Suomi kielsi etäkoulun – ensimmäisenä maailmassa (?) ja THL:n algoritmi hallitsee maata

Koronaepidemia johti Suomessa etäkoulun kieltämiseen. Pidän tätä koomisena ja eeppisenä päätöksenä. Olisiko uskonut? Onko järkeä?

Yle:

Opetusta ei voi järjestää enää etäopetuksena. Kunta ei voi päättää omalla päätöksellään koulujen sulkemisesta, eikä kunta voi päättää opetuksen järjestämisestä ainoastaan etäopetuksena.

Samaan aikaan uusiin kouluihin on rakennettu oikeita koronalinkoja, jättiluokkia, jotta lapset oppivat työskentelemään melussa, kuten aikuisetkin. Kun miljoona suomalaista hyökkäsi etätöihin, muutamana viikon päästä etäkoulu kiellettiin. Sitä ei saa toistaiseksi opetella, vaikka 40 % tulee taitoa tarvitsemaan.

 

On hyvä kysyä, miksi etäkoulu kiellettiin ja onko siihen valtuuksia. Etäkoulua on sanottu menestykseksi. En ala tässä mielistelemään opettajia hienosta menestyksestä, kuten heidän tahtonsa ohittavat virkamiehet ja ministerit. On aivan ilmeisiä syitä menestykseen.

Etu: häiriköinti hankalaa. Kotoa käsin häirikön on vaikea pilata koko luokan opiskelua. Häirikkö ei myöskään saa yllykettä häirintään, saati voi kiusata. Lähtökohtaisesti lapsi on yksin huoneessaan ja vastassa on aikuinen opettaja. Henkilökohtainen kohtaaminen, koko koulupäivän, vaikka toisenlaista kuvitelmaa levitellään. Seurustelun sijaan oppilaan täytyy keskittyä muuhun, kuten koulutehtäviin.

Etu: lintsaaminen ”vaikeaa”. Oppilas voi jäädä kotiin koneelle surffailemaan. Kynnys yhteysohjelman käynnistämiseen on matalampi kuin raahautua repun kanssa kouluun. Koulumatka on siis olematon. Jos opiskelu ei ole maittanut, kunta on fiksusti asiat järjestäessään mennyt sosiaalihuollon auttamana lapsen kotiin ja pistänyt opiskelemaan.

Riski: lämmin ruoka puuttuu. Kunnat ovat eri tavoin järjestäneet halukkaille lämpimän ruuan kouluissa. Tätä lapsiasiavaltuutettu ei näköjään tiennyt. Hän esitti lisäksi, että koulu tarjoaisi lämpimän ruuan myös lomien aikana. Se loikkaa jo etäälle etäkoulusta, eikä edes liity asiaan. Ehdotus laajentaa koulun roolia opetuksesta ja terveydenseurannasta ruokkimiseen ympäri vuoden.

 

Minulle on kasvanut käsitys, että etäkoulu parantaa oppimistuloksia. Lapset ovat väsyneitä kovaan työhön, eli ovat opetelleet ponnistelemaan oppimisensa eteen. Väsymys on hyvä asia, jos lomalla palautuu. Ilmeisesti moni oppilaskin pitää etäkoulusta.

 

Aivan kaikille etäkoulu ei sovi. Ei ole tarvinnutkaan. Kunta on voinut järjestää lähiopetusta pienimuotoisesti. Tämä tarve on voitu arvioida oppilashuollon/sosiaalihuollon toimesta. Jos jossain päin Suomea näin ei ole toimittu, vika ei ole etäkoulussa vaan sen järjestämisen laajuudessa, johon ei ole otettu poikkeuksia. Onko osasyy, että kunta on voinut käyttää tilaisuuden koulunkäynninohjaajien lomauttamiseksi?

 

Eilisessä A-Studiossa tuotiin monia seikkoja puoltamaan koulujen avaamista. Ne olivat, vaikka asiantuntijoilta tulivatkin, isolta osin virheellisiä käsityksiä. Väitettiin, että osa ei saa lämmintä ruokaa, pahoinpidellään tai ei käy koulua. Hallituksessa siis pelätään, ettei tiedetä kaikilla huonosti pärjäävillä menevän huonosti. Koska iso osa lastensuojeluilmoituksista pahoinpitelyjen takia tehdään kouluista, sieltä hallitus käytännössä odottaa jotain epämääräisiä henkilökunnan terveystarkastuksia. Kouluterveydenhoitaja voi sen tehdä, siihen ei koko koulua tarvita. Kouluissa sekä sosiaalihuollossa jo ennalta usein tiedetään, keiden lasten tilannetta kannattaa seurata.

 

Lapset saavat tartunnan siinä missä aikuisetkin, mutta ovat oireettomia ja mahdollisesti levittävät sitä vähemmän, ainakin yhden tutkimuksen mukaan. Syy voi olla, että oireilevat levittävät enemmän. Joka tapauksessa hallitus on toitottanut, ettei saa tavata muita, eikä saa kokoontua ja nyt tehtiin täyskäännös, kaikki kasaan. Tätä toki lievennettiin sillä, että jo ennalta täysissä kouluissa pitää elää väljemmin. Eli 20 hengen luokassa sen 20 henkeä pitää olla väljemmin kuin aiemmin, mutta tila ei kasva. Se on tietenkin mahdotonta. Hallituksella ei siten ole käsitystä, miten asia ratkotaan. Li Anderssonin mielestä ongelmaa voi ratkoa pistämällä alakoulut aamupäivällä kouluun ja yläkoulut iltapäivällä. Luokan oppilasmäärään sillä ei tietenkään ole mitään vaikutusta. Yläkouluissa taas saman opettajan tulee opettaa koko päivä, mikä muuttaisi koko aineopetusjärjestelmän kahdeksi viikoksi.

 

Ainoa vaihtoehto olisi puolittaa luokkakoko kahdeksi viikoksi ja käydä koulua kahdessa vuorossa tai venyttää lukuvuotta kuukaudella ja opiskeluttaa lapset vuoroviikoin valmiiksi. Toinen vaihtoehto on huomata jutun alussa mainittu yksi sana: opetuksen järjestäminen ainoastaan etäopetuksena on kielletty. Eli yhdistetty etä- ja lähiopetus olisi sallittua. Olen varma, että hallitus joutuu aivopierujaan vielä korjaamaan, jotta sopivat todellisuuteen.

 

Olin jo ennalta vakuuttunut, että koulut avataan. Maailman feministisin hallitus noudattaa kuuliaisesti THL:n setämiehen mielipiteitä. THL:n Mika Salmisella on enemmän todellista valtaa kuin kellään Suomessa – ja hän haluaa suomalaisten saavan tartunnan. Koulujen avaamisesta hallitus väitti kuultavan muitakin viranomaisia, mutta niin kuunneltiin vain siksi, että näyttäisi siltä. Se ei ole uusi ilmiö. Hallitus huomioi ja tottelee vain ja ainoastaan THL:ää.

 

Suomalaisille ei ole annettu tarkkaa käsitystä, mitä hidastamisstrategia oikeasti tarkoittaa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että hallitus yrittää levittää tautia, jotta sairaalat saadaan sopivan täyteen. Siinä ei hoidettavien viikkokausien kärsimys (ehkä jopa puolet työikäisiä) ja ehkä elinikäiset vammat paina, koska hallitus ei usko koronaa voitettavan.

 

Kapina? Tuntuu, että kansanluonteeltaan varovainen kansa saattaa ajautua törmäyskurssille hallituksen kanssa. On näet hyvä muistaa, että vielä hallituksen vähätellessä epidemiaa suomalaiset kaikkosivat kaduilta, kaupoista ja työpaikoilta. Yritykset halusivat varmistaa toimintakykynsä ja etätyö oli ilmainen ja jopa tuottavampi keino. Lapsia vedettiin kouluista ja kouluja alettiin sulkea. Tämä kaikki ennen hallituksen käskyjä ja suosituksia. Kannattaa huomata, että yksityisiä aloja ei pakotettu etätöihin, mutta silti jättimäinen yli miljoonan suomalaisen armeija jäi kotiin töihin. Kansalaisten teot siis osoittavat heidän olevan THL:n johtamaa hallitusta merkittävästi varovaisempi. On hyvä kysyä, kuuluisiko hallituksen linjan noudattaa demokratiassa kansan tahtoa?

 

Mikä ajaa hallitusta kansan tahdon vastaiseen strategiaan? Toisen aallon pelko. Vaikka Suomi on valmiimpi kuin koskaan, THL:n johdolla hallitus ei usko kykyyn selviytyä. Taustalla on salattu THL:n mallinnus. Salaus tekee tästä hämmentävää: kokonaista demokraattista kansakuntaa johdetaan käytännössä yhdestä virastosta yhden matemaattisen mallin käskemänä. Se ei osannut ennakoida epidemian hidastumista, joten se ylireagoi luultavasti toisenkin aallon.

Jo olemme siten aikoihin eläneet: algoritmi päättää maan tulevaisuudesta. Siinäkö on yhden sortin epäjumala, algoritmikultti?

Tärkeä kysymys tietenkin on, ketkä tekivät mallin ja kuka päätti, millaisilla parametreilla malli toimii? Ettei vain Mika Salminen? Rikotaanko salaisuudella räikeästi kansanvaltaa vastaan? Minusta vastaus on päivän selvä.

mikkokangasoja

43-vuotias tuotantotalouden diplomi-insinööri. Valtuutettu. Raision Perussuomalaisten puheenjohtaja. Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin sihteeri. Pyrkimyksenä on olla kaukaa viisas. :) Muiden viisauksia: "Poikaseni, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan", Axel Oxenstierna. "Muuttuminen ei ole välttämätöntä, sillä selviytyminen ei ole pakollista", William Edwards Deming. "Vox populi, vox Dei.", -tuntematon-

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu