Miksi vaalit siirrettiin?

Poliitikot sysäsivät perusteet päätöksestään THL:lle. Laitoksen sanottiin muuttaneen kantaansa ja halunneen siirtää vaalit. Olennaisia kysymyksiä jäi kansalaiselle täysin auki.

Miksi THL:ltä pyydettiin kiireessä lausunto. Mikä fakta puoltaa vaalien siirtoa? Minkäänlaista relevanttia laskelmaa ei ole. Lapsekkaan yksinkertaisia eksponenttikaavoja esitettiin, vaikkei niihin edes THL uskonut. Mielenkiintoinen yksityiskohta on johtaja Tervahaudan puolustelu, että oikeusministeriö pyysi lausuntoa ”aika nopealla aikavälillä”. Toisin sanoen kommentti jättää vaikutelman, että aloite tilannearviota varten tulikin hallitukselta, ei THL:ltä. Näin ollessa ensin siis olisi ministerin mielipide ja sitten THL:n mielipide? Julkisuudessa on esitetty toisin päin.

Lausunnosta tulikin rääpäisy, jonka kirjallisessa osassa ei ollut käytännössä muuta sisällökästä kuin toteamus, että tartuntoja on enemmän huhtikussa kuin kesäkuussa. Se käytännössä voi tarkoittaa esimerkiksi viittä ja nollaa tartuntaa tai jotain aivan muuta. Emme tiedä. THL ei ole kertonut, paitsi sen laskelman, joka ei ennusta, eikä muuten huomioi hidastumista, kun yhä vähemmän löytyy tartutettavia. Tämä on siitä hämmentävää, että päätökset tulisi tehdä faktoilla, mutta nyt emme tiedä millä.

Varsinainen perustelu vaalien siirtoon on ollut karanteenissa olevien äänestämisen mahdollistaminen. Se on relevantti näkökulma. Tässä tullaan seuraavan kysymyksen ääreen: jos voidaan ottaa koronatesti sairaalta, voidaanko ottaa äänestyslippu JA moneltako? Emme tiedä.

Emme tiedä -yhteiskunnassa ei ennakoida ja veikataan suupuheilla asioiden tila. Niiden seurauksena tehdään näitä ad hoc -ratkaisuja.

Suomi perui vaalit ilmaantuvuuden ollessa vain kolmannes siitä, kun Ranska päätti perua vaalit. Hollannissa vaalit taas pidettiin Ranskaa vastaavassa ilmaantuvuudessa. On siis lukujen valossa selvää, että Suomen hallitus valitsi toisin arvoin kuin muut länsimaat. Tähän on hyvä pysähtyä. Vaalien siirto tehdään kahden välillä: kansanterveyden ja kansanvallan. Euroopassa kansanvalta on arvossa hyvin korkealla, joten kynnys vaalien siirtoon näyttää olevan niin ikään erittäin korkea. Vain ns. force majeure käynee syyksi.

Meillä kansanterveys nostettiin niin paljon kansanvaltaa tärkeämmäksi, että pelkästään luulo ja epävarma epäily riitti. Nämä arvot limittyivät myös eittämättä toisiinsa. Huono kansanterveydellinen tilanne heikentäisi kansanvaltaa. Ongelma on, ettemme tiedä faktoja. Keväällä ja kesällä saimme yllin kyllin mallinnuksia epidemiasta, nyt siirrettiin vaalit ilman ainoatakaan varsinaista mallinnusta. Tähän kiinnitti alan professorikin huomiota.

Koska emme tiedä, millaiseen tilanteeseen useimmat puolueet uskoivat huhtikuussa, spekuloidaan. Oli päätetty tehdä rajoituksia maaliskuun alussa. Vaikka sääntöjään pidän hallitusta koronasodan epäonnistujana, on hyvä, että edes vuoden viiveellä toimitaan. Itse povailin, että alamme nähdä vaikutuksia maaliskuun aikana ja viimeistään kuun lopussa. Näin kävi. Tartuntojen kasvu taittui. Uusia rajoituksia astuu/astui nyt taas voimaan. Ne näkyvät viimeistään vanhan ennakkoäänestyksen alussa. Olemme siis edelleen samassa tilanteessa kuin puoluesihteerien päätöshetkellä.

Mitä puoluesihteerit (pl. PS) sitten uskoivat huhtikuussa olevan? Arvaan, että ainakin sen fiktiivisen eksponenttikaavan minimin verran, 2600 tartuntaa päivässä. Ei näytä osuneen heidän arvio oikeaan mutta olennaisempaa on tajuta, ettei sekavissa tunnelmissa 5.3. rajoitustoimien uskottu auttavan epidemiaan. Edes hallitus ei näytä uskovan itseensä ja toimiinsa, mikä on hyvin huolestuttavaa.

Olemme siis päätyneet tilanteeseen, jossa Helsingin, Vantaan, Espoon ja Turun maahanmuuttajanuorten (ja nuorten ylipäätään), reissumiesten ja opiskelijoiden runsaat tartunnat ao. kaupunkien joissain kaupunginosissa saivat puolueet siirtämään 5,5 miljoonan asukkaan kansan vaalit koko valtakunnassa. Erikoinen tilanne: moni tartunnan saaneista ei edes saa tai viitsi äänestää. Olisivatko täsmätoimet olleet paikallaan siirron sijaan? Olemme myös oppineet, että vaihto-oppilaiden reissailu ulkomailla on toiminut rajuna katalyyttinä epidemialle Suomessa. Yksi opiskelija tapaa suuren määrän muita ja päätyy supertartuttajaksi.

Kysyin, miksi vaalit siirrettiin. Koska faktoja ei ole esitetty, vaikka THL:llä on kyky niitä esittää, on siirtopäätös huolestuttava esimerkki poliittisesta päätöksenteosta. Kuva vastaa entisen ministeri Juha Lindströmin kuvausta taannoisesta turvapaikkakriisistä 2015: hallitus ei halunnut sulkea rajoja, koska Unkari ja Puola olivat sulkeneet. Perustelu on yksi typerimpiä mitä tiedän. En tässä syytä Lindströmiä vaan kiitän tiedosta. Päätöstä valeltiin valheilla siitä, ettei voida sulkea rajoja. Kun se oli naulattu julki, ei voitu muuttaa mieltä, vaikka muut maat muuttivat. Päätöksiä siis tehdään Suomen johdossa jopa käsittämättömän pinnallisin perustein. Esimerkkejä riittää, muttei siitä nyt.

Emme joka tapauksessa tiedä edes suuntaa-antavasti, kuinka monen äänestämisen odotettiin estyvän tai terveyden vaarantuvan huhtikuun vaaleissa. Se kuitenkin oli peruste siirtää vaalit. Emme tiedä -yhteiskunta päätti. Olisiko sittenkin pitänyt ottaa mallia muista maista, miten vaaleja pidetään? Kun oikeusministeri saa jatkaa, kuka tahansa saa jatkaa. Työn laadulla ei ole merkitystä. Vain valta merkitsee.

+4
mikkokangasoja
Perussuomalaiset Raisio
Ehdolla kuntavaaleissa

44-vuotias tuotantotalouden diplomi-insinööri. Valtuutettu. Raision Perussuomalaisten puheenjohtaja. Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin sihteeri. Pyrkimyksenä on olla kaukaa viisas. :)
Muiden viisauksia:
"Poikaseni, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan", Axel Oxenstierna. ---

"Muuttuminen ei ole välttämätöntä, sillä selviytyminen ei ole pakollista", William Edwards Deming. ---

"Vox populi, vox Dei.", -tuntematon-

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu