Sosialismi on iso bisnes
Yritystoimintaa, vapaita markkinoita ja alhaista verotusta suosivaa porvarillista maailmankuvaa kritisoidaan usein ahneudesta ja siihen liitetään tyypillisesti mielikuvia työväestön riistämisestä. Voiton tavoittelu on paha asia ja rikastua saa ainostaan lottoamalla. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin se seikka, että tällä samaisella logiikalla myös poliittisella prosessilla jaettujen rahallisten resurssien haaliminen omalle joukkueelle on aivan yhtälaista ahneutta. On tekopyhää väittää, että on moraalisesti ylevämpää jakaa muiden tienaamia rahoja kavereille kuin tavoitella rikkauksia vapaan vaihdannan ja liiketoiminnan kautta. Avaan kirjoituksessa hieman tätä ajatusta.
Julkisen talouden ja yksityisten yritysten ansaintalogiikat ovat kuin yö ja päivä. Markkinoilla toimivat yritykset joutuvat kilpailemaan kuluttajien suosiosta, joutuen tarjoamaan tarpeeksi laadukkaita hyödykkeitä ja ratkaisuja ostajille sopivaan hintaan siten, että nämä suostuvat vapaaehtoisesti vaihtamaan keräämäänsä varallisuutta näiden tuotteisiin. Julkinen malli puolestaan perustuu kilpailuun verovaroista. Ansaintalogiikka nojaa viimekädessä verokertymän kasvattamiseen ja sen jakamiseen. Julkinen talous kattaa noin 55% Suomen bruttokansantuotteesta, joten asian lähempi analyysi on tärkeää.
Julkinen valinta
Julkinen sektori noudattaa enemmistövallanperiaatetta: enemmistö voi kajota jonkin vähemmistön oikeuksiin ja omaisuuteen laillisesti mm. verotuksen keinoin. Ainoa tältä suojaava mekanismi järjestelmässä on mahdollinen perustuslaki, sekä tämän toteutumista valvova instanssi.
Toisin kuin usein mielletään, julkisen sektorin toimijat eivät ole homogeenisia organisaatioita, vaan oikeastaan suuri rypäs, jonka alle sijoittuu mitä erilaisimpia tahoja, toimijoita ja rakenteita, joidenka ”tuote” tai intressi on myydä oman olemassaolonsa tarpeellisuutta tai jopa välttämättömyyttä, niin kansalaisille kuin näitä edustaville poliitikoille. Esittelen seuraavassa seikkoja, joihin julkisen talouden olemassaolo perustuu.
Julkisen valinnan teoria kuvaa tarkemmin niitä mekanismeja, joiden puitteissa äänestäjät toimivat (yhteiskunnan kannalta usein epäoptimaalisesti) valitsiessaan päättäviä poliitikkoja, ja toisaalta kuinka eri eturyhmien valta poliittisessa prosessissa on suhteettoman suuri. Kiteytettynä tulos on se, että keskimääräisellä kansalaisella ei ole kannustinta ottaa kovin tarkasti selvää politiikasta, koska perehtymiseen kulunut aika ja vaiva ylittää yksilön saaman hyödyn perehtymisestä poliittisen prosessin toimintaan. Näin ollen demokratia ei toimi optimaalisesti, sillä äänestyspäätökset eivät ole useinkaan rationaalisia.
Mekanismeja
Julkishyödyke on määritelmällisesti sellainen hyödyke, jonka nauttimiseen voi osallistua ilmaiseksi, kustantamatta ollenkaan tämän rahoitusta. Näin syntyy vapaamatkustajan ongelma. Julkisen talouden tuoma ratkaisu julkishyödykkeisiin on se, että niitä pidetään yllä verovaroilla tai/ja määräyksin, joidenka kustantamiseen kaikki asukkaat jollain alueella osallistuvat yhdessä. Näin vältetään vapaamatkustaminen varsin tehokkaasti. Julkishyödykkeitä ovat esimerkiksi maanpuolustus, lainvalvonta tai esimerkiksi hyvä ilmanlaatu. Puhtaita julkishyödykkeitä on vaikea löytää, mutta näiden legitiimi verorahoitus on joka tapauksessa usein perusteltavissa.
Tulonsiirrot (kuten sosiaaliturva), tarkoittavat varallisuuden siirtämistä ihmisryhmältä toiselle. Näiden poliittinen mekanismi perustuu kahdelle seikalle. Toisaalta esimerkiksi rikollisuutta tai kurjuutta voidaan useinmiten vähentää tai ihmisten kokemaa onnellisuutta lisätä ylläpitämällä sosiaaliturvaa, jolloin tulonsiirtojen luonne on toimia julkishyödykkeenomaisesti. Eri asia on se, missä määrin ja miten toteutettuna esitetyt toimenpiteet ovat tarkoituksenmukaisia. Toinen, merkittävä seikka on kateus. Esimerkiksi progressiivisella verotuksella saadaan hyvätuloinen ja yritteliäs väestö maksamaan pienempituloiselle väestölle suhteellisesti suurempi osuus varallisuudestaan. Poliitikon tuote on myydä äänestäjille ”sosiaalista oikeudenmukaisuutta” ja näin osinkoa varakkaampien lompakosta.
Eturyhmäpolitikointi perustuu poliitikkojen taipumukseen kalastella intressiryhmien ääniä. Näiden toiveita toteuttamalla poliitikko kasvattaa todennäköisyyttä uudelleenvalituksi tulemisesta, koska nämä muistetaan eri eturyhmien hyväntekijöinä. Koirapuistoja ajava poliitikko saa suuremmalla todennäköisyydellä koiranomistajien äänet.
Eturyhmäpoliitikot saattavat suostua vaikutusvaltaisten ja varakkaiden tahojen lobbaamaksi, esimerkiksi elinkeinotukien korottamiseksi. Suomalainen mediaaniäänestäjä ei ole välttämättä kiinnostunut näkemään vaivaa siihen, että hän häviää muutaman veroeuron jollekin taholle, mutta etua ajava taho on luonnollisesti valmis panostamaan runsaasti resursseja siihen, että se saa lobbattua itselleen esimerkiksi miljoonien tuet. Tämä toimintatapa pätee eritoten niihin poliitikkoihin, joiden työmarkkina-arvo on alhainen ”oikeissa töissä”, koska heidän toimeentulonsa on riippuvainen uudelleenvalinnasta luottamustoimeen (ns. poliittiset broilerit). Näin poliittiset ratkaisut syntyvät usein kokonaisedun kustannuksella.
Summa summarum
Julkisen sektorin bisnes on siis tehdä itsensä tarpeelliseksi kansalaisten silmissä ja jakaa rahaa laupiaan samarialaisen roolissa, poliittista prosessia hyödyntäen. Kun politiikassa taistellaan julkisten varojen jakamisesta omalle joukkueelle yllä kuvailtujen mekanismien ja lainalaisuuksien puitteessa, herää väkisinkin ajatus: sosialimi on jättimäisen suuri bisnes, joka perustuu tuottavuuden ja lisäarvon luomisen sijaan politikoinnille ja kähminnälle. Minkä takia sitä pidetään ylevänä ja yritystoiminnalla rikastumista monesti pahana?
”Kun politiikassa taistellaan julkisten varojen jakamisesta omalle joukkueelle yllä kuvailtujen mekanismien ja lainalaisuuksien puitteessa, herää väkisinkin ajatus: sosialimi on jättimäisen suuri bisnes, joka perustuu tuottavuuden ja lisäarvon luomisen sijaan politikoinnille ja kähminnälle.”
Hmm, ja puolueesi Kokoomus on tällä hetkellä johtopaikalla tässä operaatiossa. Etkö näe mitään ristiriitaa? Vai onko niin, että Kokoomus on sosialistisen bisneksen suurin yritys?
Ilmoita asiaton viesti
Näen ristiriidan ja haluan siksi vaikuttaa puolueen linjaan tässä asiassa. Olen kritisoinut johdon linjaa aiemminkin. Kokoomuskin valitettavasti osallistuu tähän bisnekseen.
Ilmoita asiaton viesti
Ok. Tuo on oikea asenne. Asioihin pitää yrittää vaikuttaa ensin omaksi kokemansa ryhmän sisällä.
Ilmoita asiaton viesti
Julkisen vallan perusmekanismi on kuluttaa mahdollisimman paljon. Virkamies, joka tilaa virastolleen 200 lyijykynää on tärkeämpi kuin virkamies, joka tilaa 100 lyijykynää.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus. Ihan sosiologian perusprinsiippien mukaisesti hallitsijan ensimmäinen, tärkein ja kaiken muun yliajava periaate on säilyttää valtansa. Tämä koskee tietysti samalla tavalla mitä tahansa poliittista suuntausta (ehkä vähemmän anarkisteja tai liberaaleja), ja sen kanssa meidän taitaa olla pakko vain elää.
Sosialisti on vain kapitalisti, joka ei suostu panemaan tikkua ristiin ansaitakseen itse omat rahansa.
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikeassa. Vallan todellinen kritiikki tulee anarkisteilta ja nämä kapitalistit ja sosialistit pitkälti vain nokittelevat toisiaan, mutta haluavat pitää vallan itsellään ja jättää kansalaiset ihmettelemään maan menoa, kun touhu on yhtä eturyhmäpolitikointia.
Kokoomus on vain yksi valtapuolueista, jotka kaikki ajavat sitä samaa: oman valtansa staasista ja omien privileegioiden jatkamista muiden kustannuksella.
Erityisesti Kokoomus on keskittynyt rahaelitiin etujen ajamiseenm, mm. torppaamalla yhdessä RKP:n kanssa harmaan talouden torjunnan:
=> fifi.voima.fi/artikkeli/2011/kesakuu/muistio-kokoomus-ja-rkp-jarruttavat-harmaan-talouden-torjuntaa
Kannattaa katsoa puolueita, jotka ajaa kansanvaltaa eliittivallan sijaan. Nämä jo mädättyneet bronttosaurukset kannattaa jättää omaan arvoonsa, sillä ne edustavat menneisyyttä.
Ilmoita asiaton viesti
” Esimerkiksi progressiivisella verotuksella saadaan hyvätuloinen ja yritteliäs väestö maksamaan pienempituloiselle väestölle suhteellisesti suurempi osuus varallisuudestaan.”
Tuokaan ei pidä paikkaansa, eniten tulonsiirtoja saavat hyvätuloiset taloudet ja vähiten pienituloiset
Useimmat tulonsiirrot ovat ansiosidonnaisia ja niinpä suurimpia hyötyjiä ovat hyvätuloiset
On pelkkä myytti, että tlosniirroilla siirrettäisiin tuloja hyvätuloisilta pienituloisille
Ja yleisesti tulonsiirrot tapahtuvat väleillä: Lapsettomat-lapselliset, terveet -sairaat, työssäkäyvät-työttömät, työssäkäyvät -eläkeläiset.
Ilmoita asiaton viesti
Ketään ei kiinnosta paljonko kukakin saa euromääräisesti rahaa, vaan paljonko on ero maksettujen ja saatujen tulonsiirtojen välillä. Nalle saa maataloustukia, mutta maksaa rutosti enemmän veroja.
Mielestäsi voidaan siis siirtyä järjestelmään, jossa pienituloiset rahoittavat tulonsiirrot mutta saavat sitten yksinomaan nauttia rahoitettavista etuuksista? Luulen että yksinkertaisinkin puliukko ajattelee asian sinua järkevämmin ja tyrmää ajatuksesi liian oikeistolaisena.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvän kuva tulonsiirroista saa eläkkeissä
Köyhä kuolee n seitsemän vuotta nuorempana kuin hyvätuloinen ja hän ei kykene nauttimaan eläkkeestä kuin mutro-osan maksmastaan siirrosta
Hyvätuloinen käyttää etua paljon enemmän kuin on maksanut
Eli pienituloinen rahoittaa jo nyt hyvätuloisten tulonsiirtoja
Ilmoita asiaton viesti
Logiikkasi on aukoton. Järjettömästä lauseesta seuraa mitä tahansa.
