Kansanäänestystä EU:n elpymispaketista ei tule järjestää

Jos olisin aikanaan ollut äänestysikäinen kun Suomen EU-jäsenyydestä äänestettiin, olisin äänestänyt jäsenyyttä vastaan. Olisin toivonut, että Suomi olisi valinnut Norjan ja Islannin tien. Tämän edellytyksenä olisi kuitenkin ollut, että olisimme valinneet sitten samalla NATO:n jäsenyyden Neuvostoliiton kaaduttua.

Nyt ikkuna NATO:on liittymiselle on kiinni ja olemme osa Euroopan Unionia, joka on turvamme monessa asiassa. Unioni on tuonut mukanaan paljon hyvää, mutta kiistatta kansallista päätäntävaltaa on myös jouduttu luovuttamaan Brysseliin. Ehkä eniten tämä harmittaa pienissä asioissa, kuten vaikkapa susissa ja valkoposkihanhissa, joiden tulisi ehdottomasti olla kansallisen päätöksenteon piirissä. Tämä on kuitenkin pieni hinta siitä, että emme ole yksinäinen pieni valtio Putinin Venäjän kainalossa vailla valtavaa EU:n sisämarkkinaa. Eurokin on tuonut mukanaan paljon vakautta. Koronakriisistä todennäköisesti seuraavassa lamassa tulee olemaan yksi hyvin erilainen piirre 1990-luvun lamaan verrattuna: korkotasomme ei ammu katosta läpi.

Perussuomalaiset ovat nyt masinoineet valtavan kampanjan, jolla tuodaan eduskuntaan lakiesitys kansanäänestyksen järjestämiseksi EU:n elpymispaketista. Siihen heillä on täysi oikeus. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että mikäli tällainen kansanäänestys päätettäisiin järjestää, ei siinä tosiasiassa äänestettäisi elpymispaketin hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Siinä äänestettäisiin siitä, pysyykö Suomi EU:n jäsenenä vai ei. On nimittäin aivan absurdi ajatus kuvitella, että Suomi voisi ilmoittaa unionille että ”Sori! Emme maksa!” ja samalla kuvitella, että voisimme yhä pysyä jäseninä. Ei. Tämä käynnistäisi FIXIT:n, joka on monen perussuomalaisen märkä päiväuni.

Vaikka katsonkin, että unioniin liittyminen oli aikanaan virhe, olisi siitä eroaminen tässä tilanteessa sata kertaa pahempi virhe. Esimerkkiä ei tarvitse kaukaa hakea. Iso-Britannian EU-ero on tullut ja tulee maalle kalliiksi. Kahdessa vuodessa maksettu hinta on jo ollut kalliimpi kuin maan kaikki EU-jäsenmaksut 47 jäsenyysvuoden aikana. Eikä se siihen jää. Talous sakkaa yhä edelleen ja maatalous romahtaa. Positiivisia puolia ei taida olla muita kuin se, että tilanne johtanee vääjäämättä Skotlannin itsenäisyyteen ja Skotlanti taas hakee tämän jälkeen heti unionin jäsenyyttä. Sitäkin kannattaa pohtia.

Talouskysymykset ovat kriittisiä, mutta pahin tilanne kannaltamme olisi kuitenkin se, että EU-ero ajaisi meidät yksinäisenä valtiona Putinin Venäjän valtapiiriin ja syvälle sen kainaloon. Erityisesti tästä syystä pidän flirttailua tällaisilla asioilla edesvastuuttomana politiikkana.

Kansalaisaloite saapuu aikanaan eduskunnan käsittelyyn ja sille on luonnollisesti annettava asianmukainen käsittely, jonka jälkeen se on hylättävä. Kaikki muu olisi kansan valitsemilta poliitikoilta edesvastuutonta vastuunpakoilua. Olen viimeiseen saakka kansanvallan puolella, mutta monimutkaisia asiakokonaisuuksia on hyvin haastavaa päättää KYLLÄ-EI äänestyksillä, kuten Iso-Britannian karmaiseva esimerkki osoittaa.

Kehitetään siis unionia sisältäpäin, torjutaan liittovaltio ja vahvistetaan alueellista päätöksentekoa sekä aluedemokratiaa. Annetaan EU:n olla iso isoissa asioissa, mutta pieni pienissä asioissa. Tällä tavoin toimimalla meillä on edessämme menestyksekäs toinenkin vuosisata itsenäisenä valtiona. Yksin jäämällä ja eristäytymällä tämä kaikki olisi vakavasti uhattuna.

mikkokarna
Keskusta Helsinki
Ehdolla eduskuntavaaleissa

Kansanedustaja toista kautta eduskunnassa. Olen 42-vuotias helsinkiläinen ja osa-aikainen lappilainen sekä saaristolainen, jolle kaikki eräharrastukset ovat lähellä sydäntä. Ennen valintaani eduskuntaan toimin Enontekiön kunnanjohtajana ja sitä ennen Ivalon rajavartioalueen varapäällikkönä. Ehdolla eduskuntaan Helsingistä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu