Suomi maksurästeissä pian Euroopan huonoimpia

Eurostatin tuore julkistus hätkäyttää. 7,7 % suomalaisista kotitalouksista jättää elämisen pakollisia menoja maksamatta. Ruotsalaisista vain 2,2 % on samassa tilanteessa. Euroopan vertailussa olemme keskimääräistä huonompia maksamaan. Se ei voi johtua huonosta maksumoraalista. Tutkien selviää vielä ikävämpiä tietoja.

 

Kuva 1. Suomalaisilta jää laskut maksamatta.

Oheen liitetty kuva kertoo, että suomalaisia heikommin maksuistaan selviävät lähinnä entiset itäblokin maat. Tilaston heikoin on Kreikka, missä jopa kolmannes jättää pakollisia menoja maksamatta. Se on talousromahduksen ja sen jälkeisen jatkuvan talouskriisin pahentama ilmiö. Bulgaria on tilaston toinen samoilla kymmenluvuilla. Tilaston toisessa päässä on Alankomaat vain 1,5 % rästeillä. Huomioitavaa on, että suurin otsikoin dramaattisista talouskriiseistään uutisoidut Espanja, Portugali ja Islanti ovat saaneet kansalaisensa hoitamaan maksunsa suomalaisia paremmin.  Puolassa ja Virossa pyyhkii myös paremmin.

 

Eurostatin tietokantaa tarkemmin tutkien selviää mielenkiintoisia ja suomalaisten kannalta ikäviä seikkoja. Eurooppalaisten heikoin vuosi oli 2013. Sen jälkeen maksutilanne on parantunut vauhdilla. Jos jätetään laskuista poikkeavat Kreikka ja Bulgaria sekä tarkastellaan 15 muuta heikointa Euroopan maata (joihin Suomi siis tilastollisesti kuuluu), huomataan kehityksen olevan kovaa valtaosassa maista. Keskimäärin puolen vuosikymmenen aikana rästit ovat vähentyneet 10 % vuodessa.

 

Kuva 2. Suomalaisten rästit eivät vähene.

Tilasto maksurästien kehittymisestä näyttää, että 15 ongelmaisimman maan joukko etenee vauhdilla. Se johtuu joukon heikoimpien maiden edistymisestä. Synkkää on se, että Suomessa ei ole tapahtunut mitään. Tilaston ulkopuolelta voin sanoa, ettei ennen vuotta 2010 ollut sen parempaa kuin vähän nousukauden muutamana huippuvuotena.

 

Kun tekee yksinkertaisen ennusteen maiden keskimääräisestä kehityksestä vuosien 2014-18 tietojen pohjalta, päädytään siihen, että suomalaiset ovat Euroopan maksurästitilastossa kahden vuoden päästä kuudennella sijalla. Edellä ovat siis enää vain Kreikka, Bulgaria, Kroatia, Slovenia ja Romania. Ennen tämän hallituskauden päättymistä Suomi lienee sijalla neljä. Jopa romanialaisten köyhien talousahdinko jäisi tässä tilastossa täten suomalaisten ongelmien varjoon. Pitää tosin huomioida, että osassa maita kehitys ei 2018 ollut jatkunut suoraviivaisesti vaan takapakkia oli otettu. Se on mahdollista Suomessakin.

 

Mitä opimme tästä? Sen, että monissa vertailuissa ylistetyn maamme köyhien tilanne on viitatun maksurästitilaston osalta verrattavissa itäiseen Keski-Eurooppaan. Köyhiemme tilanne ei parane. Pitkät leipäjonot lienevät looginen seuraus rahapulasta. Köyhyys ei kosketa päättäjiämme. Saatamme olla Euroopan maksuvelkaisimpia kansoja vain 2-3 vuodessa. Se on häpeä. Se on viite – tai vähintäänkin herättää kysymyksen – demokratiamme kyvyttömyydestä tarttua kansalaisten ongelmiin. Onko meille kasvanut illuusio kaikkivoipaisesta erinomaisuudestamme? Keskittyvätkö päättäjät vääriin asioihin?

mikkokangasoja

43-vuotias tuotantotalouden diplomi-insinööri. Valtuutettu. Raision Perussuomalaisten puheenjohtaja. Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin sihteeri. Pyrkimyksenä on olla kaukaa viisas. :) Muiden viisauksia: "Poikaseni, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan", Axel Oxenstierna. "Muuttuminen ei ole välttämätöntä, sillä selviytyminen ei ole pakollista", William Edwards Deming. "Vox populi, vox Dei.", -tuntematon-

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu