Toisen asteen koulutusuudistus oli kuluneen vuoden suurteko

Kulunut vuosi tullaan todennäköisesti muistamaan historiassa hyvin kielteisessä valossa ympäri maailmaa sattuneesta syystä. Toivottavasti seuraava vuosi on parempi. Kuitenkin Suomen politiikassa voisi nostaa poikkeustoimien ulkopuolelta erään hienon uudistuksen, eli oppivelvollisuuden laajentamisen lukioon ja ammattikoulutukseen. Velvollisuuksien lisääminen voi kuulostaa kielteiseltä, joten oikeammin tulee puhua julkisin varoin rahoitetuista oppimateriaaleista.

On ironista, että juuri Juha Sipilän hallituksen aikana tehtiin tutkimus, jonka mukaan kalliit oppimateriaalit ovat monissa perheissä ongelma ja ne saattavat vaikuttaa koulutusvalintoihin niin, että erityisesti lukioon jätetään menemättä taloudellisten syiden vuoksi, vaikka nuoren taidot muuten riittäisivätkin akateemiseen uraan tähtäävälle polulle. Se, miten Sipilän hallituksen aikana tähän reagoitiin, oli koulutusleikkausten jatkaminen ja symbolinen harkinnanvarainen oppimateriaalilisä, joka suuruudeltaan riitti noin puoleentoista lukion kurssikirjaan. Rinteen ja Marinin hallitukset sen sijaan alkoivat ratkaista asiaa määrätietoisesti ja ajoissa niin, ettei hanke vaarantuisi, jos se venyisi liian lähelle hallituskauden loppua. Nyt laki on vahvistettu säädöskokoelmaan ja se vaikuttaa ensi syksystä alkaen.

Jotkut uudistuksen ”uhkakuvat”, joita esitettiin, toivat itse asiassa esiin juuri sen ongelman, jota nykyhallitus haluaa torjua, esimerkkinä uhkakuva lukioiden keskiarvorajojen noususta. Tämähän vahvistaisi toteutuessaan sen, että kalliit kurssikirjat toimivat joillekin pelotteena olla menemättä lukioon. Nyt valinta tapahtuu aidosti tason perusteella. Toki joissakin yksittäistapauksissa, kuten silloin, jos kunnan ainoan lukion keskiarvoraja on huomattavan korkea, asiaan on reagoitava lisäämällä oppilaspaikkoja. Tämä ongelma tuotiin esiin viime viikolla Järvenpään kaupungissa.

Koulutusuudistukset eivät onneksi pysähdy tähän, kun monet ovat kritisoineet hallitusta toimimasta tässä asiassa ”väärässä järjestyksessä”. Uusi opetusministeri Jussi Saramo (vas) on vahvistanut, että seuraavaksi hallitus aikoo kehittää ammattikoulutuksen tasoa. Ammattikoulutuksen yleissivistävyyttä ja jatko-opintokelpoisuutta halutaan lisätä, jotta koulutusohjelmista ei tulisi pussinperää. Painotus on ammattikouluissa tässä kohden, koska niissä on ollut koulutusleikkausten ja muiden syiden vuoksi pitkään vakavampia ongelmia kuin lukioissa. Tulevia uudistuksia, joita itse kannatan, olisivat etenkin matemaattisten aineiden osaamisen parantaminen ja opiskelurauhan takaaminen oppilaitoksissa kaikilla koulutusasteilla.

Mikko Nummelin

Diplomi-insinööri vm 2007, Aalto-yliopiston jatko-opiskelija tutkimusalana teknillinen matematiikka, syventävänä aihealueena ohjelmistojärjestelmät, ohjelmistosuunnittelija Cinia Group Oy:ssä Espoon Keilaniemessä/Helsingin Ilmalassa vuodesta 2015, aiemmin ohjelmistosuunnittelija Ixonos Oyj:ssä Helsingin Herttoniemessä 2008-2015, s. 1975. Etelä-Espoon sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen johtokunnassa kaudella 2019. Espoon sosialidemokraattien hallituksen ja edustajiston jäsen kaudella 2019.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu