological effects of electromagnetic fields on insects). Umwelt-Medizin-Gesellschaft. Sonderbeilage in Ausgabe 3-2020, 1-27.
Tässä katsauksessa (review) 72 tutkimusta kaikista 83 analysoidusta tutkimuksesta osoitti sähkömagneettisilla kentillä olevan vaikutusta hyönteisten (sis. mehiläisten) hyvinvointiin.
Tätä tutkimuskatsausta on vähätelty sen takia, koska se ei täytä kaikkia vertaisarvioidun tieteellisen artikkelin kriteereitä. Tämä jo siksi, että Umwelt-Medizin-Gesellschaft on enemmän ammattilehti kuin tiedelehti.
Tässä kohtaa on hyvä huomioida, että aikaisemmin on julkaistu jo KOLME vertaisarvioitua tutkimuskatsausta, jotka osoittavat näitä vaurioita mehiläisille, muille hyönteisille ja linnuille:
Balmori, A. (2009). Electromagnetic pollution from phone masts. Effects on wildlife. Pathophysiology: The Official Journal of the International Society for Pathophysiology / ISP, 16(2–3), 191–199.
Cucurachi, S., Tamis, W. L. M., Vijver, M. G., Peijnenburg, W. J. G. M., Bolte, J. F. B., & de Snoo, G. R. (2013). A review of the ecological effects of radiofrequency electromagnetic fields (RF-EMF). Environment International, 51, 116–140.
Sivani, S., & Sudarsanam, D. (2012). Impacts of radio-frequency electromagnetic field (RF-EMF) from cell phone towers and wireless devices on biosystem and ecosystem a review. Biology and Medicine, 2012(4(4)), 202–216.
—–
Erityisesti radiotaajuinen säteily (tukiasemista ja tutkista) aiheuttaa yo. katsausten mukaan mehiläisille seuraavia vaurioita:
– aiheuttaa hapettumisstressiä (oksidatiivista stressiä) hyönteisten soluissa ja sen kautta tulehduksia
– heikentää vastustuskykyä
– haittaa luonnon (!) sähkömagneettisiin kenttiin perustuvaa hyönteisten suunnistusta
– pahimmillaan estää niiden paluusuunnituksen takaisin pesälle
– heikentää hedelmällisyyttä ja suvunjatkamiskykyä
– häiritsee merkittävästi hyönteisten keskeistä kommunikaatiota ja saa aikaan sen, että erityisesti kuningatar viestiii tietyllä signaalilla (englanniksi piping signal) vaarasta, jolloin työläiset hylkäävät pesän.
Korostaisin tässä vielä sitä, että mehiläiskadon (Colony Collapse Disorder, CCD) taustalla on todennäköisesti yhteisvaikutus monen ympäristötekijän osalta. –>. Radiotaajuinen säteily + Kemikaalit + Raskasmetallit.
Asian vähättelijöille muistuttaisin, että kun mehiläisiä ei enää ole, on tällä kriittiset vaikutukset ruoantuotantoon ja yleensä ihmiskunnan selviytymismahdollisuuksiin.
Kokonaisriskin (ja tulevaisuuden näkymien) osalta suosittelen : ”Birds, Bees and Mankind”-katsausta, pioneeritutkija, professori Ulrich Warnkelta.
Suomessa olen hämmästynyt siitä, että Luontoliitto, WWF tai muut ympäristöjärjestöt eivät rohkene tästä riskistä virallisesti puhua.
5G:n myötä tämä haitallinen kehitys entisestään nopeutuu. Kuten Thielens ja kumppanit (2018) toteavat korkeampien GHz-taajuuksien osalta ennustavat: ”This could lead to changes in insect behaviour, physiology, and morphology”.
Lisää näistä luontovaikutuksista 5G-jutussani: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/mikkoahonen/273776-5g-teknologian-esittely-ymparisto-ja-terveysriskit/
Ja loppuun vinkki, miltä se kännykän yläpalkki voisi ympäristöystävällisenä näyttää:
Ilahtuisin, jos julkinen keskustelu vihdoin alkaisi niin kuluttajien, valtion ja valtion osa-omistamien operaattoreiden vastuusta mehiläiskadon osalta.
Kiitos, Mikko, hyvästä ja asiantuntevasta kirjoituksestasi! 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, Kirsi.
Ilmoita asiaton viesti
Samoin Mikko Kiitos!
Aihe koskettaa kovasti kohdattuani yhden mehiläisparan, ja vaikea edes puhua. Sen vastustuskyky oli heikentynyt ehkä juuri tästä syystä, ja kamppaili siksi loisten tähden. Tiedätkö mehiläisen elämänkaaren pituutta?
Ilmoita asiaton viesti
Ajankohtainen kysymys, kiitos tästäkin.
Aikaisempi selitysmalli mehiläiskadosta (Colony Collapse Disorder, CCD) keskittyi paljolti loisiin (mm. Varroa Mite) ja usean tutkimuksen jälkeen todettiin, että joku muu osatekijä pitää olla, joka on mehiläisten (iänaikaisista) loisista yhtäkkiä tehnyt superhaitallisia mehiläisille. Yhä enemmän näyttöä on siitä, että tämä osatekijä on radiotaajuinen säteily / mikroaaltosäteily. Todennäköisesti radiotaajuinen säteily tehokkaasti laskee mehiläisten vastustuskykyä, jolloin loiset, kemikaalit ym. muuttuvat erityisen haitallisiksi. Luonto on monimutkainen.
Mehiläisten elinajasta:
Tässä on aika yllättävä ero. Työläinen 6-7 viikkoa. Kuningatar 3-4 vuotta! https://learnabouthoney.com/how-long-does-a-bee-live
Ilmoita asiaton viesti
Huomaankin puhuvani kuule eri lajista, mikäs se isokoisin on, kimalainenko?
Ilmoita asiaton viesti