Pienituloisen odotettavissa olevan eliniän ero suurituloiseen selittyy _lähes_ yksinomaan sillä, että toinen näistä juo ja polttaa enemmän, syö enemmän kuraa (joka on vielä kalliimpaa) sekä liikkuu vähemmän. Arvaa kumpi?
Sitäpaitsi tuo käsittämätön väitteesi siitä, että hyvätuloiset olisivat yhteiskunnassa saamapuolella, on niin värittynyttä propagandaa ettei edes Paavo Arhinmäki usko sitä.
Ilmoita asiaton viesti
”Julkisen sektorin bisnes on siis tehdä itsensä tarpeelliseksi kansalaisten silmissä ja jakaa rahaa laupiaan samarialaisen roolissa, poliittista prosessia hyödyntäen. Kun politiikassa taistellaan julkisten varojen jakamisesta omalle joukkueelle yllä kuvailtujen mekanismien ja lainalaisuuksien puitteessa, herää väkisinkin ajatus: sosialimi on jättimäisen suuri bisnes, joka perustuu tuottavuuden ja lisäarvon luomisen sijaan politikoinnille ja kähminnälle. Minkä takia sitä pidetään ylevänä ja yritystoiminnalla rikastumista monesti pahana?”
Julkisen sektorin toimntaa voidan varrata vakuutukseen. Valtio on vakuuttanut sinut sairauden, työttömyyden,sodan, väkivallan, rikollisuuden , vanhuuden ym varalta
Ja luuletko, ettei yrityksissä kähmitä ?Lapsenusko ei ole vielä haihtunut
Ilmoita asiaton viesti
Tietysti yrityksissä kähmitään joka sinänsä on väärin. Tästä kähmimisestä seurannut lasku ei kuitenkaan lankea veronmaksajalle vaan osakkeenomistajille.
Ilmoita asiaton viesti
Veronkierto kaatuu kyllä veronmakajien piikkiin
Ja hinnoissa maksetaan muut kähminnät.
Ilmoita asiaton viesti
Valtio vakuuttaa sodan varalle? Tämä nykyinen järjestelmä ainakin toimii ihan käänteisesti.
Ja noissa vakuutuksissa, vaikka niissä on paljon positiivistakin, on selkeä vapaamatkustajaongelma. Optimoimalla järjestelmän käyttöä jää helposti plussan puolelle muiden rahoilla, ja jostakin syystä siitä on vielä tehty sosiaalisesti aivan hyväksyttävääkin nykyään.
Olisi yksinkertaista rakentaa perustulolle perustuva järjestelmä, joka kohtelisi kansalaisia tasa-arvoisemmin. Esimerkiksi opiskelijat-työttömät-takuueläkeläiset ketju on melkoisen nurinkurinen tulonsiirtojen kannalta. Valtio suosittelee hakemaan hullun paperit mieluummin kuin opiskelemaan.
Ilmoita asiaton viesti
Plussa puolelle jääviä on ykistyisessäkin vakuutuksessa esim kun talosi palaa niin saat uuden tiallle ja olet monin verroin maksuihin verrattuna plussan puolella
Ilmoita asiaton viesti
Mutta sillä on vissi ero, onko kyse vahingosta vai tahallisesta oman talon poltosta. Suomen sosiaaliturvassa tämä oman talon poltto on usein järkevää eikä sitä sanktioida millään tavalla. Järjestelmän on syytä olla tasa-arvoinen ja kannustaa välttämään tulipaloja. Yksityinen vakuutuskin hinnoittilisi itsensä ulos markkinoilta jos se sallisi järjestelmän väärinkäytön samassa mittakaavassa kuin sosiaaliturvapuoli.
Ilmoita asiaton viesti
Olet siis sitä mieltä, että työttömät tai sairastuneet ovat itse aiheuttaneet onglemansa ?
Ilmoita asiaton viesti
Ja palaahan noita tehdashallejakin aina kun firmalla menee huonosti.Ennen sahat paloivat joka laman aikana.
Rikollisuutta löytyy kaiksita toiminnoista, mutta ei yritystoimintaakaan ole kielletty vaikka osa yrittäjistä toimii rikollisesti
Ilmoita asiaton viesti