Analyysi: Valtamedian manipuloivat keinot, tapaus IS

Edellisessä kirjoituksessa kuvasin toimittajan keinoja luoda haluamansa todellisuudesta erkaantunut mielikuva lukijalle jostain asiasta. Tässä tuore esimerkki läpikäytynä:

Aluksi räväkkä otsikko: ”Rasistit ovat tulleet kaapista ulos”. Se maalaa kuvan kaikille jutun sisällöstä. Tärkeää on, että kun moni ei lue juttua, heille mainostetaan väitettä. Toimittaja itse ei välttämättä otsikkoa luo mutta vahva pelolla kansaa kiihottava tunne houkuttelee lukemaan.

Kantaaottava ingressi, alustus: ”[Hannah Arendtin ajatukset] myös totuudesta, propagandasta ja kaksoisviestinnästä ovat vieläkin ajankohtaisia.” Viittaus pahuuteen (natseihin) ja sen yhdistäminen Perussuomalaisten kohtaamiin syytöksiin kaksoisviestinnästä luo lukijalle mielleyhtymän natsien ja Perussuomalaisten välillä.

Varsinaisessa jutussa toimittaja kertoo Hannah Arendtista, että hän tutki totalitarismia, kuten Hitlerin ja Stalinin diktatuureja. Kun tavalliselle lukijalle syöttää tuttuja sekä siten ymmärrettyjä ja tunteilla ladattuja avainsanoja, hän luo pohjaa lukijan myötämielisyydelle toimittajan näkökulmaa kohtaan. Arendtin valinnalla ja häneen tutustuttamalla toimittaja haluaa vahvistaa lukijalle mielikuvaa, että artikkelin sanomalla on painoa.

Seuraavaksi jutussa on hyvä osuus, jossa rasismi ja nationalismi erotellaan toisistaan ja kerrotaan jälkimmäisestä hyviä ja asiallisia piirteitä. Sen avulla toimittaja luo lukijalle mielikuvaa, että jutun asiantuntija olisi objektiivinen ja siten luotettava. Lopussa saatte kuitenkin nähdä jotain aivan muuta.

Ihmisrotuja vai ei? Rasismin historian jälkeen lukijalle kerrotaan, ettei ihmisrotuja ole ja esitetään se tieteellisenä faktana:

”Tieteellinen fakta on, että kaikki ihmiset ovat samaa lajia eikä ”rotuja” ole.”

Tässä yhteen törmäävät arkinen ihmisrotukäsite ja biologinen rotukäsite. Tavallinen ihminen ihmisroduista puhuessaan puhuu tietenkin helposti arkisesti havaittavista eroista maanosien ihmisten välillä. Koska ei voida sanoa, että mustat ovat yksi kansa, niputetaan kaikki mustat kansat mustarotu-sanan alle. Sille on muitakin vaihtoehtoja kehitetty, kuten kliini, ihmistyyppi, populaatio ja etninen ryhmä. Eurooppalaisiakin on jaoteltu viiteen rotuun, jolloin on selvää, ettei siinä käytössä esimerkiksi pohjoisen arjalaisen ja itäbalttisen rodun kesken voida rotusanaa samaistaa eläinrotuihin. Nykypäivän rotututkimuksessa on lisäksi todettu, että mitä tarkemmin ja laajemmin genomeja vertaillaan rodun arvioimiseksi, sitä varmemmin etäisten populaatioiden yksilöt voi erottaa eri rotujen edustajiksi.

Toimittajan tieteellisenä faktana esittämä väite ei siis ole ollenkaan niin yksiselitteinen kuin hän väittää. Siinä unohdetaan, että sanalle on korvikkeita ja että tiede ei kyseenalaista rotujen eroja. Niitä kylläkin selvitellään. Jutussa luodaan siten arkijärjen vastainen mielikuva, ettei maanosien populaatioiden välillä ole eroja enempää kuin esimerkiksi suomalaisilla keskenään. Tämä on oiva tapa kyseenalaistaa rotuerottelu. Vaikka tarkoitus on oikea, totta se ei ole.

Lisäksi toimittaja väittää, ettei suomalaisuutta voi määritellä geeneillä. Tämä on totta vain, jos puhutaan identiteetistä. Musta voi kokea itsensä suomalaiseksi, mutta ei geeneiltään ole suomalainen. Hän on hän ja se riittää. Tässäkin pyritään hämärtämään ja määrittelemään omalla tavalla käsite, jotta vastapuolelta katoavat työkalut, sanat, joilla ajaa asiaansa.

Propaganda. Sitten jutussa kuvaillaan natsien ja Neuvostoliiton propagandaa, jonka tavoite on haitata faktan ja fiktion erottelua. Tämä avainsanojen rypäs yhdistettiin nykypäivään ottamalla Trump esimerkiksi. Toimittaja kertoo:

”Totuuden jälkeisellä ajalla tarkoitetaan vetoamista tunteisiin ja mielipiteisiin faktojen asemesta ja niistä välittämättä.”

Lopulta vuorossa on kaksoisviestintä:

”Samoja menetelmiä käyttävät useat äärioikeistolaiset puolueet ja ryhmät myös nyt. Suomessa kaksoisviestintä nousi esille perussuomalaisia koskevan rasismikeskustelun yhteydessä.”

Tässäkin rakennettiin jälleen kerran mielleyhtymien kautta mielikuvaa, jossa lukijan mielessä yhdistyvät natsit, Neuvostoliitto, Trump, äärioikeisto ja Perussuomalaiset. Nokkelaa, mutta perustuu puhtaasti tunteisiin ja salaliittoteoretisointiin. Siitä tutkija jatkaakin:

”– uusilla oikeisto- ja äärioikeistopuolueilla on käytössään kaksoisstrategia ja kaksoiskieli. Ne puhuvat eri tarinaa keskuudessaan ja omien kannattajiensa joukossa kuin julkisuuteen lasketuissa virallisissa kannanotoissa”

Tätä jatkamaan otettiin Arendtin lause natseilta: ”oikein on se, mikä on hyväksi Saksan kansalle”, se oli tarkoitettu vain joukkopropagandaa varten. Natseille sanottiin, että ”oikein on, mikä on hyväksi liikkeelle”.

Täytyy sanoa, että aivan mahtava rakennelma nokkeluudessaan mutta syntisen petoksellinen. Tutkijalla saati toimittajalla ei ole todisteita siitä, että Perussuomalaisilla olisi kaksoiskieli, jossa omille kerrotaan puolueen rasistista agendaa ja muille ei. Ei ole minullakaan, vaikka olen ollut puolueessa vuodesta 2004 ja aktiivina vuodesta 2008 sekä mm. johtamassa piiriä ja etenkin paikallisyhdistystä yhteensä vuosikausia. Tämän häiritsemättä toimittaja ottaa tehtäväkseen jakaa disinformaatiota, jossa – jälleen kerran – luo mielikuvaa muutamilla harvoilla faktoilla mutta jättäen kertomatta toisista. Hän siis vihjauksilla yrittää todistaa jotain vakavaa, kuten tässä:

”Jussi Halla-ahon Scripta-blogin ja sen vieraskirjan rasistinen sisältö johti kriisiin, joka horjutti hallitusta. Elinkeinoministeriksi nimitetty Vilhelm Junnila joutui eroamaan äärioikeistokytkösten ja natsisymboleilla vitsailun vuoksi. Suurimman kohun aiheuttivat perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran nimimerkillä ”riikka” kirjoittamat alatyyliset tekstit vuodelta 2008. Uusin kohu nousi elinkeinoministeri Wille Rydmanin rasistisista yksityisviesteistä.

Etnonationaismi on äärioikeistoon liitetty ideologia, jonka mukaan valkoinen väestö on oikeutettu puolustamaan ja suojelemaan etnistä yhtenäisyyttään. Ajatus on keskeinen niin sanotussa väestönvaihtoteoriassa.”

Puidaan tarkemmin lainausta yllä. Havaittavaa siinä on, että toimittaja perustelee näkökulmaansa yhdellä asialla kahdesti, ehkäpä ohuen todistuspohjansa takia. Ensin hän mainitsee Halla-ahon blogin vieraskirjan hallitusta horjuttavan vaikutuksen ja myöhemmin saman asian Riikka Purran nimissä. Tiiviisti kohuja seuranneena en ole huomannut vieraskirjan yleisesti horjuttaneen hallitusta vaan vain Purran kirjoitusten olleen huomion kohteena.

Lisäksi tuttuun tapaan toimittaja mainitsee riidattomana Junnilalla olevan äärioikeistokytköksiä, vaikka tosiasiassa oli vain väitteitä niistä. Suurin ongelma on, että mitä toimittaja jättää sanomatta. Hän ei mainitse Junnilan todistettavaa Israel-sympatiaa ja antisemitismiä vastustavaan kannanottoon osallistumista. Näin pidetään lukijalle rakennettu oma mielikuva ristiriidattomana.

Aivan erityinen on toimittajan maininta etnonationalismista äärioikeiston ideologiana heti Perussuomalaisten käsittelyä seuraavassa kappaleessa. Mielleyhtymä rakennettiin siis jälleen. Mainitsematta koko jutussa jätettiin jälleen ristiriita: Halla-ahon johdolla etnonationalistit potkittiin puolueesta nuorisojärjestöt pois potkimalla. Se on riidaton tosiasia, se on teko, eikä puhe. Se on merkittävyydeltään aivan poikkeuksellinen ja hyvin harvinainen. Lisäksi se muiden potkujen kera johti useiden ja osin äärioikeistolaisten puolueiden perustamiseen. Eli tämäkin toimittaja tietää etnonationalistit potkitun puolueesta, mutta antaa lukijan päätellä, olisiko näiden välillä silti ”kytkös”. Maalaisjärkinen ihminen tajuaa, että väite persujen natsismista tai etnonationalismista on siten järjenvastainen. Silti sellaista vihjaillaan.

Tyypillisesti väestönvaihtoteoria otetaan samassa kappaleessa esiin. Siinä menetelmänä on käyttää termiä teoria, jonka moni tuntee äärioikeiston ”juutalaiset ja eliitti”-teoriana (mielikuva jälleen). Toisekseen, pitää miettiä, onko Perussuomalaisten käyttämänä sana ylipäätään teoriaa: osa puolueista haluaa avoimesti maahanmuuttoa omista syistään välittämättä sen aiheuttamasta väestönmuutoksesta tai jopa pitäen sitä toivottavana. Nämä tavoitteet ovat toki politiikassa aivan sallittuja. Vihreille on sallittua toivoa monikulttuurista Suomea. Sitä ei voi tulla ilman väestönmuutosta ja sen aiheuttaminen päätöksillä on väestönvaihtoa. Tästä tulee mieleen surullinen Eerikan murhan tapaus, jossa isä ja äitipuoli estivät tytön hengityksen kelmulla. Oikeus totesi, että isän ja äitipuolen täytyi tietää seurauksena olevan kuolema. Vastaavasti maahanmuuttoa voimakkaasti lisäävien poliittisten päätösten seurauksena täytyy tietää vääjäämättömänä seurauksena olevan väestönmuutos.

Juttu siirtyy arvioimaan rasismia. Siinä tutkija esittää aivan käsittämättömän väitteen, jossa aikajänteet sekoitetaan täysin ja tulos on höperö:

”Rasismi ei Suomessa ole pitkiin aikoihin ollut niin näkyvää kuin nyt. Rasistit ovat tulleet tässä samassa hyöky­aallossa kaapista ulos ja he uskaltavat esittää ajatuksiaan”

Kohut ovat aiheutuneet vanhoista sanomisista. Jos joku nyt esittäisi selvän rasistisia väitteitä, se taatusti aiheuttaisi massiivisen kohun, kun 7-15 vuotta vanhojakin on puitu hirveällä julkisuudella. Toista on taas se, mikä uutisoidusta on ollut totta ja mikä toisaalta rasismia ja kenen mielestä. HS:n toimittaja vitsaili hakaristillä 2018, kuten Junnila kerran 2011-14. Sama toimittaja tuomitsi Junnilan hakaristivitsailun.

Vellova kohu on sekoittunut tutkijan päässä ikään kuin nyt tulleet paljastukset sanomisista olisi nyt myös sanottu. Tämä räikeä virhe ei häirinnyt tutkijaa, eikä toimittajaa. Tästä tutkija päästetään määrittelemään, mikä hänen mielestään on rasismia, josta väittää todella rajusti:

”Perussuomalaiset ei Parvikon mukaan voi puolueena irtisanoutua rasismista, sillä rasismi on puolueen ideologisessa ytimessä.”

Tutkija Parvikko ei perustele väitettään. Hän oli jo todennut, että ohjelmissa rasismia ei ole. Seuraavaksi kyllä todetaan Purran kiistäneen, ettei kirjoittaisi vanhoja uudelleen. Tutkija toteaa tästä Purran olevan ”erittäin taitava lausuntojensa muotoilija”. Hän siis kyseenalaistaa Purran motiivit – perusteetta. Rima on maassa.

Puolustus. Aivan lopuksi päästetään Perussuomalaisista Purra ääneen ja hän kiistää rasismin. Jutun pituus on noin 10000 merkkiä ja Perussuomalaisten puolustukselle annetaan tilaa 800 merkkiä ihan lopussa. Ensin lukija pehmitettiin uskomaan toimittajan tarinaa ja sitten annettiin ohjeiden määräämä pakollinen suunvuoro syytetylle hyvin lyhyesti.

Yhteenveto. Juttu on propagandistinen mustamaalausjuttu, joka ei häpeile yrittää mitään. Tätä on Suomi ja mediamme 2023. Neuvostovastaisuus ennen ja rasisminvastaisuus nyt ampuvat joillakuilla rajusti yli. Tarvitsemme enemmän tosiasioita ja vähemmän vainoharhaista vasemmistolaista salaliittoteoretisointia ja siitä kumpuavaa propagandaa. Media pelaa sikaa ja herää kysymys, onko kyse toimittajien persuvihasta vai itse mediatalojen kostosta? Vai onko toimittaja sittenkin itse uhri? Onko hän tämän salaliittoteorioita kehittelevän propagandakampanjan painostama ja harhauttama?