”Ainoa ratkaisu on saada väkeä ulkomailta”

Toimittaja Lauri Kontron kirjoitus työperäisen maahanmuuton lisäämisestä on tyypillistä Suomessa. Löydetään joku järkevän kuuloinen koko ongelman ratkaiseva ns. hopealuoti ja jauhetaan kuorossa siitä. Kriittisiä huomioita hänen väitteisiin:

Työvoimapula. Onko työvoimapulasta kuultu 2008? 1999? On, se on korkeasuhdannepuhetta. Suomi ajautui jo syksyllä taantumaan. Puhe työvoimapulasta ei ole ”ihmeellistä”, kuten Kontro väittää. Se on tavallista. Joistain ammateista on muuten aina pulaa.

”Jos ihmiset eivät löydä leipää kotimaastaan, niin…” tulevat tänne? Historiasta tiedämme YK:n raportista, että tänne pyrkineet ovat olleet keskiluokkaisissa töissä tienaamassa leipää kotimaassaan.

”Viime sotien jälkeen syntyi enimmillään yli 100 000 vauvaa. Viime vuonna syntyneitä oli 44 000.” Kontro syyllistyy tiedon valikoinnin virheeseen. Tuo 100000 oli poikkeus. Syntyvyys on laskenut sata vuotta. Nykyään muuten 15 % raskauksista keskeytetään ja 92 % ns. sosiaalisin syin (osa hyviä, osa tuskin ei). Halusi näkökulman hyväksyä tai ei, tuo tietenkin vähentää syntyvyyttä.

”mansikat jäisivät tiloilta poimimatta”, tämä on kuuluisa lause. Kun korona iski, suomalaiset tehtailivat 36000 työhakemusta maatiloille. Useimmat eivät kelvanneet.

”Ainoa ratkaisu on saada väkeä ulkoa.” Tässä kiteytyy suomalainen ajattelu: ainoa ratkaisu. Kuulin sen ensi kerran n. 1989 ja monet kerrat sen jälkeen. Entäs kuvani taulukossa oleva työikäinen potentiaalinen väestö? 650000, jotka eivät ole töissä, eivätkä opiskele. Sekö ei ole ratkaisu? Miten tuohon tietoon reagoidaan? Se ohitetaan hiljaa, koska on kiire kuoroon.

”miten suomalainen byrokratia taipuu siihen, että tänne muuttavat pääsevät joustavasti työmarkkinoille ja sopeutumaan yhteiskuntaan”. Sanoisin, ettei kyse ole byrokratiasta: 2000-luvulla ulkomaalaisten työllisten määrä on noussut 30 tuhannesta 200000:een. Jos noin moni sai töitä, byrokratian täytyy toimia. 65000 heistä oli venäläisiä tai virolaisia. Se on tärkeä huomio, johon palaan.

Noista ulkomaalaisten työpaikoista voimme odottaa trendin jatkuvan ja 2040 on kai jo puoli miljoonaa maahanmuuttajaa töissä. Kun ulkomainen ja suomalainen työvoima kilpailevat samoista työpaikoista, pidän itsestäänselvänä ja myös tutkittuna, että se jarruttaa palkkoja.

Ongelma on, että meillä on se massiivinen työvoimareservi. Se oli parikymmentä vuotta sitten 800000 ja on nyt se 650000. Kantasuomalaisia siitä on 550000 ja täten muiden osuus on väestöosuuttaan isompi 15 %. Työttömien määrä ei kuitenkaan ole karkeasti ottaen muuttunut mihinkään. Työvoiman ulkopuolisten määrä on laskenut noin 50000 ja työikäisten eläkeläisten määrä yli 100000. Lienee siis saatu reserviä töihin ja osa on ikääntynyt. Lisäksi on syytä huomioida, että työllisissä on paljon vajaatyöllisiä.

Kantasuomalaiset. Suomalaisen työikäisen väen määrä 2000-luvulla on laskenut 300000 mutta ulkomaalaiset huomioituna laskua ei ole. Tosin työikäisen väestön määrä kasvoi vuoteen 2008 palatakseen vuoden 2000 tasolle. Kantasuomalaisista työssä on yhtä moni kuin vuonna 2000. Ennen finanssikriisiä suhdannehuipussa oli hetken aikaa reilu 100000 työllistä muita aikoja enemmän.

80-luvun lopulla työllisiä oli parhaimmillaan karvan verran enemmän kuin 2021, vaikka työikäistä väestöä oli 60-70000 vähemmän. Silloin siis revittiin pienemmästä porukasta useampi töihin. 150000 pitäisi siis kyetä saada enemmän irti nykyväestöstä, jos 80-lukuun vertaa. Tuon verran saatiin enemmän irti, vaikka työikäisistä oli 160000 nykyistä enemmän eläkkeellä. Ilmeisiä esteitä työttömien työllistymiselle ovat työnantajien epäluulo, nykyajan paljon korkeammat pätevyysvaatimukset (eli työllistämiskynnys on korkea). Itseaiheutettuja ongelmia.

Jos ulkomailta halutaan vielä enemmän väkeä, kuka kertoo kuinka se tehdään? Sanotaan niille, että tulkaa? Eikö vielä ole sanottu? Ulkomaisen työvoiman määrän iso kasvu kertoo tietenkin, että väkeä ulkomailta on värvätty. En usko, että koskaan pääsemme merkittävästi suurempaan määrään työn perässä. Syy on sama kuin kotouttamisessa, kukaan ei osaa sanoa, mikä se oikea ja toimiva keino on. Kyse on ennemminkin politiikasta, jossa halu määritellään ratkaisuksi.

Entäs ne venäläiset ja virolaiset? Työllisistä ulkomaalaisista kolmasosa oli heitä. Tiedämme, ettei virolaisia Suomi enää kiinnosta. Meille jäävät siis venäläiset osoitetusti helpoimpina houkuteltavina ja heitä on viidesosa. Sillä voimalla työvoiman tarvetta ei ratkaista. Joudumme siis hajauttamaan houkuttelun hyvin moniin maihin, mikä tehnee siitä itsessään työlästä ja pienien purojen touhua. Kymmenen yleisintä maahanmuuttajien kieltä työpaikoilla:

Jos jonnekin haluaa keskittää houkutteluponnistuksensa, tuosta listasta nousee esiin vain Kiina. Voi toki yrittää saada amerikkalaisia, brittejä ja ausseja Suomeen, mutta jokainen tietää, ettei sieltä kymmeniä tuhansia tule, jos heitä yhteensäkin on töissä 11000 ja kotimaassa on kivaa. Kiinassa nyt on ainakin paljon ihmisiä sekä monella hyvä koulutus ja maltillinen arvomaailma.

Jos joku siis haluaa kääntää historiassa toteutuneen kehityksen jatkossa ihan toiseen asentoon, saa tehdä aikamoiset temput sen eteen, jotta yllä olevat luvut merkittävästi kasvaisivat. Kylmä maa, vaikea kieli, korkea vaatimustaso työpaikoille ja vain maltillinen palkkataso, siinäpä syitä, miksi tänne ei monen töistä kiinnostuneen kannata tulla. Kannattaa hyväksyä, että Suomi on monille kakkoskorin maa. Samaan aikaan kansalaisten varallisuus on jäänyt jälkeen länsimaista, ruotsalaiset ovat ponnistaneet samalta viivalta kaksinkertaiseen vaurauteen 20 vuoden aikana. Itä-Eurooppa höökiin meitä kohti.

Työvoimapula saattaa hellittää merkittävästi pian, kuten aina on käynyt, eikä ulkomaista työvoimaa tänne noin vain saada, eikä varsinkaan suuria määriä. Se työvoima myös hankaloittaa suomalaisen työvoimareservin hyödyntämistä, joka taas ylläpitää valtiontalouden alijäämää.

Suomi on kallis maa, mutta yrittää olla halpa. Se tie on niukkuuden ja näivettymisen tie. Sanokaa minun sanoneen.

Elämme erikoisessa kultaisessa häkissä, jota ylläpidetään velalla. Osalla menee hyvin, mutta samalla näemme, että muualla vauhti on kovempi ja häkkimme natisee kulmistaan. Kykymme tuottaa patentteja on korkea ja se ”pumppu” toimii, mutta kuinka tuottavasti ja riittävästi? Samaan aikaan toiset ihmiset eivät saa tuikitärkeää hoitoaan.

Tarvitaanko työvoimaa ulkomailta? Yrityksemme ovat riippuvaisia halvasta työvoimasta ja ovat tulevaisuudessa vieläkin riippuvaisempia. Se on noidankehä, joka pahenee. Matalimmat palkat junnaavat ja suomalaiset jäävät sen myötä yhä enemmän kotiin. Yllä aluekaavio näyttää tilanteen parantuneen nyt nousukaudella, mutta kauankohan kestää?

Jos oikeasti jotain erityisosaajaa ei Suomesta löydy, se on yritettävä houkutella ulkomailta. Tiedämme kuitenkin, ettei koodareiden työttömyysaste ole mitenkään poikkeuksellisen matala, 5 % ja oli joitain vuosia sitten melkein tuplat (Nokian takia olletikin). Tilanne on siis erikoinen, kun puhutaan näivettävästä koodaripulasta. Hinta on ongelma? Vai suomalainen ajattelutapa, jossa tarvitaan juuri tietyn taidon pätevyys valmiina, eikä talo itse kouluta? Tiedoksi: koodarit Intiassa koodaavat suomalaisten koodeja. Ei hänen ole pakko läppäriä Helsinkiin tuoda näpytelläkseen sillä.

Suomalaisia vai ulkomaalaisia? Samaan aikaan Suomesta pitäisi olla entisaikoihin nähden saatavissa 150000 työtöntä töihin. Työkyvyttömyyseläkeläisiä kuntoutuksen kautta työelämään ja työvoiman ulkopuolisia töihin myös. Tuo kaikki väki on koko ajan Suomessa tarjolla, joka päivä. Sen sijaan meille myydään vaihtoehtoa, että kun olemme karkeasti saman verran 20 vuodessa saaneet ulkomailta töihin, meidän pitäisi käyttää se toinen 20 vuotta saadaksemme saman aikaan ja jopa moninkertaisesti enemmän, opettaa suomi sekä työllistää ja kotouttaa perhe. Onko joku, joka ei epäile onnistumista?

Kun siis joku julistaa liki estotonta työperäisen maahanmuuton ilosanomaa, hän tuskin tietää mistä puhuu.

Lisätty 25.5. klo 13 sisältöä mm. massiivisesta työvoimareservistä ja loppuun työvoiman tarpeesta.