Koronakriisi vei ilmastonmuutosasiat sivuasiaksi verrattuna sitä edeltävään aikaan

Skotlantilainen perinneruoka haggis, eli lampaan mahalaukku, joka on täytetty kauraryyneillä ja sisäelimillä

Glasgow:n ilmastokokous on meneillään ja lehtitietojen mukaan sen antimet ovat heikkoja ja ilmapiiri jännitteinen. Vaikka kokouspaikan buffeteissa olisikin kasvis- ja vegaaniruokia tarjolla, jotkut ovat ottaneet asiakseen suuttua siitä, että skottilaisia ja brittiläisiä liha- ja kalaperinneruokia on tarjolla edes halukkaille. Lisäksi on ilmennyt, että Kiina, Intia ja Australia eivät aio noudattaa mitään nopean aikataulun, jos mitään, kivihiilen käytön vähentämisohjelmaa. Tuskin ydinvoimaa alas ajava Saksakaan ja lisäksi Eurooppa on tulossa entistä riippuvaisemmaksi venäläisestä maakaasusta.

Miten tähän on johduttu, koska ainakin puheissa ja kirjoituksissa aiemmat ilmastokokoukset olivat paljon kunnianhimoisempia? Syynä on mitä ilmeisimmin se, että ne ilmastokokoukset käytiin aikana, jolloin teollisuusmaissa ei ollut mitään oikeaa akuuttia kriisiä ratkaistavaksi ja silloin oli mahdollista tehdä hyvinkin monimuotoisia suunnitelmia yhteiskuntien kehittämiseksi ekologisempaan ja hyvinvointia tukevaan suuntaan. Nyt on kuitenkin puolitoista vuotta kärsitty koronapandemiasta ja se on edelleen monissa maissa akuutti uhka. Koronapandemia teki todeksi sen, mitä ilmastonmuutoskamppailussa ei oikeasti aiottu tehdä lyhyellä aikataululla, eli lentomatkustus ja turismi ajettiin yhtäkkiä alas ja yhteiskuntaa jouduttiin muokkaamaan kasvaneen työttömyyden oloihin. Havaittiin, että taloudellisen toimeliaisuuden rajulla rajoittamisella on korkea hinta erittäin alijäämäisine valtion budjetteineen ja lisäksi kulttuurilliset ja sivistykselliset oikeudet ovat vaarantuneet rajuimpien sulkujen aikana ja lukuisat ihmiset kokonaisilta yhteiskunnan aloilta kuten tapahtuma-alalta ovat menettäneet työnsä ja toimeentulonsa. On selvää, että samanlaisia yhteiskunnan normaalien toimintojen alasajoja, jotka jättävät ihmisiä heitteille, ja tekevät tyhjäksi eurooppalaisen vapaan liikkuvuuden, ei haluta enää nähdä minkään ilmasto-ohjelmien takia, jos muutenkaan.

Koronarokotteet ovat jonkin verran helpottaneet sulkutilojen jatkamisen painetta muualla kuin aivan pahimmissa koronan kurittamissa paikoissa kuten Baltiassa ja Venäjällä. Tällä hetkellä EU-maista ainoastaan Latviassa on voimassa hyvin kattava sulkutila. Kun talous ja matkailu, vastoin puhdasoppisimpien ilmastoaktivistien tai koronatartuntojen nollatavoitetta ajavien toiveita, on alkanut elpyä, se otetaan enemmistön piirissä vastaan helpotuksella. Tästä on kuitenkin ollut seurauksena se, että kun pahimpana korona-aikana energiankulutus leikkautui ja joitakin kivihiilivoimaloita saatettiin sammutella tai pitää vajaateholla, elpyminen on kasvattanut energiankulutusta ja monissa maissa uhkaa energiakriisi. Myöskään tämä asia ei houkuttele sellaisiin ilmasto-ohjelmiin, jotka kurjistavat ihmiskuntaa energiaköyhyydellä.

2020-luvun alku on muuttanut asetelmia. Joudumme suhtautumaan eri tavalla yhteiskunnallisten kriisien ja ilmastonmuutoksen torjuntatoimiin ja painottamaan teknisiä keinoja voimakkaiden rajoitusten sijasta.

0
Mikko Nummelin
Sosialidemokraatit Espoo
Ehdolla kuntavaaleissa

Diplomi-insinööri vm 2007, Aalto-yliopiston jatko-opiskelija tutkimusalana teknillinen matematiikka, syventävänä aihealueena ohjelmistojärjestelmät, ohjelmistosuunnittelija Cinia Group Oy:ssä Espoon Keilaniemessä/Helsingin Ilmalassa vuodesta 2015, aiemmin ohjelmistosuunnittelija Ixonos Oyj:ssä Helsingin Herttoniemessä 2008-2015, s. 1975. Etelä-Espoon sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen johtokunnassa kaudella 2019. Espoon sosialidemokraattien hallituksen ja edustajiston jäsen kaudella 2019.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu