Hallitusohjelma on voitto keskustalle ja maaseudulle

Rinteen hallituksen hallitusohjelmaa on pidettävä merkittävänä voittona suomalaiselle maaseudulle, maataloudelle, porotaloudelle ja eräharrastajille. Keskustan kynnyskysymykset täyttyivät erinomaisesti. Maaseudulle tärkeitä asioita löytyy ohjelmasta valtavasti ja harvaan asutun maaseudun parlamentaarisen työryhmän esityksistä suuri osa toteutetaan. 

Esimerkiksi poliisien määrää lisätään 300:lla ja poliisin vasteajoille säädetään enimmäiskatto. Tällä ohjataan resursseja erityisesti maaseudulle. Maatalouden toimintaedellytykset puolestaan turvataan ja alan kannattavuutta parannetaan. Sille myönnetään lisärahoitusta yli 400 miljoonaa euroa. Vähätellä ei voi myöskään MTK:n pitkään ajaman lunastusluin toteuttamista ja salakuvauskieltoa, jonka avulla turkistarhoilla ja navetoissa öisin hiippailevat eläinfasistit saadaan paremmin vastuuseen teoistaan.

Hallitus perustaa myös 18 maakuntaa. Se tarkoittaa alueellisen itsemääräämisoikeuden lisäämistä ja pohjan luomista liittovaltiolle nimeltä Suomi. 

Metsästys- ja aseharrastajien pidän myös tärkeänä, että aselupakäytännöt yhdenmukaistetaan, eikä aselainsäädäntöä kiristetä. Merimetsojen ja hylkeiden metsästystä tehostetaan. Suurpetopolitiikassa jatketaan ahmojen metsästystä ja helpotetaan susilupien saantia, jotta ylimääräiset sudet voidaan tulevaisuudessa poistaa helpommin.

Poronhoitolakia ei puolestaan avata, vapaa laidunnusoikeus säilyy ja alan kannattavuutta parannetaan. Samalla toteutetaan jo käynnissä oleva muutos arviointilautakunnan kokoonpanoon, joka vähentää eri maankäyttömuotojen ristiriitoja.

Samoin kalatiehankkeiden toteuttaminen puolestaan jatkuu ja vaelluskalat pidetään edelleen luontopolitiikan kärkenä. Tämä on tärkeä asia.

Matkailun kehittymisen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että myös lentoasemaverkostosta huolehditaan ja kehitetään matkailulle tärkeitä yhteyksiä. Kansallista lentoveroa ei tule.

Entisenä rajaturvallisuuden ammattilaisena pidän tärkeänä, että turvapaikka- ja pakolaispoliittinen linja tulee kiristymään nykyisestä ja itse turvapaikkaprosessia nopeutetaan merkittävästi asettamalla sille 6 kuukauden tavoiteaika. Tähän liittyy oikeus avustajan käyttöön turvapaikkapuhuttelussa. Siitä luopuminen aikanaan oli virhe.

Olen myös hyvin tyytyväinen jo vuonna 2017 tekemäni ehdotuksen hyväksymisestä, jonka mukaisesti kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille voidaan tulevaisuudessa tarvittaessa asettaa jalkapanta kielteisen päätöksen tiedoksiannon yhteydessä tai vaihtoehtoisesti ottaa heidät säilöön. Saimme myös torjuttua neuvotteluissa humanitäärisen suojelun palauttamisen ja muukalaispassien myöntämisen sekä palautuskiellot, jotka olivat pöydässä esillä. Kiintiöpakolaisia valikoitaessa huomioidaan puolestaan heidän kotoutumisensa edellytykset. On kaikkien etu, että pakolaisaseman saaneet valitaan niin, että he työllistyvät ja sopeutuvat Suomeen. 

Lapille on myös tärkeää, että hallitusohjelmassa on sitouduttu ensimmäistä kertaa turvaamaan kaikkien saamelaisten ja saamelaisryhmien oikeudet. Tämä tarkoittaa, että pohjoissaamelaisten ylivaltaa ei enää tunnusteta, vaan huomioidaan tulevissa neuvotteluissa tasapuolisesti heidän lisäkseen myös inarinsaamelaiset, kolttasaamelaiset ja statuksettomat saamelaiset. ILO-169 yleissopimuksen ratifioimisen edellytyksiä selvitetään, mutta hallitus ei ole sitoutunut sen ratifiointiin tai mihinkään muihinkaan lakimuutoksiin ennen tasapuolisen ratkaisun löytymistä.

Vaikein asia keskustalle on polttoaineverojen kiristäminen 250 miljoonalla eurolla. Kyseessä on kustannusnousun mukainen indeksikorotus, joka tarkoittaa mittarihintoihin noin 5 sentin lisäystä. Korotus on kaikesta huolimatta maltillinen ja tarkoittaa 6 litran keskikulutuksella 30 000 km ajavan kukkarolle 7,5 euron lisäystä kuukaudessa. Pidän kuitenkin välttämättömänä, että kevennämme autoilun kustannuksia alueilla, joissa auto on välttämättömyys. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että pääkaupunkiseudulle suunniteltujen ruuhkamaksujen tuotto ohjataan kompensaatioihin muualla Suomessa. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut liikenteen verouudistuksilla varmistamaan, että luotava malli on alueellisesti kestävä ja se varmistaa, etteivät tulo- ja varallisuuserot kasva. Tästä on myös pidettävä huolta.