Kun työttömyys kasvaa, työnsä ja toimeentulonsa säilyttäneet joutuvat maksamaan enemmän

Koronapandemia on muuttanut yhteiskunnan ja talouden rakenteita, monien kannalta ikävämpään suuntaan. Merkki ajan poikkeuksellisuudesta on esimerkiksi se, että pääministeri puhuu haastattelussa suorasukaisesti veronkorotuksista juuri ennen tärkeitä vaaleja. Sosialidemokraatitkin ovat sen verran poliittisesti keskellä, että eivät normaalitilanteessa ottaisi veronkorotusasiaa esiin näin peittelemättömästi tällaisessa ajankohdassa.

Ne, jotka ovat säilyttäneet työnsä ja toimeentulonsa, saattavat olla huomaamatta yhteiskunnan poikkeustilaa tai turtua muutoksiin, kuten etätöihin ja iltaisin kiinni oleviin ravintoloihin. Jotkut eivät muutenkaan ole ehkä notkuneet baareissa tai kierrelleet festivaaleja vuosikymmeniin jos koskaan. Ministerit ja valtionhallinnon virkamiehet, samoin kuin Kela ja TE-toimistot joutuvat päivittäin huomaamaan koholla olevan työttömyyden, joka uhkaa jäädä krooniseksi, sekä rajun julkisten menojen kasvun sekä kunnissa että valtiolla. Useiden alojen työt loppuivat 14 kuukautta sitten kuin seinään, eivätkä monissa tapauksissa ole palanneet. Useilla aloilla opiskelijat eivät saa työharjoittelupaikkoja ja kohta todennäköisesti mennään siihen, että oppilaitokset joutuvat poikkeuksellisesti hyväksymään harjoitteluopintopisteiksi myös omaan alaan liittymättömät vapaaehtoistyöt. Viitteitä tällaiseen on jo ammattikorkeakouluissa.

Tämä tulee merkitsemään työn sivukulujen lisääntymistä, koska jostakin on yhteiskunnan pysähtyneen osan kulut rahoitettava. Merkittävimmässä asemassa sitäpaitsi eivät ole varsinaiset veronkorotukset, vaan tosiasia, että kun työttömyyden riski kasvaa, sitä vastaan vakuuttamisen hinta kallistuu. Tällöin joudutaan korottamaan työnantajan ja työntekijän työttömyysvakuutus- ja eläkemaksuja tai leikkaamaan työttömyysturvaa, jotta rahat eivät loppuisi ja maksatus vaikeutuisi. Työttömyysturvaan kajoaminen on poliittinen valinta, mutta hallituksessa tilanne nähdään sellaisena, että tällä hetkellä työttömyys selittyy niin paljon rajoituksilla ja tartuntariskiin liittyvillä kulutuskäyttäytymisen muutoksilla, että työttömyysturvan leikkaamisella ei työllisyys kohoaisi tai moni löytäisi töitä hakemallakaan.

Oikeistossa joillakin on kuvitelma siitä, että matalapalkkaisilla aloilla voisi vallita sellainen dynaamisuus, että yhdeltä alalta työnsä menettäneet hakisivat joustavasti toisen alan töitä löytäen niitä nopeasti, jolloin kovin pitkäaikaiset työttömyyskorvausjaksot eivät olisi tarpeellisia. Tämä ei kuitenkaan vastaa todellisuutta Suomessa, kuten ei muissakaan Pohjois- tai Länsi-Euroopan maissa. Automatisaatio on johtanut siihen, että vain harvat työt ovat erilaisista turvallisuussyistä muiden kuin siihen koulutettujen henkilöiden suoritettavissa. Metsätyö ja rakennustyö ovat tästä hyviä esimerkkejä.

Viime vuonna edesmenneen Mary Higgins Clarkin laajassa salapoliisiromaanituotannossa kuvataan hyvin myös Yhdysvaltain yhteiskuntarakenteita. Eräänä toistuvana teemana ovat ympäri maata kiertävät sekatyömiehet. Näille on kirjoissa usein sälytetty rikollisten, kuten varkaiden, teollisuusvakoilijoiden tai jopa palkka- tai sarjamurhaajien rooleja. Tämä voi joidenkin mielestä kuulostaa rasistiselta tai elitistiseltä, mutta sinänsä tässä kuvataan ilmiötä, jota esimerkiksi Suomessa halutaan välttää. Täällä työnantajat haluavat tuntea työntekijöidensä taustat ja erilaisia turvallisuusselvityksiä tehdään monilla aloilla tuhkatiheään. Melkein missä tahansa töissä työntekijöille joudutaan uskomaan työnantajan salaisuuksia, omaisuutta, toisten ihmisten arkaluontoisia henkilötietoja tai pääsyä työnantajan tiloihin, jolloin väärien henkilöiden käsissä näitä oikeuksia voitaisiin hyödyntää rikollisiin tarkoituksiin. Tämä on myös yksi tekijä, joka hidastaa työntekijöiden nopeita siirtymisiä työpaikoilta toiseen.

0
Mikko Nummelin
Sosialidemokraatit Espoo
Ehdolla kuntavaaleissa

Diplomi-insinööri vm 2007, Aalto-yliopiston jatko-opiskelija tutkimusalana teknillinen matematiikka, syventävänä aihealueena ohjelmistojärjestelmät, ohjelmistosuunnittelija Cinia Group Oy:ssä Espoon Keilaniemessä/Helsingin Ilmalassa vuodesta 2015, aiemmin ohjelmistosuunnittelija Ixonos Oyj:ssä Helsingin Herttoniemessä 2008-2015, s. 1975. Etelä-Espoon sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen johtokunnassa kaudella 2019. Espoon sosialidemokraattien hallituksen ja edustajiston jäsen kaudella 2019.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu