HS ja filosofian maisteri kertomassa Suomen synneistä kolonialismissa

Punavihreä narratiivi sai jälleen yhden tiilen muuriinsa, kun Sofia Hannonen, pohjoismaiseen historiaan erikoistunut maisteri sai sanansa Helsingin Sanomiin. Hänen historian tulkinnat herättävät isoja kysymyksiä.

Hannosen vuodatus ei alkanut hyvin. Toisessa virkkeessä todetaan:”Erityisesti [SK:n ylioppilaskirjoituksen] ajatus siitä, ettei suomalaisuus olisi koskaan ollut viatonta, on herättänyt voimakkaita vastareaktioita.”

En ole huomannut viattomuusväittämän herättäneen voimakkaita vastareaktioita. Varmasti sitäkin, kuten vapaan maan kirjavaan keskusteluun mahtuu mutta se ei ole ollut se juttu näkemissäni keskusteluissa. Se, että nuori tyttö häpeää suomalaisuutta kerran nähdyn natsilipun takia, herätti keskustelua. Täten Sofia Hannonen saattoi syyllistyä olkiukko-argumentointivirheeseen. Tämä laskee Hannosen kirjoituksen lukijan odotukset sangen alas.

Suomalaisten historian viattomuudesta peruskoulu opettaa jokaiselle, että Suomi osallistui Ruotsin osana lukuisiin sotiin Pohjoismaissa, Venäjällä ja nykyisen Saksan alueella. Sotimisesta tiedetään, ettei se ole viatonta.

Kolmannessa virkkeessä todetaan:”Me suomalaiset olemme tottuneet ajattelemaan historiallista rooliamme enemmän Ruotsin ja Venäjän siirtomaana kuin siirtomaaisäntänä. Totuus ei ole aivan näin mustavalkoinen.”

Tuo pitää paikkansa, eikä moni taida edelleenkään faktaperusteisesti voida muuta ajatella, mutta kirjoituksen jatko on mielenkiintoinen:

Tosiasiassa suomalaiset hyötyivät vuosisatojen ajan Ruotsin ja Venäjän alaisuudessa muun muassa infrastruktuuri-investoinneista. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan perustama. Isäntämaat avasivat suomalaisille myös kaupankäyntimahdollisuuksia muiden eurooppalaisten kolonialistivaltioiden kanssa. Lisäksi suomalaisten valkoisuus tasoitti merkittävästi valtasuhteita. Suomen roolia siirtomaana ei siis voi verrata esimerkiksi Etelä-Afrikan tai Intian historiaan.

Hannosen ajatuksen kulkua on vaikea seurata. Suomi kyllä kerrotaan peruskoulussa ikään kuin tasa-arvoisesti Ruotsi-Suomen, ei Ruotsin osana. Miten infrastruktuuri-investoinnit liittyvät kolonialismiin? Esimerkiksi otetaan Helsingin perustaminen ennen kolonialismin varsinaista aikakautta saati Ruotsin siirtomaita. Toisekseen, kuka maksoi Helsingin perustamisen? Tietämättömänä epäilen, etteivät ruotsalaiset vaan suomalaiset itse veroina. Toki Helsingin asuttaminen yleisesti oli kolonisointia. Ruotsalaisia asutettiin historiallisen ajan alussa Helsingin seudulle hämäläisten maille. Hannonen tuskin tätä kolonisointia ajatteli saati pistäisi sitä hämäläisten syyksi.

Isäntämaat avasivat Sofia Hannosen mukaan kaupan mahdollisuuksia kolonialistien kanssa. Tällä ilmeisesti yritetään linkittää Suomi hyötyjäksi kolonialististen Ruotsin ja Venäjän ohessa ja ansiosta. Kaikki tietänevät jo peruskoulusta, että Itämeren piirissä kauppaa käytiin jo varhain Hansa-kauppiaiden välityksellä ilman Ruotsia saati Venäjää. Merkantilismin hengessä Ruotsi esti mahdollisuuksia suoraan kauppaan kolonialistien kanssa, kun kaupan tuli kiertää Tukholman kautta. Tässä kohdin täytyy verrata vaihtoehtoiseen historian kulkuun. Jos Suomi olisi ollut itsenäinen, olisiko kauppa käynyt yhtä lailla kolonialistien kanssa? Väitän, että olisi ja jopa paremmin, kun välikäsiä olisi ollut vähemmän ja tuotoista suurempi osa olisi kertynyt Suomeen.

Kun suomalaisia yritetään asettaa osavastuullisiksi kolonialismista, joudutaan toistuvasti käyttämään välillisiä tekoja apuna. Laivojen tervan katsotaan tekevän meistä osasyyllisiä siirtomaiden riistoon ja orjuuteen. Terva tietenkin mahdollisti laivat, joilla kuljettaa tavaroita ja orjia siirtomaista. Kun mietin suomalaista talonpoikaa ja rannikon ruotsinkielistä porvaria ja tekemässä sekä kauppaamassa tervaa, on vastuu jo hyvin hämärä. Asiaa voisi havainnollistaa kysymyksellä: miksi myyt tervaa kauppiaille, jotka myyvät ne laivatelakoille, jotka myyvät osan laivoistaan orjakauppiaille? Tosiasiassa suomalaisella talonpojalla ja porvarilla ei luultavasti ollut oikein mitään mahdollisuuksia tietää kelle ja mihin käyttöön terva meni. Toisten ihmisten teoista sälytetään vastuuta heille, joilla ei ollut mitään mahdollisuuksia vaikuttaa näiden toisten päätöksiin. Orjakaupasta olletikin tiedettiin kyllä yleisellä tasolla ainakin porvarien piirissä.

