Onko Erkon suku ollut Suomen todellinen hallitsija?
1980-luvulla silloinen SOS.dem.puolueen puheenjohtaja Kalevi Sorsa puhui infokratiasta, eli tiedotusvälineiden vallasta. Suomessa tätä median valtaa on kautta vuosikymmenien käyttänyt Erkon suku, Helsingin Sanomien pääomistaja. Tällä hetkellä vain YLE pystyy kilpailemaan Hesarin kanssa suomalaisten sieluista. Itse asiassa YLE ja Hesari eivät tällä hetkellä edes kilpaile keskenään, vaan vetävät samaan suuntan, eli Suomi Natoon ja Venäjää vastaan.
Hesari-todellinen vallankäyttäjä?
Vielä joitakin vuosia sitten Helsingin Sanomien levikki ylitti puolen miljoonan rajan ja oli täysin ylivoimainen printtimedia Suomessa. Internet-aikakautena Hesarin levikki on merkittävästi pudonnut, mutta sille ei siltikään löydy todellista kilpailijaa sanomalehtien joukossa. Harvassa demokraattisessa maassa yksi tiedotusväline omaa sellaista mielipidemuokkaajan asemaa kuin Hesari Suomessa.
Hesari edustaa Erkon suvun mafiaa
Vaikka Sanoma Oy on pörssiyhtiö, on kaikkien tiedossa ollut Erkon suvun vaikutus Hesarin toimitukselliseen sisältöön. Lehti on siis edustanut pääomistajansa poliittista tahtoa. Tämäkin tietysti aiheuttaa kysymyksen ns. vapaan lehdistön asemasta. Erityisesti mieltäni on askarruttanut edellisen päätoimittajan Mikael Pentikäisen saamat potkut ns. luottamuspulan takia. Pentikäinen itse ei ole ollut halukas avaamaan luottamuspulan syitä, joten kaikki jää arvailujen varaan. Jotenkin tulee mieleeni se, ettei Pentikäinen keskustalaisena ajatusmaailmaltaan ollut halukas menemään niin pitkälle Venäjävastaisuudessa, kuin omistajat olisivat halunneet.
Aatos Erkko Suomen todellinen hallitsija?
Eilen ilmestyneessä Hesarissa Unto Hämäläinen pohtii, mitä Suomelle olisi tapahtunut, jos 20 vuotta sitten olisimme sanoneet EU:lle "ei". Hämäläinen miettii myös, mitä Aatos Erkko olisi tehnyt, jos Suomi ei olisi liittynyt EU:hun:"Erkko ajoi voimakkaasti Suomen EU-jäsenyyttä. Jos Erkko olisi hävinnyt äänestyksen , olisiko hän sydämistynyt niin paljon, että lehtiyhtiö olisi myyty pois?"
Mielenkiintoinen ja paljastava on tuo sanonta "jos Erkko olisi hävinnyt äänestyksen", ei siis Suomen hallitus, vaan Erkko.
Erkon johdolla Hesari on myös yrittänyt johtaa Suomen Natoon, mutta tässä lehti ei ole onnistunut kovin hyvin. NATOn kannatus suomalaisten keskuudessa polkee paikallaan, vaikka hehkutus NATOn puolesta on päivittäistä. Lehti on käyttänyt tähän lännettämiseen sellaisia henkilöitä kuin Max Jakobson ja Olli Kivinen. Nykyään linjasta vastaavat mm. Kari Huhta ja Anna-Liisa Kauhanen.
Tuo Unto Hämäläisen artikkeli toimii myös mielenkiintoisena ”etsi kuvasta virheet”-tehtävänä. En tarkoita tuota Erkon osuutta. Sehän nyt lienee selvinnyt kaikille edes satunnaisesti vaikkapa Hesaria lukeneelle. Muuten Unto Hämäläinen laittaa kirjoituksessaan mutkat suoriksi, niin, että heikompaa hirvittää. Tosiasioiksi naamioituneita hurjia arvauksia heitellään ilmaan kuin jonglööri palloja. Ilman yrityksen tynkääkään perusteluista. Asiavirheistä nyt puhumattakaan. Taattua Helsingin sanomat -laatua.
Erkkohan oli käsittäkseni myös primus motorina, kun junailtiin valtamedian kesken sopimus, että ennen EU-kansanäänestystä ei tuoda julkisuuteen mitään engatiivisia uutisia. (Ja niitähän olisi riittänyt. Voi pojat, kuinka paljon niitä olisikaan riittänyt.)
Ilmoita asiaton viesti
Kristiina,
Olet täysin oikeassa Unto Hämäläisen artikkelin suhteen. Veteraanitoimittaja oli venyttänyt mielikuvituksensa äärimmilleen kertoakseen, kuinka hyvä EU ja euro ovat. Hän mm. sanoo Göran Perssonin kärsineen ”raskaan tappion”, kun ruotsalaiset kansanäänestyksessä hylkäsivät euron. Ruotsihan oli sitoutunut ottamaan euron käyttöön, mutta kun Persson antoi kuuden ministerinsä vastustaa euros, voi epäillä Perssoninkin todellista tahtoa euron hyväksymiseen. Suomessahan Lipponen ei uskaltanut päästää euroa edes kansanäästykseen.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä postaus Mikko – lisäsin sinut tuoreimman kirjoitukseni Gorbatshov-listalle.
http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1791…
Ilmoita asiaton viesti
1980-luvulla Erkon suku oli taatusti parempi hallitsija kuin Sorsan kopla!
Erkon lehtikonserni oli käytönnässä ainut henkireikä länteen tuolloin. Sosialidemokraattien mallimaa oli DDR!
Ilmoita asiaton viesti
Pertti Väänäsellä on aina taattuja mielipiteitä. Sosialidemokratialla ei ollut mitään tekemistä DDR-mallin kanssa. Koko DDR:hän oli keinotekoinen rakennelma ja tulosta Saksan häviöstä 2.:ssa maailmansodassa.
Itse ole seurannut Hesaria vuosikymmeniä samoin HBL:ää. Kyllähän Hufvudstadsbladet on ollut todella liberali lehti Hesariin verrattuna. Erityisesti muistan Jan-Magnus Janssonin päätoimittajakauden.
Ilmoita asiaton viesti
Onko Mikko Elo Venäjän ja Johan Bäckmanin käsinukke? Mielestäni on.
Pitäisiköhän itsekin ostaa valtiopäiväneuvoksen titteli? Nimittäin se tulee rahalla – ei ansioilla.
Ilmoita asiaton viesti
Mohamed,
Sinulla on vähän puutteelliset tiedot. Jos haluat valtiopäiväneuvoksen arvonimen, Sinun pitää olla vähintään 20 vuotta eduskunnassa. Vain yksi henkilö, Kari Urpilainen, on saanut valtiopäiväneuvoksen arvonimen olematta 20 vuotta eduskunnassa. Kari Urpilainen oli ”vain” 18 vuotta eduskunnassa. Lisäksi vaaditaan eduskuntaryhmän puolto ja eduskunnan puhemiehen hyväksyminen ja sen jälkeen presidentin päätös.
Ilmoita asiaton viesti
Mikko,
niin ja sitten ongelmana onkin miten vanhasta jäärästä tekee käsinuken. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Jari,
Näinkin voidaan sanoa. Toisaalta halusin kertoa tosiasiat mitä tulee valtiopäiväneuvoksen arvonimeen.
Ilmoita asiaton viesti
Tosiasioita valtiopäiväneuvos-keskusteluun :
Valtiopäiväneuvoksia Suomessa ovat myös ruotsalainen kansanedustaja Sinikka Bohlin ( 2011) sekä eduskunnan entinen pääsihteeri Erkki Ketola ( 1992 ).
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Toivonen,
Kyllä nämä kaksi ovat kuitenkin poikkeustapauksia, ja molemmilla vahvat siteet Suomen eduskuntaan, myös Sinikka Bohlinilla, vaikka olikin Ruotsin eduskunnassa.
Ilmoita asiaton viesti
Mitäs se Halonen teki siellä tunnustamiskomiteassa, oikoi solmioita? Tapasiko Halonen presidenttikaudellaan kertaakaan Merkeliä, entistä ossia?
Ilmoita asiaton viesti
Väänänen, sinähän elät sosialidemokratian mallimaassa Ruotsissa, samanlaisessa yhteiskunnassa jotka löydät myös muista pohjoismaista, mahdollisimman kaukana DDR-mallista.
Ilmoita asiaton viesti
Yleisradiossa on nyt käynnissä uutis- ja ajankohtaistoiminnan hesarilaistaminen. Koko homman päällikkö palkattiin Hesarista ja hän palkkasi uuden ja ehkä tärkeimmän päällikkönsä suoraan Hesarin päätoimittajan paikalta.
Ylessä on otettu käyttöön virkakieltojärjestelmä, jossa paikkoja ei laiteta yleiseen ja avoimeen hakuun. Käytäntö aloitettiin, kun kokoomuslainen hallituksen puheenjohtaja palkkasi kokoomuslaisen toimitusjohtajan.
Kenelläkään edm. mainituilla ei ole edes kokemusta välineestä (radio, televisio). Jos paikat olisivat olleet haussa, niin ehdolla olisi ollut koko joukko erittäin päteviä television ja radion ammattilaisia Ylen sisältä ja ulkopuolelta.
Ilmoita asiaton viesti
Kimmo,
Tosiaan ainakin kaksi merkittävää nimitystä on tapahtunut Hesarista Yleen, Atte Jääskeläinen ja Riikka Venäläinen. Eivät nämä nimitykset sattumia ole. Jossitellaan voi. Jos Anneli Jäätteenmäen miesJorma Melleri olisi jatkanut uutispäätoimittajana, voisivat uutiset näyttää toisenlaisilta, tai Melleri olisi saanut lähteä.
Ilmoita asiaton viesti
Mikko,
Gorbaan vertaaminen on kyllä kyseenalainen kunnia. Vähän huono rinnastuskin.
Ilmoita asiaton viesti
Jari,
Kyllähän Gorbatsov oli valtakautenaan suosittu lännessä. En osaa ottaa kantaa tuohon vertaukseen
Ilmoita asiaton viesti
Mikko,
niin lännessä, muttei omassa maassaan, jonka laittoi perikatoon ja hyperinflaation partaalle. En minä nyt sinua Gorbaan rinnastaisi.
Ilmoita asiaton viesti
Jari,
Kiitos arvostuksestasi. Minusta venäläiset kuitenkin hieman aliarvostavat Gorbaa.
Ilmoita asiaton viesti
Mikko,
siinä mielessä kyllä, että Gorba tavallaan loi hyvät ulkosuhteet länteen, joista Venäjälle on ollut selkeää hyötyä. Kyllä jossain määrin ilmeisesti arvostavatkin Gorbaa. Enemmän venäläiset halveksuvat Jeltsiniä, joka ei tehnyt yhtikäs mitään.
Arvostus perustuu ihan hyviin perusteltuihin ja ihmisiä kunnioittaviin keskustelunavauksiin. Esim. se nyt on ymmärrettävää, että joku haluaa enemmän puolustusmäärärahoja ja joku vähemmän. Ja keskustella niistä pitää voida. Demarien mukaanlukien sinun linjaus on kuitenkin eri kuin vasemmistoliiton, jota linjausta pidän epäeettisenä ja epäsolidaarisena. Maanpuolustukseen sitoutuneet ovat ihmisiä siinä kuin muutkin. Ei ole eettisesti oikein laiminlyödä ko henkilöiden koulutusta ja varustusta taikka vähentää miehistön määrää merkittävästi nykyisestä.
Ilmoita asiaton viesti
Jari,
Juoppo Jeltsin oli katastrofi Venäjälle ja hän oli lähinnä oligarkien juoksupoika. Albert Akulov kuvasi minulle Jeltsiniä ”Venäjän Veikko Vennamoksi”. Akulov oli KGB:n kenraali.
Ilmoita asiaton viesti
Mikko,
Moni kuvaili ko henkilön juopoksi oligarkkien juoksupojaksi. Ihan tavallisia kansalaisia myöten ja tosiaan yhtä hyödyllinen maalle kuin Veikko Vennamo.
Ilmoita asiaton viesti
Jari,
Jeltsinin aika oli yhtä alamäkeä koko ajan. Lännessä häntä ei kuitenkaan arvosteltu, koska läntiset maat pitivät enemmän Venäjästä heikkona. Jeltsinin toiminta toi valtaan FSB:n (tiedustelupalvelun) johtajan Vladimi Putinin, jonka ensimmäisiä päätöksiä oli taata Jeltsinlle immuniteetti, eli Jeltsinin kahmimaa omaisuutta ei koskaan tuotu julkisuuteen. Länsi arvosti Jeltsiniä, koska se varmisti Venäjän heikkouden. Putin on päinvastoin epäsuosittu, koska hän yrittää palauttaa Venäjän suurvalta-aseman. Kova tehtävä nykymaailmassa.
Ilmoita asiaton viesti
Mikko,
Suurvaltahan tuo tietääkseni kuitenkin on. Supervalta-aseman palauttamisesta enemmän lienee kyse tai suurvalta-aseman pönkittämisestä.
Epäsuosio johtuu varmaan osaltaan siitä, että on nostanut Venäjän uudelleen jaloilleen, mutta osittain epäsuosio taitaa johtua liiallisesta protektionismista, jonka on omaksunut USA:sta.
Ison maan johtaminen on ylipäätään kova haaste.
Ilmoita asiaton viesti
Jari,
Selvää on, että kaikki muutokset Venäjän entisen suuruuden palauttamiseksi ovat epäsuosittuja lännessä. Nyt kannattaisi pitää pää kylmänä kaikilla tahoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Akulovin kuvailu siis alleviivaa sinun läheiset suhteet KGB:n kenraaliin, ei kello soinut? Mitä asioita hoidit kentsun kanssa, missä valiokunnassa tai vastaavassa?
Ilmoita asiaton viesti
Veikko Mäkitalo,
Olen kertonut jo kirjassani ” Politiikkaa ja persoonia” suhteistani Akuloviin ja Anatoli Vasiniin. Minulla ei ollut mitään salattavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Aatos Erkko Suomen todellinen hallitsija?
Kyllä se on edelleen kansa,jota edustaa eduskunta !
Ei tiedotuksen valta tarkoita taloudellista päätäntävaltaa(välttämättä)!
Eikä tiedotuksen valuminen hallitsevan luokan yksinoikeudeksi(N-liitto)tarkoita sitä että kansa sulattaa lukemansa ja näkemänsä sokeasti !
Ilmoita asiaton viesti
Mikä se sellainen ”kansa” on?
Ei se ole mikään yhtenäinen möhkäle vaan se koostuu yli viidestä miljoonasta mielipiteestä. Demokratiassa kun elellään, enemmistön aikaansaaminen ei toisinaan ole kovinkaan ihmeellinen temppu, kansa kun saattaa juuri ratkaisevalta osaltaan olla juuri sellaista kuin väität ettei se ole: se osasto uskoo mediaa ja sentraalisantroja, koska niihin uskominen ei aiheuta ongelmia. Niiden epäileminen sen sijaan tuottaa.
Suomen EU:hun liittämiseksi Erkko sai tarvittavan enemmistön aika vähällä vaivalla: aina ja ikuisesti kannattaa muistaa tämä:
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=1287
Ilmoita asiaton viesti
Jari Pirppu,
Kansahan muodostaa kantansa saatavissa olevan informaation pohjalta, ja kyllä ainakin eliittii on uskollisia Hesarin lukijoita.
Ilmoita asiaton viesti
Kuka omistaa Demarin?
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Iiskonmäki,
Huomaa, ettet ole lehden lukija. Se on nimeltään nykyään ”Demokraatti”.
Ilmoita asiaton viesti
HS on aika pitkälti ollut hallituksen linjoilla aina. Kekkosen aikana se maltillisesti puolusteli Suomen hallituksen linjauksia niin ulko- kuin sisäpolitiikassakin. HS:n pääkilpailijana niinä aikoina oli Uusi Suomi, joka oli kokoomuksen pää-äänenkannattaja.
Jollain tavoin voidaan sanoa, että HS on aina pyrkinyt arvovaltaisuuteen ja pitkälti laajan kansan mielipiteitä heijastamaan. Ainakaan ”erkkolaisen suurpääomapiirin” tukijaksi sitä tuskin on voinut luonnehtia.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä Erkon suvulla on pitkät perinteet lännettämisessä. Aatos Erkon isä Eljas oli jopa ulkoministeri sodan aikana, vaikka ei varsin yleisen käsityksen mukaan kovin hyvin onnistunutkaan. Aatos Erkko oli sen verran aristokraatti, ettei hän alentunut politiikkaan aktiivisesti eikä koskaan ollut ehdokkaana vaaleissa. Kiistaton totuus pn kuitenkin, että hän oli todellinen taustavaikuttaja, jota johtavat poliitikot pelkäsivät ja pokkuroivat. Paasiki ja Kekkonen taisivat muodostaa poikkeuksen.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, ehkäpä koko Suomen kansalla kuin myös Paasikivellä sekä Kekkosella on tuo lännettäminen ollut koko ajan takaraivossa. Taktiikka vain on vaihdellut ajasta toiseen. Hesari on siis tässäkin mielessä heijastanut kansan valtavirran tuntoja.
Ilmoita asiaton viesti
Juha Kuikka,
Kyllä Paasikiven-Kekkosen linja oli ensisijaisesti pitää hyvät suhteet itänaapuriin. Toisaalta molemmat pitivät tärkeänä, että Suomi säilyy monipuoluedeokratiana, ei kansandemokratiana.
Ilmoita asiaton viesti
Jotkut sanoivat myös talvisodan olleen ”Erkon sota”.
Ilmoita asiaton viesti
Heikki,
Näin on. Jos olen oikein ymmärtänyt, Paasikivi ei paljonkaan arvostanut Erkkoa.
Ilmoita asiaton viesti
Taisi olla Paasikivi, joka tuon lausui.
70-luvulla haastateltiin TV:ssä Arvo Poika Tuomista, jolla ymmärrettävistä syistä oli hyvin kattava tieto talvisotaa edeltävistä keskusteluista Neuvostoliitossa. Ohjelmassa etsittiin myös syyllistä tai syyllisiä talvisotaan mm. Erkkokin mainiten. Arvo Tuominen kuitenkin kallistui syyllisyysnimityksessään pelkästään Josef Staliniin.
Ilmoita asiaton viesti
Paasikiven sanottiin pitäneen Erkkoa Suomen kaikkien aikojen huonoimpana ulkoministerinä. Arvo Poika Tuomiisen lausunnoila 1970-luvulla ei ollut enää paljon arvoa.
Ilmoita asiaton viesti
”Arvo Poika Tuomiisen lausunnoila 1970-luvulla ei ollut enää paljon arvoa.”
Ja miksihän ei? Hänellä jos kellä oli sisäpiiritietoa eikä mitään syytä valehdella tai värittää asioita. Antoi haastattelun eläkepappana ilman poliittisia ambitioita.
Ilmoita asiaton viesti
Juha Kuikka,
Siinäpä tämä ongelma on. Arvo Poika Tuomisen teot ja myöhemmät sanat 1970-luvulla olivat pahasti ristiriidassa.
Ilmoita asiaton viesti
Voihan ihminen oppia erehdyksistään. Arvo Poika Tuomisen kohdalla tuo oppiminen tapahtui jo varsin varhain – ei 70-luvulla, vaan 30-luvun lopulla, kun hän talvisodan ”aattona” kieltäytyi Terijoen hallituksen ministeriydestä. Perusteeksi kertoi myöhemmin oivaltaneensa, että ”kyllä minä sentään olen suomalainen”.
Ilmoita asiaton viesti
Juha Kuikka,
Olihan se hyvä, että Arvo Poika huomasi edes jossain elämänsä vaiheessa olevansa suomalainen.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, verrattuna esimerkiksi Tuure Leheniin, jota Repo Radiossa haastateltiin TV:ssä vappuna 1970 eikä hän osoittanut katumuksen häivääkään. Ei minkäänlaista häpeää maanpetturuudesta. Suomi siinä vaiheessa kyllä kelpasi kotimaaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Juha Kuikka,
Arvo Poika Tuomisen ja Tuure Lehenin sanat ja tekemiset ovat sinänsä kiinnostavia, mutta niillä on vähän tekemistä tämän blogin aiheen kanssa, eli oliko Hesarin ja Aatos Erkon valta se, jolle jopa johtavat poliitikot pokkuroivat.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, keskustelulla on tapana rönsyillä. Alkuperäiseen aiheeseen liittyen tämäkin rönsy alkoi kasvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Juha Kuikka,
Tottahan se on, että kaikki keskustelut rönsyilevät.
Ilmoita asiaton viesti
Leinon uraa varjosti siman maistuminen, joka saattoi johtua Lehenin koinimisesta entisen heilan eli Hertan kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Veikko Mäkitalo,
Kyllä ”siman” maistaminen on muodostunut monen suomalaisen poliitikon kohtaloksi. Yksi surullisimmista on Ahti Karjalainen. Eduskunnassakin heitä ”siman” tykkääjiä on lähes aina ollut.
Ilmoita asiaton viesti
”kyllä minä sentään olen suomalainen”.
Koskahan Stubbi ja muut federalistit huomaavat olevansa suomalaisia vai ovatko he?
Ilmoita asiaton viesti
Jarmo Makkonen,
Kuuluisassa liittovaltiopuheessaan Stubb pitää valitettavana, että kansallisvaltioita on vielä olemassa. Ei kuulosta kovin isänmaalliselta.
Ilmoita asiaton viesti
HS on köyhien asialla samalla tavalla kuin Erkki Tuomioja, tarkemmin sanoen älyllisesti köyhien puolella Suomen turvallisuuspoliittisessa paradoksissa: Vaikka ikuinen maailmanrauha saavutettaisiin, täytyy Ålandia, Obbnäsiä ja Dragsvikia puolustaa – tavallisia tossunkuluttajia vastaan.
