Euroopan Unionin jäsenyys on tärkeä Suomelle sieltä tulevasta sääntelystä huolimatta
Viime aikoina on kohistu paljon EU:n metsäkatoasetuksesta, joka läpäisi Euroopan parlamentin murskaluvuin äänin 552 puolesta, 44 vastaan, 43 tyhjää. Suomessa tämä on herättänyt paljon kritiikkiä, koska se rajoittaa metsien hakkuita maatalouden tarpeisiin, erityisesti kielletyksi tulee metsän raivaaminen nautakarjan pitoa varten oleville rakennuksille eli navetoille. Kielto koskisi myös takautuvasti vuoden 2020 jälkeen tätä tarkoitusta varten tehtyjä metsien hakkuita.
On selvä asia, että tämä asetus on ongelmallinen Suomelle ja suomalaisille maanviljelijöille. Sen vuoksi monet ovat ottaneet sen jälleen keppihevosekseen perusteluilleen, miksi Suomen pitäisi erota Euroopan Unionista. Perustelu on kuitenkin liian hatara ja Euroopan Unionista on joka tapauksessa enemmän hyötyä kuin haittaa Suomelle. Kun Euroopan Unionin maat toimivat yhteismarkkinoilla, on selvää, että tasapuolisuuden vuoksi jäsenmaiden on noudatettava monissa asioissa yhteisiä pelisääntöjä, esimerkiksi epäreilun kilpailun tai asiattomien erilliskauppasuhteiden välttämiseksi unionin ulkopuolisten maiden kanssa. Maatalouskin on yksi tällainen osa-alue.
Metsäkatoasetukseen voi edelleen vaikuttaa. Euroopan parlamentin lisäksi vaaditaan myös jäsenmaiden edustajista koostuvan Euroopan unionin neuvoston määräenemmistöhyväksyntä ennen kuin asetus voidaan pakottavasti saattaa voimaan. Kuten polttomoottorikiellon kohdalla huomattiin, tiettyjen jäsenmaiden kuten Saksan vastustus on lykkäämässä todennäköisesti hankkeen täytäntöönpanoa. Suomi voi siis edelleen kerätä liittolaismaita, jotka vastustavat metsäkatoasetusta sen nykyisessä muodossaan. Ilman takautuvia lausekkeita metsäkatoasetus todennäköisesti on siedettävä, koska maanviljelijät pystyvät huomioimaan sen suunnitelmissaan.
Mikäli takautuvat pykälät ovat tulossa voimaan ja maanviljelijöillä on käsissään navettoja varten raivattuja metsiä vuodelta 2021 tai 2022, asiasta voi valittaa Euroopan Unionin tuomioistuimeen, joka hyvin suurella todennäköisyydellä tuomitsee takautuvan kiellon mitättömäksi tai vaatii Euroopan Unionia korvaamaan viljelijöille investoinnista aiheutuneet rahanmenetykset. Euroopan Unionilla on pitkät perinteet oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa ja en usko, että viherinnostuskaan saa tekemään siitä merkittäviä poikkeuksia.
Huh huh… sanon bloginne otsikointiin.
Ilmoita asiaton viesti
Niin sanon myös, suomalaiset politikot ovat sitten viimeistelleet vielä omilla päätöksillään täydellisen eston mahdollisille hyödyille. Paska soppari kaikin puolin.
Ilmoita asiaton viesti
Jos katsotaan mikä on trendi, niin lähestymme kyllä tilannetta jossa hyödyt jäävät pienemmiksi kuin haitat.
Ei tunnu kovin kivalta mikäli tulonsiirrot muihin jäsenmaihin muuttuvat säännönmukaisiksi ja jatkuviksi.
Energiantuotanto järkevillä menetelmillä alkaa tuntua mahdottomalta.
Tuulimyllyt tuhoavat luonnon ja maisemat. Merituulimyllyt asennetaan lintujen muuttoreiteille ja pesimäluodoille. Energian hinta karkaa tavallisen ihmisen maksukyvyn ulottumattomiin.
Rakentamiseen on tulossa pahaa shittiä. Jos vanhoihin rakennuksiin aletaan tehdä pakkoremontteja, ollaan pahoissa vaikeuksissa.
Hiukan syrjään on jäänyt se, että sen varjolla että piharakennuksien tekemistä ehkä näennäisesti helpotetaan, tosiasiassa kaikki nykyiset rakennusmääräykset jäävät voimaan ja lisäksi tulee 500 sivua uutta sääntelyä noin aluksi.
Pyrkimys on kai että uudet rakennukset olisivat neutraaleja, passiivitaloja.
Se on kyllä mieletöntä sillä vaikka sellaisen voikin rakentaa Keski-Eurooppaan aika helposti, on se huomattavan vaikeaa ja kallista täällä.
Lisäksi siinä on se vääryys että kustannus ilmastotoimista sälytetään lapsiperheille, jotka ovat niitä jotka yleensä rakentavat.
Eli huonoon päin ollaan menossa ja korjausliikkeestä ei ole tietoakaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Tuulimyllyt tuhoavat luonnon ja maisemat. Merituulimyllyt asennetaan lintujen muuttoreiteille ja pesimäluodoille.”
EU ei määrää tuulimyllyjen rakentamisesta, saatikka niiden sijainnista. Tuo mitä kuvaat on ihan kotimaista päätöksentekoa, ja pääasiassa kuntatasolla.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulimyllyvoiman käyttöönotto perustuu sopimuksiin joita on tehty EU:n kanssa siitä että siirrymme etuajassa hiilivapauteen jotta jotkut muut maat saavat löysäillä hiukan pidempään.
Ei jää juuri muita keinoja valmistaa sähköä kuin tämä kelvottomin.
Ilmoita asiaton viesti
Ja mikähän sellainen EU-sopimus on, joka vaatii Suomen rakentavan tuulimyllyjä? Suomen päätös siirtyä hiilivapauteen on Suomen oma, ei EU:n ja Suomen välinen
Ilmoita asiaton viesti
Niin, sähkönhimohan siihen ajaa. Toinen vaihtoehto olisi olla ilman sähköä. Keinotekoisesti luotujen kustannusten tähden tuulivoima on halvempaa (lyhyellä tähtäimellä) kuin hiilivoima.
Et ole kuullut koskaan että EU:ta kiinnostaa valtavasti hiilivapausasiat ja on toosi tyytyväinen kun Suomi uhrautuu siinä asiassa muiden puolesta.
Ilmoita asiaton viesti
Ne ”hiiliasiat” ovat aivan samat niissäkin maissa, joissa ei harjoiteta Suomen kaltaista massiivista tuulivoimarakentamista.
Suomeen niitä rakennetaan, koska meillä on puutteellinen ympäristölainsäädäntö ja tuulivoimarakentamisen säätely on ajalta, jolloin voimalat olivat puolta pienempiä kuin nyt. Tästä ovat vastuussa kotimaiset päättäjät, vaikka koitatkin syyllistää EU:ta asiasta.
Kunnilla on kaavoitusmonopoli ja siitä päättävät kuntien valtuustot, ei EU.
Ilmoita asiaton viesti
Miten olisi sellainen tulevaisuuden EU, joka hallinnoisi edelleen EU-alueen vapaakauppaa, mutta ei yrittäisi säädellä (usein aika kiistanalaisillakin tavoilla) sellaisia jäsenmaiden asioita, jotka eivät liity tuohon vapaakauppa-alueen hallinnointiin?
Ilmoita asiaton viesti
Siitä on joku nähnyt joskus unta mutta ei kukaan meppi kuitenkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Outoa tässä on se, että kaikki tuntuvat elävän sitä unta, jossa EU jakaa mitä tahansa keksimiään komentoja. Eikö kukaan ole herännyt?
Ilmoita asiaton viesti
Rajusti poikkeavat ympäristömääräykset, työvoimapolitiikka ja maahantulon edellytykset luovat epäsymmetrioita, joissa piittaamattomimmat maat saavat runsaitakin vientietuja. Tälläkin hetkellä jäsenmaiden välillä on näissä varsin jyrkkiä eroavaisuuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Lähes kaikki maan sisäiset ratkaisut, kuten palkkataso, päiväkodin palvelut, teiden kunto, yritysveroprosentti, energiaratkaisut jne. voivat vaikuttaa paljonkin eri alojen yritysten kilpailukykyyn yhteismarkkinoilla. Jos keskushallinnon pitäisi pakottaa kaikki nuo asiat yhteneväisiksi, sen tulisi päättää jokseenkin kaikista asioista jokaisessa jäsenmaassa. Tätä kukaan ei kai vielä ehdota. Mutta se näyttäisi olevan niin EU:n keskusjohdolle, kuin monelle muullekin johtoportaalle tyypillistä, että ne ottavat itselleen mielellään lisää valtaa aina kun voivat. Vallan käytön rajojen tulisi olla selvät, jotta valta ei lipsu vähitellen kabinetteihin, keskusjohdolle, ja aina vain kauemmas pieniltä ihmisiltä.
Nyt puhumme vapaakaupasta, jota käydään sekä EU:n sisällä, että hieman kevyemmin muidenkin maiden kanssa. Tällaisessa vapaakaupassa voidaan sopia joistain rajoituksista, kuten vaikkapa siitä, että ei sallita valtion suoria tukia maatalouden ylijäämien markkinoille dumppaamiseksi. On luontevaa, että noissa puitteissa sovitaan vain siitä, mikä on välttämätöntä vapaakaupan toiminnalle, ja kukin maa voi sitten järjestellä loput asiansa sisäisesti sillä tavalla, joka sen mielestä parantaa maan taloutta ja kilpailukykyä (ja muutakin elämää) tehokkaimmin (mutta kuitenkin rikkomatta noita vapaakauppa-alueelle mahdollisesti sovittuja rajoittavia säädöksiä). Tässä mallissa maat voivat siis parantaa kilpailukykyään vapaasti, mutta kuitenkin noiden ennalta sovittujen rajoittavien sääntöjen puitteissa. Tässä ei ole kyse siitä, että vapaakauppa-alueen johdon tarkoitus olisi ottaa vähitellen määräysvalta kaikkiin jäsenmaiden talouden tilaan vaikuttaviin asioihin.
Jos taas puhutaan luonnonsuojelusta, kuten vaikkapa siitä, kuinka paljon jokin maa saa hakata metsiään, raivata peltoja, ampua lintuja ja susia, polttaa kivihiiltä, tai muuttaa niittyjä rakennusmaaksi, kyse on kai globaalista halusta suojella luontoa, eikä niinkään vapaakauppa-alueen hallinnoinnista. Eri sopimuspaketti siis.
Pointtini on tässä se, että Helsingissä ja Utsjoella yritysveroprosentti ja ALV on kyllä sama, ja nuo verot kerätään Suomen valtion kassaan, mutta vapaakaupan käsite ei tarkoita sitä, että kaikkien säädösten pitäisi olla vapaakaupan vuoksi samat koko EU:n alueella, ja että kaikki verot pitäisi kerätä eroavaisuuksien tasaamiseksi Brysseliin, ja kaikki päätökset tehdä siellä (Suomen valtion jäädessä päätösketjusta kokonaan pois). On fiksumpaa ja alkuperäisen EU:n tarkoituksen mukaista antaa sen päättää vain niistä asioista, joista tulee päättää yhteisesti vapaakauppa-alueen toiminnan takaamiseksi, sovituissa puitteissa, sovituin säännöin. Esimerkiksi EU-alueen tullien tasot tulee päättää yhdessä, jotta yhteismarkkinat toimisivat järjellisellä tavalla. Mutta suomalaiset voivat itse päättää palkkatasoistaan jne.
Ilmoita asiaton viesti
Otat esille logistiikan osalta teiden kunnon EU sisäisten asioiden kansallisista hoidoista.
+++
Teiden kuntoon vaikuttaa hyvin paljon se miten kussakin maassa valitaan liikennemuodoittain panostukset liikenteen infran hoitoon.
Liikenne Infraa tulee kehittää alkaen vuodesta 2011 – vuoteen 2050 mennessä EU:ssa sovitun liikennestrategian mukaisesti.
Ei kunta-maakunta tai valtio edellä
Yhteisen päätöksen- sovitun liikennestrategian toteuttamisesta on EU ssa on sovittu tilintarkastustuomioistuimen mukaan sivulla 12 kohdassa 13
https://eca.europa.eu/Lists/ECADocuments/LR_TRANSPORT/LR_TRANSPORT_FI.pdf
” Liikenne on ala, jolla EU:lla ja sen jäsenvaltioilla on jaettu toimivalta8. Tämä tarkoittaa, että EU ja jäsenvaltiot voivat toimia lainsäätäjinä ja antaa oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä. Jäsenvaltiot voivat säätää lakeja ja antaa sääntöjä, ellei EU ole muotoillut yhteisiä liikennettä koskevia toimintapolitiikkoja ja strategioita.”
Ja vaikka meillä on vuonna 2011 sovittu liikennestrategia niin –
Valitettavasti Suomessa valtiovalta ei ole tätä sovittua liikennestrategiaa noudattanut vaan vuonna 2011 Sitra ja LVM:n aloittivat toteuttaman EU ssa sovitusta poikkeavaa liikennerevoluutiota minkä avulla vuosikymmenen hiertämisen ja hiomisen jälkeen vuonna 2021 hyväksyttiin eduskunnassa – Liikenne 12 – pitkän aikavälin liikennesuunnitelma – neljälle liikennemuodolle EU ssa sovitun viiden sijaan….
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/vuonna-2010-lvmn-ja-sitran-aloittaman-ja-edelleen-kaynnissa-olevan-toteutuksen-liikennerevoluution-mahalaskun-merkit/
Ilmoita asiaton viesti
Liikenne on ala, joka ei suoranaisesti liity vapaakaupan hallintaan. Mutta jos EU rahoittaa joitain liikenneväyläprojekteja, se tietenkin kontrolloi sitä, mitä sen (=meidän) rahoilla tehdään.
Ylikansallisella liikennejärjestelyiden suunnittelulla on etunsa, mutta tuskin on tarvetta pakottaa yksittäiset maat noudattamaan jotain tiettyä suunnitelmaa.
Voi olla, että EU:n esittämillä suunnitelmilla voi olla sellaista käyttöä, että niillä voi painostaa kotimaista suunnittelua johonkin nykyistä järkevämpään suuntaan, mutta koska en tunne asiaa, en osaa ottaa kantaa siihen, ovatko Suomen omat näkökulmat niitä järkevämpiä vai järjettömämpiä.
Ilmoita asiaton viesti
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/teknologia-poliittiset-paatokset-ja-liikennepolitiikka/
Ilmoita asiaton viesti
Suomi maksoi 7,2 miljardia euvostoliittoon suojelurahaa ns.koronatukipaketin muodossa ja uusia tulonsiirtokuppauksia on jo rakenteilla.Järjettömiä säädöksiä on todella monia tullut viime aikoina joilla kurjistetaan ennenkaikkea maaseutua.Kuinka pitkälle blogin kirjoittaja on valmis maksamaan ja ottamaan vastaan järjettömiä säädöksiä??
Ilmoita asiaton viesti
Tuo kaikki niin totta kuin vain voi olla. Meillä on ns. vanhojen suurten puolueiden päättäjät ”eu-uskossa”, niin suuressa määrin etteivät uskalla antaa kansalaisille ääntä käytettäväksi eu-jäsenyyden tarpeellisuudesta nykyisin päätösvallan puitteissa.
JÄsenyys on kaikkea muuta kuin mistä alunperin kansalaisille kerrottiin ennen neuvoa antavaa jäsenäänestystä. Paljon on luovutettu komissiolle ja eu-parlamentille päätösvaltaa. Niin ja etenkin luovutettu suurille maille määräenemmistöpäätöksin tehtäväksi.
Ilmoita asiaton viesti
Suomihan ei ole maksanut vielä euroakaan tukivälineeseen. Elpymisväline on lainannut kaiken jakamansa rahan markkinoilta. Maksut alkavat vuonna 2028 ja kestävät kolmekymmentä vuotta.
https://commission.europa.eu/strategy-and-policy/eu-budget/eu-borrower-investor-relations/nextgenerationeu_en
Ilmoita asiaton viesti
Sehän on jopa pahempi juttu että me ja tuleva sukupolvi maksamme näitä Marinin hölmöilyjä vielä yli kolmenkymmenen vuoden jälkeen.Vai oletko sinä niitä Arhinmäen typerän lausunnon ”velkoja ei tarvitse maksaa” kannattajia?
Ilmoita asiaton viesti