Syrjintää työnhaussa – syitä

Tuore tutkimus toi esiin sen, mitä tiedettiin: ulkomainen nimi saa työhönottajan varomaan työnhakijaa. Myös yllätyksiä paljastui.

 

Suurin yllätys, ainakin minulle, oli suomalaisten naisten jopa 30 % suurempi suosio työhönottajien keskuudessa miehiin nähden. Tutkimus tehtiin duunarihommiin ja mielenkiintoista olisi nähdä sama toimihenkilötehtävistä sekä pitkäaikaistyöttömisä.

 

Toinen suuri yllätys oli maahanmuuttajien odotuksiani suurempi kysyntä haastatteluihin. Kantasuomalaisen miehen ja englantilaisen naisen välillä ero oli melko vähäinen miehen hyväksi, 10 %. Sama ero syntyi englantilaisnaisten ja -miesten välille. Venäläisnaiset olivat englantilaisia miehiä suositumpia ja heidän ero suomalaismiehiin oli vähemmän kuin suomalaismiehillä suomalaisnaisiin. Toisin sanoen, englantilaisilla ja venäläisillä naisilla ei ole suurta huolta työnhaussa, vaikka eroa suomalaisiin naisiin syntyykin. Kutsuja tulee.

 

Yllättävänä voi pitää sitäkin, että somali- ja irakilaisnaiset saivat n. 65-90 kutsua 500 hakemuksesta. Työnhaun konkarina voin sanoa, että se on ihan hyvä saavutus työllistymistä ennakoiden. Keskustelu on keskittynyt etniseen syrjintää, mikä on tietysti luontevaa, kun tutkimuskin siitä näkökulmasta tehtiin ja ilmiö tuli tieteellisesti osoitetuksi. On syytä kuitenkin ymmärtää, että kyse on vain yhdestä syrjinnän muodosta iän, pitkän työttömyyden ja tutkimuksessa käytetyn sukupuolen ohella. Jos uraa on tehty nimekkäässä organisaatiossa, saattaa saada merkittävää etua. Sen osalta lähestytäänkin jo kysymystä tarkoituksenmukaisuudesta.

 

Eli mistä seuraus, syrjintä, johtuu? Keskustelua on monin paikoin käyty ikään kuin niin, että syrjintä johtuu syrjinnästä. Kokemukseni kuitenkin on, että työhönottajat ovat hyvin varovaisia. Rekrytointi nähdään suurena riskinä, jota minimoidaan monin tavoin. Siinä ilmapiirissä mikä tahansa poikkeavuus ja tuntemattomuus ovat herkästi iso haitta ja karkotin. Tätä ilmentää se, että moni työpaikka saadaan suhteilla. Erään taannoisen pienen muutaman kymmenen hengen otokseni perusteella jopa puolet työpaikoista voi ratketa suhteilla, eli tuttuuden avulla.

 

Jotta outo tulisi siis palkatuksi, hänen pitäisi päästä tutuksi. Ulkomaalaisilla on tässä suhteessa takamatka. Niinpä hyvä suomen taito ja monin tavoin tuttu suomalaisuus puhetapaa myöten olletikin auttavat. Pelkkien yksilöimättömien epävarmuuksien lisäksi työhönottajalla on ulkomaalaisiin nähden konkreettisia ongelmia ratkottavana: osaako hakija kieltä, sopeutuuko porukkaan, sopeutuuko porukka tulijaan, sopeutuvatko asiakkaat, voisiko työntekijä varastaa ja laiskotella? Ovatko hakupaperit olleet yhtä uskottavat työhönottajien mielestä etnisestä taustasta riippumatta? … ja toki, joillain voi olla tahto puolustaa suomalaisia ja joillain jopa tahto vastustaa muita. Kielitaitoa voi haastattelussa testata mutta monia seikkoja, kuten rehellisyyttä ja ahkeruutta on todella vaikea arvioida. Sitä varten on koeaika, mutta tällöin työhönottaja voi hyvinkin miettiä, miksi ottaa koeajalle epävarma tapaus, jos varmempikin on tarjolla.

 

Jutun ydin on siis se, että työhönottajien tehtävä on vaikea, koska ihmistä on vaikeampi arvioida kuin numeerisin arvoin esiteltävä kone. Jos työvoimaviranomaiset voisivat testata työttömien luonteet, rehellisyyden ja ahkeruuden uskottavasti, ehkä luottamus paranisi ja tasa-arvo työnhaussa lisääntyisi. Olen nähnyt työssäni toistakymmentä vuotta ulkomaalaisia. Käytös ja taipumukset vaihtelevat jonkin verran taustan mukaisesti, eikä kaikki ole positiivista suomalaisesta näkökulmasta. Yleisesti ottaen työntekijät kuitenkin tulevat töihin tekemään töitä ja tekevät sitä sen mukaisesti mitä työnantaja käskee. Valtaosa ymmärtää, että jos palvelukset eivät kelpaa tai riitä, saa potkut. Joistain maahanmuuttajaryhmistä saattaa saada pitkäaikaisia työntekijöitä, jotka tyytyvät pieneen palkkaan, koska he varmasti uskovat uuden työn saamisen olevan heille erityisen vaikeaa.

 

Aivan oma osa-alueensa on siirtotyöläisten/reissumiesten palkkaaminen, tyypillisesti itäisestä Euroopasta. Kun työn yritykselle tarjoaa yritys, asetelma muuttuu ilmeisen dramaattisesti, kun keskiöön asettuu työn hinta. Sitä kautta estradille tulee keplottelu palkkojen kanssa, joka ollee laaja ongelma ja iso syy monien kantasuomalaisten työttömyyteen.

mikkokangasoja

42-vuotias tuotantotalouden diplomi-insinööri. Raision Perussuomalaisten puheenjohtaja. Pyrkimyksenä on olla kaukaa viisas. :) Muiden viisauksia: "Poikaseni, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan", Axel Oxenstierna. "Muuttuminen ei ole välttämätöntä, sillä selviytyminen ei ole pakollista", William Edwards Deming. "Vox populi, vox Dei.", -tuntematon-

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu