Kohti tervettä luontosuhdetta
Ilmastonmuutoskeskustelussa minua häiritsee välillä suomalaisten alemmuudentunne. Mielikuva luokan parhaasta oppilaasta pitää tässäkin asiassa paikkansa. Haluamme olla maailman paras, asetamme kunnianhimoisia tavoitteita ja tavoiteaikatauluja. Kieltämättä hallituksen asettamat tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseenkin ovat sellaisia. Kuten pitääkin olla. Emme saavuta mitään suurta, mikäli emme sitä tavoittele.
Keinojen pitää kuitenkin olla oikeita. Keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat keskustelun ääripäissä olleet koko ilmiön kieltäminen ja vähättely, sekä toisaalta yksittäisten ihmisten syyllistäminen ja arjen hankaloittaminen kohtuuttomilla toimenpiteillä. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen pitäisi lähteä jokaisen ihmisen vapaudesta valita ja päättää. On ajateltava ensisijaisesti suomalaisten etua ja lukuisia mahdollisuuksiamme, sekä uskottava ihmisten kykyyn tehdä itsenäisesti oikeita valintoja.
Alkuviikolla hallitus piti Vuosaaressa ilmastokokouksen, jonka päätökset ovat positiivisia niin maa- ja metsätalouden, Suomen maaseudun ja ennen kaikkea maaseudun lasten sekä heidän tulevaisuutensa kannalta. Hallituksen ilmastopolitiikkaa tullaan toteuttamaan hallitusohjelman raameissa ja pääpaino on päästöjen vähentämisessä. Keskusteluun on vihdoin tullut suhteellisuutta, realismia ja kohtuullisuutta. Keskitymme olennaiseen: kaikki ilmastopäätökset tehdään alueellisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
Hallituspuolueet ovat yhdessä tiedostaneet, että Suomi ei saavuta hiilineutraaliutta ihmisten kulutusvalintoihin puuttumalla tai vaikkapa lihansyöntiä ja yksityisautoilua rajoittamalla, vaan ennen kaikkea päästöjen vähennyksen kautta. Uusi teknologia antaa tässä meillä valtavasti mahdollisuuksia. Tämä hallitus tulee pitämään huolen maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksistä, eikä se aio kurittaa yksittäisiä kansalaisia.
Ilmastonmuutoskeskustelussa vähemmälle on jäänyt yksittäisten ihmisten mahdollisuudet ja valinnat. Suomi on useissa kansainvälisissä vertailuissa maailman mallimaa. Näin on myös ympäristöasioissa. Olemme myös yksi maailman rikkaimmista maista, kun on kyse uusiutuvista luonnonvaroista. Luonnonvarat tulevat maakunnista ja maaseuduilta, joista monet ovat jo hiilipositiivisia. Olemme edelläkävijöitä näiden rikkauksiemme hoidossa, jalostamisessa ja kestävässä käytössä. Meillä on käsissämme kaikki mahdollisuudet vähentää päästöjä, luoda uusia työpaikkoja ja nostaa Sekä bio- kuin kiertotalouskin aivan uudelle tasolle.
Teollisuuden sähköveron alentaminen on yksi esimerkki, jonka myötä pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet viedä maailmalle päästöjä vähentävää osaamista ja ratkaisuja paranevat. On äärimmäisen tärkeää, että voimme tarjota osaamistamme maailmalle, jotta myös isoimmat saastuttajat, kuten suurvallat ja ylikansalliset suuryritykset voivat tehostaa toimintaansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Maamme maa- ja metsätalous ja teknologian kehitys eivät ole ongelma, vaan osa maailmanlaajuisen ongelman ratkaisua.
Keskustalaiseen ympäristöajatteluun kuuluu vahvasti, että luonto on yhtäältä hyvinvoinnin takaaja ja toisaalta turvallisuuden ja talouden mahdollistaja. Tasapaino ihmisen ja luonnon välillä on ollut ilmastonmuutoskeskusteluissa hukassa ja keskustan omassakin toiminnassa paitsiossa.
Terveeseen luontosuhteeseen kuuluu myös oman toiminnan pohtiminen ja omat valintamme. Millaisia ovat omat asenteet kulutusta ja materialistista elämäntapaa kohtaan? Kuinka päivittäisillä teoillani vaikutan ympäristöni tilaan? Luonto on se, jonka pitäisi asettaa rajat toiminnallemme. Ei valtion tai kuntien.
Tulevaisuudessa ihmisten omat kulutustottumukset tulevat toivottavasti olemaan entistäkin vahvemmin keskiössä. Maailman ihmisten elintaso nousee ja kasvun rajat tulevat vastaan. Maailman luonnonvarojen tuhlaus, ylituotanto ja jätteen määrä ovat jo nyt riistäytyneet käsistä. Siihen kehitykseen me suomalaisetkin olemme vaikuttaneet ja vaikutamme haitallisesti.
Keskivertosuomalainen käyttää vaatteisiin ja kenkiin lähes tuhat euroa vuodessa. Aiempina vuosina olemme käyttäneet jopa enemmänkin, mutta määrällisesti haalimme entistä enemmän materiaa käyttöömme. Vaateteollisuus saastuttaa yhtä paljon kuin lentoliikenne ja rahtilaivat yhteensä. Miksi siis keskustelemme vain lentoverosta?
Syyllistämisen ja kurittamisen sijaan voisimme pohtia, mitä voimme jokainen itse tehdä. Tarvitsemmeko uusinta puhelinta, jos entinenkin toimii vielä? Tarvitsemmeko uusia vaatteita, kun vanhatkin ovat vielä ehjiä? Voisimmeko kulutusvalinnoissamme suosia kotimaisia ja paikallisia tuotteita? Parasta lääkettä ilmastoahdistukseen kun on syödä suomalaista ruokaa ja suosia vaateostoksissa kotimaisia tuotteita.
Mainitsemasi hiilipositiivisuus on toosi paha juttu. Pitäisi olla hiilinegatiivisuus. Kohti kivikuntaa, kohti hiilettömyyttä!
Mietityttämään jäi, että päätöksillä houkutellaan lisää sähkön käyttäjiä, kenties ulkomailta asti hyödyntämään halpaa suomalaista sähköä.
Mutta yleensä jos jostain on puutetta, sen hintaa nostetaan. Nyt siis laskettiin. Suomi tuo jo nyt ison osan käyttämästään sähköstä ja jos sähkön kulutus nousee suureksi, esim. kovan talven johdosta, niin muualta ei enää välttämättä riitä sähköä myytäväksi meille
Aikooko keskusta muuten tappaa äänestäjänsä sukupuuttoon niillä tuulivoimaloilla? Nimittäin milläs muulla sitä sähköä voitaisiin tuottaa ns. päästöttömästi. Näissä puheenvuoroissa on ollut aika hyvin esillä se, että ovatko tuulivoimalat edes kovinkaan hiilinegatiivisia. Käyttöikä jää lyhyeksi kun voimala hajoaa värinään 15-20 vuodessa.
Ilmoita asiaton viesti
No huh. Ikinä ennen en ole Kärnän kirjoitusta suositellut. Nyt oli pakko. Lähtiessä kirjoittaja ja otsikko tuntuivat olevan mahdoton yhdistelmä. Sitten tajusin, että jopa Kärnäkin on viimein halukas kulkemaan kohti tervettä luontosuhdetta. Pointsit siitäkin.
Ilmoita asiaton viesti
”suosia vaateostoksissa kotimaisia tuotteita”
Ihan kiva, mutta sellaisia ei ole. Suomessa ei tuoteta villaa eikä pellavaa teollisuuden tarpeisiin. Täällä ei ole vaatetuskankaiden kutomateollisuutta. Teollinen tuotanto on siirtynyt muualle (esim. Nanso Turkkiin, Marimekko Kiinaan), ja harvalla on varaa täyttää koko garderobi pienten sarjojen designtuotteilla (joiden raaka-aineet ovat siis ulkomaisia).
”Tarvitsemmeko uusia vaatteita, kun vanhatkin ovat vielä ehjiä?”
Kun vaate menee rikki, EMME tarvitse uutta! Vaan mitäs silloin pitää tehdä?
Ilmoita asiaton viesti
Meillä ei ylipäätään ole vaatetus- eikä kenkäteollisuutta jäljellä. Muutamaa yksittäistä valmistajaa lukuunottamatta.
Mitä tuohon koko blogikirjoitukseen tulee niin sehän on lähinnä suuri paradoksi:
”että Suomi ei saavuta hiilineutraaliutta ihmisten kulutusvalintoihin puuttumalla tai vaikkapa lihansyöntiä ja yksityisautoilua rajoittamalla, vaan ennen kaikkea päästöjen vähennyksen kautta.”
Ja sitten tulee pitkä liuta asioita joista lähes jokainen rajoittaa tai kuormittaa yksityistä ihmistä.
Ilmoita asiaton viesti
Toivon Mikolle luontosuhteen pikaista tervehtymistä. Esimerkiksi huvittelu eläimiä tappamalla kertoo aika vinksahtaneesta luontosuhteesta.
Kärnän toistuvat pääväitteet kotimaisen tuotannon kaikinpuolisesta paremmuudesta ja ylenpalttisen lihansyönnin auvosta muistuttavat uskonnollista houretta. Siis siinä mielessä, että väitteet eivät kestä pienintäkään kriittistä tarkastelua.
Lähiruokaa tärkeämpää on se, mitä syöt:
https://ourworldindata.org/food-choice-vs-eating-local
Ilmoita asiaton viesti
Vaihteeksi pitää kompata Mäkistä.
Tuntui kornilta kun eilen uutisoitiin että Botswana huutokauppaa elefanttien tappolupia. Ohessa oli vielä kuva jossa elefantti oli kiikarikiväärin tähtäimessä.
Ilmoita asiaton viesti
Kuvitteleeko Mäkinen,että se liha sieltä Uudesta-Seelannista tulee tappamatta elukkaa.Eikö se karja siellä piere saati pasko ollenkaan.
Riista (hirvi,poro,lintu)tai kala lähijärvestä on iliman vaiheita pareen kuin liha merien takaa. Puhumattakaan naapurimaamme kasvatetusta lohesta,jonka takia menetämme merestä kaiken sen,joka tarttuu nuottaan kelvaten erinomaisesti kasvatetuille lohille valmistetun kuivarehun raaka-aineeksi.Voimme tässä jättää huomioimatta sen,mitä kasvatus aiheuttaa luonnonkannoille.
Voisit linkkien jakamisen sijaan joskus ajatella omilla aivoillasikin. Tai edes kuunnella niitä.
Ilmoita asiaton viesti
Merkillistä ettei syksyinen IMF:n raportti Suomesta saanut muuta aikaan kun Mika Lintilän toteamuksen että IMF on oikeassa. https://www.hs.fi/talous/art-2000006313554.html
Tuolla säästöllä esimerkiksi HX-hanke olisi maksettu n.kolmessa vuodessa.
Ilmoita asiaton viesti