Mikael Pentikäinen on sanonut menettäneensä EU-parlamentaarikon paikan vaaliehdokkaana pitämänsä yhden puheen seurauksena jossa hän asettui kakistelematta Nato-jäsenyyden kannalle. Hän on sivumennen sanottuna palvellut asevelvollisena Dragsvikissa.
Ilmoita asiaton viesti
Heikki,
Kyllä Mikael Pentikäisen Nato-sympatiat olivat laajasti tiedossa, mutta kyllä hän jäi kauas kepun valituksi tulleesta kolmikosta: Jäätteenmäki, Rehn ja Väyrynen. Onhan siinä vielä Takkulakin välissä.
Ilmoita asiaton viesti
Koivisto ja Sorsa kiukuttelivat 1980-luvulla tiedotusvälineille, koska heidän toimintansa ei kestänyt päivänvaloa. Suomea hallitsi tuolloin Viktor Vladimirov eikä mikään Erkko.
Tänä päivänä ihmiset voivat melko vapaasti valita, mitä lukevat. Miksi suuri osa heistä silti tilaa Hesarin vuosikymmenestä toiseen? Siinä on monelle valtion rahoilla painetulle lehdykälle miettimistä.
Ilmoita asiaton viesti
Jouni Snellman,
Viktor Vladimirovilla oli toki tärkeä rooli Suomessa. Todellisuudessa hän ajoi Ahti Karjalaista Suomen presidentiksi, ei Koivistoa. Karjalainen oli jo tuolloin pahasti alkoholisoitunut ja hävisi keskustan sisäisen pelin Virolaiselle. 1980-luvun lopulla hän oli jo siirtynyt Neuvostoliittoon.
Ilmoita asiaton viesti
Vladimirovin seuraajalla (Felix Dmitrijevitš Karasev) olikin sitten mm. presidentti Koivistoon parempi yhteys kuin kommunisteihin. Eli käskytys Moskovasta Suomeen jatkui.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Felix_Karasev
Ilmoita asiaton viesti
Pertti Väänänänen,
On totta, että Karasev oli Vladimirovin seuraaja, mutta ei edes yrittänyt käskyttää Koivistoa.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä lyhyt selvitys (poimittu 20 suurimman omistajan joukosta) Erkon suvun omistuksesta ja määräysvallassa Sanoma Oyj:ssä, jonka tytäryhtiö Sanoma Media Finland Oy julkaisee mm. Helsingin Sanomia.
Jane ja Aatos Erkon säätiö, Rafaela Seppälä (Aatos Erkon sisar Patrician tytär), Robin Langenskiöld, (Aatos Erkon sisar Patrician poika), Lorna Aubuoin (Rafaelan tytär), Alex Nouer (Rafaelan poika), Lars Langenskiöld (Robinin poika), Pamela Langenskiöld (Robinin tytär) ja Sebastian Langenskiöld (Robinin poika).
Suvun suora omistus on Sanomissa 41%. Suvulla on lisävaltaa mm. Helsingin Sanomain säätiön ja osakkeiden hallintarekisterin kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Rauno,
Kiitos informaatiostasi. Se kyllä osoittaa, kenellä on valta Sanoma Oy:ssä ja sitä kautta Hesarissa.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä merkitystä on omistajuudella? Eikö lehden sisältö ole tärkeämpi? Ainakaan demareilla ei pitäisi olla mitään valittamista. Hesarin feministilinja ja Rinteen äijäfeministilinja tukevat täysin toisiaan ajamalla samoja asioita.
Ilmoita asiaton viesti
Pauli Sumanen,
Merkillistä onkin, että Erkon omistajasuvun jäsenet ovat uskottavin lähteiden mukaan vaikuttaneet Hesarin sisältöön. Tämä käy ilmi erinomaisesti mm. lainaamastani Unto Hämäläisen artikkelista eilisessä Hesarissa. Aatos Erkko oli Suomen voimakkain lännettäjä. Se näyttää kiistattomalta.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos tiedosta. Ihmettelinkin jo, mistä tämä Hesarin äijäfeministilinja on peräisin.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkistin Mikon kommentin :
”Pekka Iiskonmäki,
Huomaa, ettet ole lehden lukija. Se on nimeltään nykyään ”Demokraatti”.”
Kyllä, lehti on nykyisin nimeltään Demokraatti.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Demokraatti_%28lehti%29
linkki kertoo, että :
”Uutispäivä Demarin nimeksi muutettiin Demokraatti 1. maaliskuuta 2012 alkaen.”
Ilmoita asiaton viesti
Suurin osa Suomen kansasta ei lue Helsingin Sanomia (ei Hesaria), eikä täten tule siltä taholta aivopestyksi.
Ilmoita asiaton viesti
Raato,
Se pitää paikkansa, mutta Hesari on kuitenkin niin ylivoimainen media lehtien joukossa, että se vaarantaa jopa monipuolisen tiedonvälityksen. Kilpailu olisi hyväksi, mutta ainakaan tällä hetkellä vakavaa kilpailijaa ei ole näkyvissä.
Ilmoita asiaton viesti
omasta mielestäni mafia nimitys on kyllä tarpeeton. Viittaa rikolliseen toimintaan mitä käsittääkseni ei suku ole harrastanut-. Pahoittatehan tekin milen kun viittaa erääseen tapahtumaan menneisyydessä…
Se että Erkko hallitsee lehteä on tokisinänsä arvelluttavaa…
Ilmoita asiaton viesti
Olavi Mansikka,
On totta, että sana ”mafia” sopii huonosti tähän. Oikeampi olisi sana ” valta”, mutta itse asiasta olemme samaa mieltä. Kun hallitsee Suomen printtimediaa käytännössä ilman kilpailua, minusta on paha arvostella muiden maiden sananvapauden tilannetta.
Ilmoita asiaton viesti
”Tällä hetkellä vain YLE pystyy kilpailemaan Hesarin kanssa suomalaisten sieluista. Itse asiassa YLE ja Hesari eivät tällä hetkellä edes kilpaile keskenään, vaan vetävät samaan suuntan, eli Suomi Natoon ja Venäjää vastaan.”
Hyvä havainto Mikko.
Tälläkin hetkellä Ylen internetissä pääjuttuna on Helsingin paikallisuutinen ja Helsingin Sanomien lemmikki Guggenheim:
http://yle.fi/uutiset/ylen_lukijat_valitsivat__tas…
Otsikko on paljon kertova ”Ylen LUKIJAT valitsivat – Tässä ovat hulluimmat Guggenheim-kisatyöt”.
Ylen ylin päättävä elin on hallintoneuvosto. Hallintoneuvoston puheenjohtaja on sosialidemokraatti, jolla ei ole median osaamista.
Ylen hallintomalli pitäisi muuttaa, kuten kirjoitin Yle-lain valmistelun yhteydessä Hesarissakin. Sain runsaasti saman mielistä asiantuntevaa palautetta. Ministeri Krista Kiurulta, joka on opetusalalta eikä tunne media-alaa, sain häneltä erittäin v-mäisen ja asiantuntemattoman sähköpostin.
Olen edelleen sillä kannalla, että Ylelle pitäisi valita eduskunnan valitseman hallintoneuvoston sijaan Yle-veron maksajien vaaleilla valitsema edustajisto:
http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1775…
Ilmoita asiaton viesti
Kimmo,
Periaatteessa olet oikeassa, ja ehdotuksesi YLE -veron maksajien vaaleilla valitusta edustajistosta on mielenkiintoinen, muta ilmeisen vaikea toteuttaa käytännössä.
Krista Kiurulla taas ei ole minkään alan ammatillista koulutusta. Hän on valt.maisteri filosofia pääaineenaan, mutta toiminut epäpätevänä opettajana Porissa ja Ulvilassa. Filosofeille ei taida olla paljon kysyntää työmarkkinoilla, jos sattuu putoamaan eduskunnasta.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa on 21 alueosuuskauppaa. Niillä on vaaleilla valitut edustajistot. Suomessa on 20 maakuntaa. Niiden valtuustot eivät ole kansanvaaleilla valitut, kuten on muissa länsimaissa esim. Ruotsissa.
Ylen edustajiston valitseminen vaaleilla on vain tahdosta kiinni. On hullua, että ihmiset voivat vaikuttaa osuuskauppaan, mutta ei Yle-verolla rahoitettuun Yleisradioon.
Ilmoita asiaton viesti
Kimmo,
Minusta mielenkiintoista olisi yhdistää maakunta-ja Ylevaalit.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoinen toteamus ja idea. Laitanpa muistiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kimmo,
Eikö voitaisi hyvin ajatella, että samat edustajat toimivat sekä maakuntavaltuustoissa että ylen maakunnallisina edustajina?
Ilmoita asiaton viesti
”Krista Kiurulla taas ei ole minkään alan ammatillista koulutusta.”
”Koulutukseltaan Elo on filosofian lisensiaatti.[1]
Ennen poliittista uraansa Elo työskenteli Porin teknillisessä oppilaitoksessa lehtorina ja yliopettajana. Sotilasarvoltaan hän on kersantti.[1]”
Ilmeisesti sinullakaan ei ole minkään alan ammatillista koulutusta, vai onko?
Tässä bio eduskunnan sivuilta:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/hex5000.sh?hn…
Ilmoita asiaton viesti
Sanoman omistajiston rakenne osoittaa vieraskielisyyden vakiintuneen rekrytointiväyläksi yritysten parhaimmin palkittuihin tehtäviin, joissa pitää olla sinut suurten lukujen kanssa.
”Lemminkäisiltä” menisi pilkut helposti väärään paikkaan jo pelkästään pörssiyhtiöiden hallitustyöstä maksettavia palkkioita arvioitaessa, on Christoffer Taxell sanonut.
Ilmoita asiaton viesti
Heikki,
Näin varmaan on. Muutenkin pörssiyhtiöiden hallitusten paikat ovat tavoiteltuja juuri korkeiden palkkioiden vuoksi. Vähän työtä, hyvät palkkiot. Koskee myös Sanoma Oyj:tä, vaikka yhtiön pörssiarvo on pudonnut 80% parissa vuodessa.
Ilmoita asiaton viesti
Edellä mainittiin Guggenheimin pyhä yhteys Sanomaan. Vielä myyttisempi Bilderberg kiinnostaisi myös. Sekin on HS:n suojeluksessa vähän kuin aseveljelle luovutetut viisi Suomen juutalaista Lipposen kyynelten kohteina.
Ilmoita asiaton viesti
Tämän päivän Hesari kertoo vuosisadan veronmaksajista Suomessa vuosina 1999-2012. Kymmenen eniten ansainneen joukkoon mahtuu kokonaista kolme Erkon suvun jäsentä. Suurimmat tulot Suomessa tuolta ajalta oli Aatos Erkolla, noin 303 miljoonaa euroa. Muut Erkon suvun edustajat olivat Rafaela Seppälä ja Lars Robin Langenskiöld. Kaikkien veroprosentti oli noin 30. Tsvallinen suomalainen maksaa tuon prosentin mukaan jo 3000 euron kuukausituloista. Semmoista tasa-arvoa Suomessa!
Ilmoita asiaton viesti
Heikki,
Tuo Bilderberg on mielenkiintoinen. Ylen jokin aika sitten lähettämässä ohjelmassa kerrottiin Bilderberg-kokouksiin osallistuneista suomalaisista. Joukossa oli ainakin yksi Hesarin toimituksesta, Atte Jääskeläinen. Hän on nyt siirtynyt Ylen puolelle.
Ilmoita asiaton viesti
Aina pitää etsiä toisaalta-argumentti. Siis toisaalta eihän se ole Erkkojen tai Helsingin Sanomien syy, että riittävän voimakas kilpailija puuttuu alalta. Ei valtio tai Erkot ole asettanut Helsingin Sanomia monopoliasemaan. Täällä voi kuka tahansa alkaa vaikka kuinka suureksi mediamoguliksi, jos vain on rahkeissa varaa, vähän sukanvarressa virtaa ja annos luovaa hulluutta. Jokainen yritys varmasti haluaa tulla niin vahvaksi ja elinkelpoiseksi kuin mahdollista.
Ei Nokiaakaan kukaan moittinut siitä, että varteenotettava kilpailija puuttuu Suomesta. Bisnes on bisnestä.
Ilmoita asiaton viesti
Raato,
Kyllä Sinä olet oikeassa, ei se ole Erkon suvun vika, ettei sillä ole kilpailijaa, vaan muiden saamattomuutta. Toisaalta yleisesti pidetään sopimattomana, että omistajat pyrkivät ohjailemaan lehden linjaa. Kaikkien todisteiden mukaan, joista viimeisin Unto Hämäläisen artikkeli 1.11.2014, Aatos Erkko pyrki ohjaamaan lehden linjaa kohti länttä ja Natoa.
Ilmoita asiaton viesti
Kukas lehden linjan sitten valitsee, ellei omistaja? Joissain tapauksissa myös puolue.
Ilmoita asiaton viesti
Raato,
Kyllä useat, luulisin useimmat, mediat toimivat toimituksen, ei omistajan, ehdoilla. Jos omistus on pörssiyhtiössä niin keskittynyttä kuin Sanom Oyj:ssä, omistaja kyllä pystyy ohjailemaan tahtonsa mukaan.
Ilmoita asiaton viesti