Samalla kun mietitään suomalaisten vastuuta orjakaupasta, on hyvä muistaa mustien vastuu mustasta orjakaupasta. Tiedossahan on, että mustat myivät mustia valkoisille orjiksi. Myyjien vastuu on tietenkin ilmiselvä. He eivät olleet köyhiä ja syrjäytyneitä vaan yhteisöjensä vahvoja ja varakkaita. Kuinkas muuten he olisivat kyenneet orjuuttamaan muita?

Hannonen puhuu sortokaudesta ”sortokautena”, eli ilmeisesti mukamas sorron aikana. Tämä ilmeisen uusi tulkinta jää täysin vaille perusteluja. Niin ikään mm. suomenruotsalaisten into suomalaistaa nimiä johtuisi siirtomaaherruuden tai ylipäätään herruuden häivyttämisestä. Tämäkin taitaa olla verraten uutta tulkintaa. Perinteisesti on katsottu kansallisromantiikan innostaneen nimien vaihtamiseen. Väite siitä, että siirtomaiden syötävät ja juotavat päätyivät suomalaisiin pöytiin saakka, on totta. Sen ajan suomalaisten vastuu niiden osalta ei tietämättömyyden takia voi olla yhtä suuri kuin Kalliossa asuvan punavihreän vastuu Brasilian sademetsistä soijamaitoa juodessaan.

Erikoisin kolonialismikytkös Hannoselta tuli kaalikääryleistä. Ne tulivat meille, kun Ruotsin armeija oli kärsinyt Venäjälle tappion ja paennut suurvalta-Turkkiin. En aivan pääse kärrylle, mutta täytyykö kaalikääryleistä potea syyllisyyttä, koska Turkki oli alueellinen suurvalta ja suomalaisia sotilaita oli siellä turvassa kuolemalta kaalikääryleitä syöden.

Edellä mainituilla perusteilla Sofia Hannonen yrittää sälyttää vastuuta suomalaisille vahvempien ja vauraampien ihmisten tekemisistä jossain muualla. Suomi kärsi Ruotsin vallan aikana jatkuvista sotaväenotoista. Maa ei kehittynyt järin hyvin, kun vauraus ja vaurauden tekijät tuhottiin taistelukentillä. Suomi sai kyllä ruotsalaisen hallinnon ja organisaatiot, mutta matka niistä hyötymisestä kolonialismista vastuulliseksi on liian pitkä, mutkikas ja hutera perustella. Syyllistyminen Occamin partaveitsi -argumentointivirheeseen on helppoa.

Maat ja kansat ovat aina olleet toistensa kanssa tekemisissä. Vaikka suomalaiset kävivät kauppaa venäläisten kanssa ja niillä tuotoilla venäläiset laajensivat imperiumiaan Euroopassa, ei suomalaisilla ole siitä vastuuta. Voidaan toki sanoa, että kaikki maailman ihmiset ovat kaikesta vastuussa jonkin mutkan kautta. Silloin kuitenkin vesitetään vastuun käsite. Jos kaikki ovat vastuussa, kukaan ei ole vastuussa.

Vastuullisia vääryyksistä ovat oikeustieteellisesti lähtökohtaisesti he, jotka vääryydet tekivät, käskivät ja tuottamuksellisesti aiheuttivat. Tällöin mustat Afrikan yhteisöt ovat rajusti vastuullisempia mustasta orjakaupasta orjien myyjinä kuin suomalaiset ikinä mistään siirtomaa-ajan kolonialismin suhteen.

Näin ollen Hannosen tulkintatapa viittaa rasistiseen motiiviin: pakkomielteeseen saada suomalaisia vastuulliseksi vääryyksistä, joihin eivät tosiasiassa voineet mitenkään järkevästi vaikuttaa. Koska tieteessä ei saa olla ideologisia motiiveja, on Hannosen tulokulma takaava virheellisen lopputuloksen. Kun perustelut nojaavat argumentointivirheisiin, on se vahva viite heikoista mahdollisuuksista löytää yhtään parempia. Suomalaisten vastuu kolonialismista näyttää olevan aivan liian vaikea pala punavihreälle ideologialle.

mikkokangasoja
Perussuomalaiset Raisio

47-vuotias tuotantotalouden diplomi-insinööri. Kaupunginvaltuutettu. Kaupunginhallituksen jäsen. Raision Perussuomalaisten puheenjohtaja. Pyrkimyksenä on olla kaukaa viisas. :)

Muiden viisauksia:

"Poikaseni, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan", Axel Oxenstierna.

"Muuttuminen ei ole välttämätöntä, sillä selviytyminen ei ole pakollista", William Edwards Deming.

"Vox populi, vox Dei.", -tuntematon-

"A nation of sheep will beget a government of wolves", Edward R. Murrow.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu