Perussuomalaista politiikkaa – täältä pesee

Taannoin joku kysyi vähättelevästi, mikä on poliittinen ohjelmani, josko sellaista on edes. Tässä ajatuksiani:

EU:n kirjavuus on tehnyt unionista heikon. Suomen tuleekin etsiytyä kimppaan samat arvot jakavien maiden kanssa kahdella tavalla.

Ensinnäkin, Suomen tulee olla mukana luomassa ns. Hansaliitosta vahvaa ja pysyvää. Pienten on yhdistettävä voimansa ollakseen tasavertaisia suurten keskellä. Jos joku liittolaisista kaipaa tukea, muut antavat. Jatkuvan reagoimisen ja nyökkäilyn sijaan Suomen tulee olla visioimassa vähemmän keskitettyä unionia.

Toisekseen, EU:n ulkopuolella tulee lisätä yhteistyötä pohjoisten samanhenkisten maiden kanssa. Samalla rakennetaan puitteita haastajalle: omalle löyhälle Pohjolan unionille. Siellä olisivat lähinnä Pohjoismaat, Brittein saaret ja Baltia.

Maahanmuuttoa tulee rajoittaa poistamalla turvapaikanhaku ja rajoittamalla pakolaisten vastaanotto erilaisista kulttuureista. Maailmassa tulee pontevammin suosia pakolaisten sijoittamiseen kulttuurisesti läheisiä maita, jotta kotoutuminen ja työllistyminen ovat todennäköisempiä.

Työperäinen maahanmuutto on visaisempi ongelma. Mielestäni työmarkkinat ovat kroonisesti epäterveessä tilassa. Tosiasiallinen työttömyys on suurta, mutta työllisyyskin. Outoa. Samalla kymmeniä tuhansia siirtotyöläisiä työskentelee maassa. Palkat näyttävät olevan liian matalat kustannustasoomme, joten tilalle on haettu työntekijöitä matalamman kustannustason maista. Sama palkka, vauraampi elämä. Lienee helpompaa pyrkiä laskemaan suomalaisten elinkustannuksia kuin nostaa palkkoja. Siihen on siis pyrittävä. Peruselämisen veroja alas (sähkö, kiinteistö, polttoaine).

Ilmastotoimet eivät saa haitata Suomen taloutta. Kouhotuksesta huolimatta vuosikymmeniä metsittyneet kaupungit ja erämaat eivät tarvitse EU:n käskyjä saati merkittäviä korjauksia. Saamme olla ylpeitä metsistämme. Ne eivät ole romahtaneet yhtään mihinkään. Tuoreiden tietojen mukaan joutilaiden turvepeltojen ja tuottamattomien suometsien säätäminen järkevään kuntoon korjaisi ilmeisen helposti luontomme pienistä puutteista niitä suurimpia.

Emme saa sääntelyllä kiristää teollisuutta pois maasta. Meidän tulee suosia kotimaista niin teollisuus- kuin maataloustuotantoakin niiden puhtauden ansiosta. Vetemme kaipaavat parannusta kyllä. Pohjanmaan ja Etelä-Suomen jokiin sekä Joensuun, Kuopion, Pirkanmaan ja Lahden ympäristön suuriin järviin on eniten kertynyt fosforia. Kokonaisuuden huomioivilla toimilla vettä tulee yrittää parantaa.

Velkaantuminen kasaa uhkia jälkipolvien tuskaksi. Korot ovat jo nousseet ja sen jatkuminen uhkaa jo ennestään vaikeaa tilannetta. Kevytkenkäiset vähättelivät velkaa matalien korkojen aikana huolettomasti. Ihmisellä on taipumus odottaa, että vallitseva tila on pysyvä. Niin kuviteltiin matalista koroistakin. Japania on käytetty esimerkkinä, kuinka vahva talous kestää kyllä kovaakin velanottoa. Nyt näyttää sielläkin seinä tulevan vastaan. Kun korkomenot lisääntyvät miljardeilla, se on otettava valtion menoista, palveluita ajetaan alas.

Ensimmäisenä ja heti tulee ajaa minimiin ulkomaille jaettava vero- ja velkaraha. Emme voi olla solidaarisia muille jälkipolvien rahoilla.

Vientituloja tulee lisätä ja velkaa vähentää panoksilla koulutukseen ja kehitykseen. Tämä ei kuitenkaan ole taikasauvan iskusta tehty. Suomi on antanut paljon maailman tuulivoimateollisuudelle mutta saa itse vain noroja. Löytömme ja keksintömme ovat valuneet etenkin muiden hyödyksi. Kun panostamme, on varmistettava tuotto. Startupeille tulee olla tarjolla pysyviä suomalaisia hartioita ja tukiorganisaatioita. Spin-offilla on helpompaa, kun emoyhtiö tukee. Sama etu tulee pyrkiä tarjoamaan startupeille nykyistä pysyvämmin: vakaata rahoitusta ja tietoa, jottei aikaa ja vaivaa haaskaannu niihin itse tuotteen kehittämiseltä ja myynniltä.

Työttömyys. Jos työtön ei työllisty puolessa vuodessa, hänen tulee siirtyä työllistymistä edistävään opiskeluun. Uusi ammatti tai erikoisosaamista nykyiseen. Korkeakoulutetut siirtyvät yliopistoihin tutkijoiksi etsimään uusia työtä tarjoavia teknologioita tai täydentävät koulutustaan erikoistumalla.

Sote-ala kärsii samasta kuin monet muut alat. Työvoimaa ei ole ja palkalla ei ole houkuteltu. Kireä tupo-Suomesta periytynyt ajatusmaailma, jossa palkka ei ole markkinatalouden lakien alla, on johtanut alojen vetovoiman pettämiseen. Viime vuosien kriisit ovat kriisiyttäneet tämänkin. Lääkäreitä on koulutettava enemmän. Palkkoja on vain maksettava hoitajille enemmän, jotta työt tulevat ylipäätään tehdyksi.

Lisää aseita Puolustusvoimille. Vuosikymmenten vaimea alasajo näivetti armeijan kalustoa. Nyt uudistetaan ja hankitaan, kun kriisi yllätti. On ikävää, ettei maamme johdossa tajuttu, että puolustus rakennetaan jopa vuosikymmenten tähtäimellä. Taustalla oli kuvitelma, että Venäjä olisi mukavampi kuin sitten olikaan. Oma kantani on ollut pitkään, että Venäjä ei ole valtio, Venäjä on mafia.

Nato ei ole taikasauva ja sisältää omat riskinsä, mutta se tuo myös jykevän pelotteen uhkaajalle. Suomi ei sitä nyt ole tarvitsemassa, mutta kuten sanoin, mikä on tilanne vuosikymmenten päästä? Nato ikävimmillään vetää Suomen epämääräisiin sotiin – ja on jo Afganistanin osalta niin tehnyt ilman jäsenyyttämme. Jäsenyys voi johtaa moraalikatoon poliittisessa johdossa, kuten monista maista tiedämme: puolustus ajetaan alas. Emme saa haksahtaa halpaan ja näköalattomuuteen. Johdolta vaaditaan viileää harkintaa, etteivät väärät virrat vie meitä.

JEF ja muut pohjoiset, sekä itäiset, kokoonpanot on otettava maamme työkaluiksi puolustuksen rakentamiseksi. Kuten mainitsin yhteistyöstä samanmielisten kanssa, puolustamisessakin löytyvät samanmieliset Venäjän rajamaista. Niiden kanssa tulee suunnitella, harjoitella ja hankkia. Nato kun ei välttämättä toteudu niin muitakin eriasteisia liittoja voi rakentaa. Nyt.

–

Siinä muutamia ajankohtaisia näkemyksiä.