Kokoomuslainen työlista ahkerien ihmisten Suomelle

Kokoomus on oppositiotaipaleensa aikana joutunut uuteen tilanteeseen. Viimeisten vuosikymmenien aikana lähes yhtäjaksoisesti hallituksessa vaikuttanut puolue on nyt uudessa tilanteessa, jossa valtiohoitajaksi profiloitunut Kansallinen Kokoomus on päässyt kirkastamaan linjaansa.

Jyrki Kataisen pitkän puheenjohtajuuskauden aikana Kokoomus kasvoi kannatuksen valossa kukkaansa, mutta jatkuva vastuunkantaminen hallitustyössä sekä valtion kirstun kamreerina toimiminen jätti aatteellisen ja uudistavan visioinnin vähemmälle. Puheet puolueen sisäisestä ”aatteellisesta korjausvelasta” eivät ole olleet ihan tuulesta temmattuja, kun puolue on joutunut keksimään itseään uudelleen. Omasta mielestäni kokoomuksen heikkoudeksi on muodostunut se, ettei sillä ole viime aikoina ole ollut selkeää ja helposti ymmärrettävää viestiä. Poliitikot kokoomuksen riveistä ovat tehneet erilaisia ulostuloja, mutta strateginen ote viestinnän suhteen on jäänyt vähemmälle.

Keskiöön ahkeruus

Ilahduttavaa oppositiokauden alkutaipaleella on ollut huomata, että viestin kirkastaminen on myös puolueen riveissä tiedostettu. Kansanedustaja Janne Heikkinen on linjannut, että Kokoomuksen tulee profiloitua ahkerien ihmisten puolueeksi ja tavoitella työn verotuksen radikaaliakin laskemista.  Heikkinen vaati myös satakuntalaisen kansanedustaja Matias Marttisen kanssa että puolue heittäisi kamreerin viitan sivuun ja toteuttaisi jatkossa enemmän visioivaa työtä valtionhoitajuuden sijaan.

Ahkerien ihmisten puolueen tematiikka on ottanut tuulta alleen eduskuntaryhmässä. Ainakin kokoomuksen Heikki Vestman, puheenjohtaja Petteri Orpo sekä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen ovat pitäneet jatkuvasti esillä ahkeruuden tematiikkaa täysistuntopuheissa sekä julkisissa linjavedoissa. Mykkänen on paaluttanut ”Vapautta, vastuuta ja ahkeruutta” kokoomuksen ytimeen. Orpo kritisoi hallitusohjelmaa kesäkuussa seuraavin sanakääntein: ”Suomessa ahkeruus on yhteiskunnan kantava voima. Ahkerat opiskelijat, työntekijät ja yrittäjät ansaitsevat palkkion ponnisteluistaan” ja esitti epäluottamusta hallitukselle, koska sen ohjelma ei kannusta suomalaisia ahkeruuteen.

Toimenpideohjelma ahkerien ihmisten Suomelle

Koska politiikasta liian usein puuttuu konkreettiset esitykset, olen laatinut laskelmieni pohjalta muutosohjelman, jossa tuetaan suomalaista ahkerruutta mm. verokannustimia muuttamalla. Kokoomus esittää virallisen vaihtoehtobudjettinsa eduskunnalle syksymmällä. Olen visioinut tässä itse miten omasta mielestäni ahkeruutta voidaan tukea maksimaalisesti vaikuttavilla keinoilla ilman sanahelinää.

Listaukseni koostuu kahdesta toimenpiteestä, joissa pyrin olemaan mahdollisimman konkreettinen. Työn verotusta lasketaan 2,4 miljardilla eurolla poistamalla verovähennysoikeuksia 705 miljoonana edestä, korottamalla etupäässä kulutus- ja muita haittaveroja 730 miljoonalla sekä leikkaamalla valtion menoista 960 miljoonaa euroa. Esitys on laskelmieni mukaan budjettineutraali ja se synnyttäisi Kotamäen ym. tutkimukseen pohjautuen varovasti arvioiden noin 20 000 uutta työpaikkaa. Keskimääräiselle palkansaajalle käteen jäisi noin 650-700€ vuodessa enemmän käteen nettona eli verojen jälkeen.

Nämä luvut perustuvat haltuuni saamiin esimerkkeihin SISU-mikrosimulaatioista, joissa aineistona on ollut 800 000 henkilön rekisteriaineisto. Laskelmassa dynaamiset vaikutukset mm. tukien tarpeiden laskun ja muiden mekanismien kautta on jätetty varovaisuusperiaatetta noudattaen lähes kokonaan huomioimatta. Tämä tarkoittaa sitä, että todellisuudessa varaa laskea työn verotusta tällä ohjelmalla lienee vielä enemmänkin.

Toisena merkittävänä toimenpiteenä olen esittänyt yritystukien karsimista 400 miljoonalla eurolla, siten että samaisella summalla rahoitetaan budjettineutraalisti yhteisöveron laskeminen 20% ainakin 18,5%, sillä kokemukset edellisestä yhteisöveron laskusta ja tästä seuranneista dynaamisista vaikutuksista olivat hyvin myönteiset. Näen tärkeäksi eritellä tarkasti ne kohdat, joista leikkaisin, sen sijaan että yleisenä heittona todettaisiin, että ”leikataan yritystuista”.

Ahkerien ihmisten Suomen ohjelmani ei ole kiveen hakattu siinä mielessä, että se on vain esitys miten ahkeruuden tukemista voitaisiin lähestyä politiikkatoimilla, ja olen avoin myös muunlaisille esityksille. Toimenpiteet on mahdollista myös toteuttaa jaksotettuna esimerkiksi vaalikaudelle tai kahdelle sen sijaan, että ne toteutetaan kertarysäyksenä. Tämän listauksen tarkoituksena on herättää keskustelua siitä, millaisia ensiaskelia Suomi voisi ottaakohti ahkerien ihmisten Suomea. Minulla ei ole myöskään käytössäni laskelmia varten valtion virkamieskoneistoa, joten dynaamisten vaikutusten arviointi on haastavaa. Kaikille summille löytyy kuitenkin lähde budjettikirjasta, joten kyse ei ole mistään pseudosäästöistä, kuten demareiden budjettiohjelmista on ollut tapana lukea, (jossa ”valtionhallinnon tehostamisella”, ”it-hankkeilla” tai ”harmaan talouden torjunnalla” on napattu taikaseinästä keksittyinä lukuina satoja miljoonia euroja).

Alla tarkempi erittely toimenpiteistä.

Toimenpide I: Lasketaan työn verotusta radikaalisti

Vertailukohtana vuoden 2019 valtion budjetti.
 

Lakkautettavat verovähennykset yht. 705 m€:

• Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus 205m€
• Lapsilisien verovapauden poisto 500m€ (kohdistuu käytännössä suurituloisiin)

Rinteen hallituksen toimenpiteistä säilytetään seuraavat yht. 465m€:

• Tupakkavero 200m€
• Virvoitusjuomavero 25m€
• Kaivokset sähköveroluokka I 30m€
• Lämmityspolttoaineet 100m€
• Asuntolainojen verovähennysoikeuden poisto 70m€
• EU:n ulkopuolisten alle 22€ pakettien verovapauden poisto 40m€

Kokoomuksen vaalilistalta hieman muokattuna 265m€

• Turpeen verokannan nostaminen 190m€
• Virvoitusjuomaveron laajennus (Rinteen hallituksen päälle) 25m€
• Arpajaisveron korotus 50m€

Muita toimenpiteitä 6m€

• Opintotuen tulorajojen korottaminen 50% 6m€

Leikkauslista 960m€

• Kehitysyhteistyö 100m€
• Ansiosidonnaisen porrastus tasoa hieman leikkaamalla 100m€
• Opintotuen lainapainotteisuuden maltillinen kasvattaminen 25m€
• Valtion viljelijätuen pienentäminen 125m€
• Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu 210m€
• Karsitaan kunnilta tehtäviä ja alennetaan valtionosuuksia (~1,25%) 100m€
• Asumistukimenojen jäädyttäminen v. 2017 tasolle 300m€

Yhteensä, koko listan vaikutus on staattisesti laskettuna 2401 miljoonaa euroa jolla rahoitetaan:

Ansiotulon tasakevennys kaikissa tuloluokissa 2,401 mrd€

joka tarkoittaa kaikille tuloluokille verojen laskemista n. 1,85% uudella laskennallisella tuloverovähennyksenä eli keskivertopalkansaajalle (n. 3087€/kk) karkeasti n. 685 € vuodessa lisää käteen (nettotulot). Kunnille kohdistuva verotuoton alenema kompensoidaan valtionosuuksilla pl. 100 m€ alennus tehtäviä karsimalla (kts. yllä).

Menetelmässä ei ole huomioitu kaikkia dynaamisia vaikutuksia, joten todellisuudessa uudistus voisi mahdollistaa vieläkin radikaalimman veron laskemisen, jopa usealla sadalla miljoonalla. Karkeasti laskettuna uudistus lisää työllisyyttä noin 20 000 hengellä. Menetelmä perustuu Kotamäen tutkimukseen vuodelta 2016, ja 0,25 oletettuun joustoon. (https://ace-economics.fi/kuvat/dp107.pdf)

Toimenpide II: Yhteisöveron laskeminen leikkaamalla yritystuista

Suorat yritystukien leikkaukset n. 400m€:

• Alueellinen kuljetustuki -6m€
• Energiatuki & uusiutuvan energian tuotantotuki (PL32) -40m€
• Kauppa-alustuki -90m€
• Päästökaupan kompensaatiotuki -30m€
• Palkkatuetun työn määrän puolittaminen -34m€
• Yritysten t&k-tukien pieni leikkaus -43m€
• Taksien verotuki -7m€
• Energiaverotuki -100m€
• Maatalousyrittäjien lomitustoiminta -50m€
• Matkailuautojen verotuen poistaminen -?m€*

*ei selkeää lukua budjettikirjassa

Nämä leikkaukset kompensoidaan täysmääräisesti elinkeinoelämälle laskemalla yhteisöverokantaa 20% -> 18,5%, dynaamisten vaikutusten nostaessa verotuottoa. (Alennus katetaan valtion saamilla tuotoilla ilman staattisia vaikutuksia kuntien yhteisöverokertymään.)