Epäonnistuuko EU:n Venäjä-politiikka?

Talouspakotteita, toiveita ja neuvotteluita. Takaoikealla öljyn hintaa lienetään ajetun alas. Tässä ovat lännen ja EU:n aseet Venäjän mahtailua vastaan. Riittävätkö mihinkään?

 

Venäjä haastoi lännen valtapeliin (väheksymättä lännen koukkauksia itään). Koska etenkään EU:ta haaste ei kiinnosta, se on pakkopullaa, se tietää sille itselleen tappiota. Jos haaste esitetään, on pakko painaa voittaakseen. Läntisen kiinnostuksen puutteesta kertoo yksinkertaisesti haluttomuus tehdä uhrauksia, kuten rakentaa tai mobilisoida armeijaa saati kehittää kunnolla kyber- ja informaatiosodankäynnin kykyään. Siitä kertoo myös se, että sodan aloitteen sallitaan säilyvän Venäjällä.

 

Talouspakotteet rajoittavat oligarkkien ja virkamiesten elämää, mutteivät haittaa lainkaan sotilaiden tekemisiä. Palkka juoksee ja panssarit kulkevat. Vientirajoitteet pakottavat venäläisyrityksiä hankkimaan asiakkaita EU:n ulkopuolelta, mikä tuskin on ongelma halvan ruplan aikana ja maihin, joissa tuotteiden vaatimustaso on ehkä matalampi. Muualla maailmassa talous kasvaa, joten houkuttelevia kohteita riittää. Aika näyttää, kuinka paljon pakotteet piristävät ja monipuolistavat venäläistä teollisuutta. Tämän hetken huikea 20 % lainakorko pk-yrityksille on kova jarru, mutta se kenties laskee, mikäli tilanteen ennustettavuus paranee ja keksitään uusia keinoja rahoittamiseen (mihin varmasti on paineita).

 

Neuvottelut rauhasta näyttävät olevan Venäjälle yksi sodankäynnin keino hämmentämään vastapuolta.

 

Koska EU on haluton ja siksi melko keinoton, ajavat huonot keinot toivomaan niiltä hyötyjä realismin sijaan. Tämä on eurooppalaisten päättäjien helmasynti.

 

Öljyn alentunut hinta nakertaa Venäjän talouden perustaa, 63 % viennistä öljytuotteita 2012, mutta koska kaikella on vastareaktionsa, öljyn hinnanlaskun halventama rupla edistää vientiä.

 

Länsimedia on pullollaan Venäjän tuomiopäivän ennusteita, joista monet vaikuttavat olevan vain toiveajattelun sävyttämiä veikkauksia ja spekulaatioita. Olisivatko varteenotettavimpia ennusteita nämä kaksi: Venäjän valtiolta loppuvat rahavarannot kahdessa vuodessa, koska se joutuu rahoittamaan suuryrityksiä ja budjetti on 20 % miinuksella. Tämä ennuste perustuu ennemminkin laskelmiin kuin mutuiluun. Toinen kiinnostava ennuste on Stratforin, jonka mukaan Moskovasta ympäri maata jaettavat riittämättömät öljytulot saavat alueet hoitamaan asiansa itse luvalla tai ilman. Näin tapahtui 90-luvulla ja sen on mahdollista nytkin. Tällöin Moskova menettää otteensa maahansa.

 

Luulisi, että rahavarantojen hupenemista vastaan mietitään keinoja ennen kuin laarin pohja häämöttää. Kaksi vuotta voisi siten olla enemmän. Kolmessakin vuodessa Eurooppaa ehditään häiritä ja sekoittaa monin tavoin. EU:n omat toimet on jo nähty ja ne tuskin auttavat Venäjää vastaan. Aikaansaamaton perässäjuokseminen pitää Euroopan vastaanottavana osapuolena. Käytännössä nyt odotellaan, mitä Venäjä seuraavaksi keksii. Uusia tehokkaita keinoja ei oteta käyttöön ja peli hävitään pala kerrallaan. Hidas muutos on kavalin ja se sopii tämän kamppailun molemmille osapuolille. Venäjälle siksi, että se saa siten haluamansa vähimmällä vaivalla ja EU:lle siksi, ettei se halua tehdä uhrauksia hidasta muutosta vastaan.

 

Mitä pitäisi tehdä? EU:n tulisi hyödyntää ominaispiireitään ja rakentaa monenkeskinen jäsenvaltioista voimansa saava kyber- ja informaatiosodan "armeija". Se ei olisi mitään sinänsä uutta vaan olemassa olevien organisaatioiden ja niiden toimenkuvien laajentamista sekä yhteistyötä ja ideoiden-/tiedonvaihtoa. EU:n keskusvallan alla "armeija" ei saa olla. Käytännössä EU-maiden infrastruktuurilla sekä julkisilla ja tärkeillä organisaatioilla tulee olla kestävä puolustus kyberhyökkäyksiä ja -murtoja vastaan. Propagandaan tulee vastata kaikilla tarjolla olevilla mediakanavilla: esim. venäjänkieliset tv- ja radiokanavat sekä uutissivustot. Ne voivat olla yksityisiä, mutta julkisesti tuettuja (lue: motivoituja) tai osaomistettuja yrityksiä ja ennenkaikkea vaikuttavia.

 

Jahkailun aika on ohi. Lopettakaa myrskyn odottelu ja poudan toivominen. Toiveet toteutuvat tekemällä, ei odottamalla.

mikkokangasoja
Perussuomalaiset Raisio

47-vuotias tuotantotalouden diplomi-insinööri. Kaupunginvaltuutettu. Kaupunginhallituksen jäsen. Raision Perussuomalaisten puheenjohtaja. Pyrkimyksenä on olla kaukaa viisas. :)

Muiden viisauksia:

"Poikaseni, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan", Axel Oxenstierna.

"Muuttuminen ei ole välttämätöntä, sillä selviytyminen ei ole pakollista", William Edwards Deming.

"Vox populi, vox Dei.", -tuntematon-

"A nation of sheep will beget a government of wolves", Edward R. Murrow.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu