Kolmansien koronarokotusten antaminen pitäisi saada vauhtiin Suomessa

Koronarokotuksen ottaminen

Toisten rokotusten riittämättömyys koronatartuntojen torjuntaan

Useissa Euroopan maissa on havaittu, että vaikka koronarokotuskattavuus aikuisväestössä olisi korkea, koronatartunnat ja Covid-19:stä aiheutuvat sairaalahoitotapaukset ja tehohoitotapaukset ovat kuitenkin jatkaneet nousuaan. Tämä selittyy osittain rokottamattomuudella, mutta yhä useamman kohdalla myös läpäisytartunnoilla, joita aiheutuu joko siitä, että henkilön immuunipuolustus on muiden sairauksien tai korkean iän vuoksi heikentynyt tai vain siitä, että toisen koronarokotteen teho on ajan myötä hiipunut. Yhä useampi EU-maa joutuu kiristämään rajoituksiaan ja tarvitsee entistä useammin myös turvautumista täyden rokotesarjan saaneitakin henkilöitä koskeviin rajoituksiin. Tämä on erittäin epätoivottavaa, jos se vaikuttaa kielteisesti mahdollisuuksiin juhlia vuodenvaihteen pyhiä tai matkailuun. Pikkujoulukaudesta on Suomessakin ehtinyt tulla jo riski.

Israelissa näyttää siltä, että kun toisen rokotesarjan hiivuttua maahan nousi korkea koronatartuntojen uusi aalto, se painui kolmansilla rokoteannoksilla alas. Maa tarvitsi myös rajoituksia, mutta ne kohdistettiin pääasiassa henkilöihin, joiden koronarokotetodistus ei ollut voimassa. Tämä viittaa siihen, että Suomessakin olisi syytä tehdä nopea suunnitelma kolmansien koronarokotusten jakelun nopeuttamisesta ja kannustimista ja pakotteista siihen. Tällä hetkellä kolmansien koronarokotusten kattavuus väestössä on vain 2-3%, mikä on hyvin vähän. Ehdotan seuraavanlaisia toimia kolmannen koronarokotuksen antamisen nopeuttamiseksi:

  • Joulukuun 2021 alusta alkaen pitäisi kehottaa kaikkia, joiden edellisestä koronarokotteesta on kulunut yli 5 kuukautta, sen järjestysnumerosta riippumatta, ottamaan tehosterokote.
  • Tammikuun 2022 alusta alkaen pitäisi niiden, joiden edellisestä koronarokotteesta on kulunut yli 7 kuukautta, sen järjestysnumerosta riippumatta, koronarokotustodistusten lakata olemasta voimassa.
  • Koronarokotetodistuksen käyttöä tulisi laajentaa ja tammikuun 2022 alusta alkaen lakata hyväksymästä koronatodistuksen perusteeksi pelkät negatiiviset testitulokset, kuten Viro ja useat muut EU-maat ovat jo tehneet.
  • Koronarokotetodistus voitaisiin myöntää puutteellisen rokotussarjan omaaville henkilöille, mikäli heillä on lääketieteellisiä syitä olla ottamatta rokotuksia. Tällainen voi koskea esimerkiksi niitä harvoja henkilöitä, jotka ovat saaneet koronarokotteesta allergisen reaktion. On kuitenkin tärkeää, että näistä on oltava lääkärin diagnoosi ja todistus, eli ihmiset eivät voisi oma-aloitteisesti arvioida rokotteen olevan heille sopimaton ja siksi laistaa tehosterokotuksesta.
  • Koronarokotus tulee henkilön pyynnöstä antaa lääketieteellisestä harkinnasta riippumatta, mikäli rokotuksen saamisen tarkoitus on täyttää toisen EU- tai Schengen-maan matkustusrajoitusvaatimus.

Alle 12-vuotiaiden koronarokotuksien saamisesta käyntiin Suomessa

Vaikka koronavirus harvoin aiheuttaa alle 12-vuotiaiden keskuudessa vakavaa tautimuotoa, useilla paikkakunnilla kuten Joensuussa ja Oulussa koronatartunnoista kouluissa on tullut jälleen riesaa. Espoon Mattlidenin koulussa näin on myös asianlaita ja kun etäopetusta alettiin antaa karanteeniin määrätyille oppilaille, monien muidenkin lasten vanhemmat vetivät lapsensa pois koulusta tartuntariskin vuoksi. Näille lapsille ei kuitenkaan suostuttu antamaan etäopetusta, vaikka se olisi ollut teknisesti helppoa. Tehokkain tapa torjua koulutartuntoja ja koulusta kotiin tuotavia tartuntoja edellytyksellä, että etäopetukseen turvautumista halutaan välttää, on laajentaa rokotekattavuus alle 12-vuotiaisiinkin koululaisiin. Prosessi EMA:ssa on ollut hyväksymisten kannalta hidas ja Suomessa lisää viivytystä voi tulla siitä, että Kansallinen rokoteasiantuntijaryhmä KRAR aikoo mahdollisesti tutkia asiaa lisää vielä muutaman kuukauden. Siinä ajassa on koulujen joulujuhlatkin jo pidetty, mahdollisesti suurella väellä samassa juhlasalissa.

Nyt on kuitenkin tullut EU-ohjeistus, jossa rokotteiden alaikärajaa voi madaltaa ”kansallisen hätätilan perusteella” ja tämän vuoksi esimerkiksi Wienin kaupunki Itävallassa on alkanut rokottaa alle 12-vuotiaita. Suomessa varsinainen hätätila ei toteudu omalla alueellamme, mutta edellisessä kappaleessa mainitut koulutartuntojen riskit ja lähialueen erittäin huono koronatilanne Baltiassa ovat perusteita joihinkin toimenpiteisiin. Jos halutaan noudattaa varovaisuusperiaatetta, ei tällaisessa hätätilapäätöksessä tarvitse heti laajentaa rokotuksia koko 5 vuotta täyttäneisiin väestöryhmiin vaan ikärajaa voi madaltaa 12 vuodesta alaspäin maltillisemmin, käyttäen samalla puolikasta rokoteannosta. Rokotteet voisi aloittaa mahdollisimman pian 11 vuotta täyttäneistä ja madaltaa ikärajaa vuodella aina kahden viikon välein. Tällöin todennäköisesti ehditään reagoida rokotehaittariskeihin ajoissa. Koronarokotepassin käyttöä ei tule kuitenkaan edelleenkään edellyttää alle 16-vuotiailta.

+1
Mikko Nummelin
Sosialidemokraatit Espoo
Ehdolla kuntavaaleissa

Diplomi-insinööri vm 2007, Aalto-yliopiston jatko-opiskelija tutkimusalana teknillinen matematiikka, syventävänä aihealueena ohjelmistojärjestelmät, ohjelmistosuunnittelija Cinia Group Oy:ssä Espoon Keilaniemessä/Helsingin Ilmalassa vuodesta 2015, aiemmin ohjelmistosuunnittelija Ixonos Oyj:ssä Helsingin Herttoniemessä 2008-2015, s. 1975. Etelä-Espoon sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen johtokunnassa kaudella 2019. Espoon sosialidemokraattien hallituksen ja edustajiston jäsen kaudella 2019.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu