Toisen asteen koulutusuudistus oli kuluneen vuoden suurteko
Kulunut vuosi tullaan todennäköisesti muistamaan historiassa hyvin kielteisessä valossa ympäri maailmaa sattuneesta syystä. Toivottavasti seuraava vuosi on parempi. Kuitenkin Suomen politiikassa voisi nostaa poikkeustoimien ulkopuolelta erään hienon uudistuksen, eli oppivelvollisuuden laajentamisen lukioon ja ammattikoulutukseen. Velvollisuuksien lisääminen voi kuulostaa kielteiseltä, joten oikeammin tulee puhua julkisin varoin rahoitetuista oppimateriaaleista.
On ironista, että juuri Juha Sipilän hallituksen aikana tehtiin tutkimus, jonka mukaan kalliit oppimateriaalit ovat monissa perheissä ongelma ja ne saattavat vaikuttaa koulutusvalintoihin niin, että erityisesti lukioon jätetään menemättä taloudellisten syiden vuoksi, vaikka nuoren taidot muuten riittäisivätkin akateemiseen uraan tähtäävälle polulle. Se, miten Sipilän hallituksen aikana tähän reagoitiin, oli koulutusleikkausten jatkaminen ja symbolinen harkinnanvarainen oppimateriaalilisä, joka suuruudeltaan riitti noin puoleentoista lukion kurssikirjaan. Rinteen ja Marinin hallitukset sen sijaan alkoivat ratkaista asiaa määrätietoisesti ja ajoissa niin, ettei hanke vaarantuisi, jos se venyisi liian lähelle hallituskauden loppua. Nyt laki on vahvistettu säädöskokoelmaan ja se vaikuttaa ensi syksystä alkaen.
Jotkut uudistuksen ”uhkakuvat”, joita esitettiin, toivat itse asiassa esiin juuri sen ongelman, jota nykyhallitus haluaa torjua, esimerkkinä uhkakuva lukioiden keskiarvorajojen noususta. Tämähän vahvistaisi toteutuessaan sen, että kalliit kurssikirjat toimivat joillekin pelotteena olla menemättä lukioon. Nyt valinta tapahtuu aidosti tason perusteella. Toki joissakin yksittäistapauksissa, kuten silloin, jos kunnan ainoan lukion keskiarvoraja on huomattavan korkea, asiaan on reagoitava lisäämällä oppilaspaikkoja. Tämä ongelma tuotiin esiin viime viikolla Järvenpään kaupungissa.
Koulutusuudistukset eivät onneksi pysähdy tähän, kun monet ovat kritisoineet hallitusta toimimasta tässä asiassa ”väärässä järjestyksessä”. Uusi opetusministeri Jussi Saramo (vas) on vahvistanut, että seuraavaksi hallitus aikoo kehittää ammattikoulutuksen tasoa. Ammattikoulutuksen yleissivistävyyttä ja jatko-opintokelpoisuutta halutaan lisätä, jotta koulutusohjelmista ei tulisi pussinperää. Painotus on ammattikouluissa tässä kohden, koska niissä on ollut koulutusleikkausten ja muiden syiden vuoksi pitkään vakavampia ongelmia kuin lukioissa. Tulevia uudistuksia, joita itse kannatan, olisivat etenkin matemaattisten aineiden osaamisen parantaminen ja opiskelurauhan takaaminen oppilaitoksissa kaikilla koulutusasteilla.
Vaikka kaikki opiskelu on tärkeää ja hyödyllistä, niin jäin kyllä ihmettelemään, kuinka tämä oppivelvollisuus 18 ikävuoteen asti saadaan toteutettua. Käytännössä huippulukiot poimivat ensin parhaat opiskelijat, sitten seuraavat heikommat lukiot ja ammattikoulut ja jäljelle jäävät kaikkein heikommat. Perustetaanko heille jonkinlaisia 2. asteen apukouluja vai mihin heidät sijoitetaan? Näistä osa on sellaisia, joiden kyvyt eivät vain riitä opiskeluun mutta osa myös sellaisia, joille opiskelu on tyyppiä EVVVK . Jos kaikki sijoitetaan tavanomaisiin kouluihin, niin on pakko alentaa osaamis- ja vaatimustasoa. Ensin mainituille apukoulusta voisi olla jopa hyötyä mutta jälkimmäiset on vain jotenkin raahattava läpi 2. asteen pari ensimmäistä vuotta.
Ilmoita asiaton viesti
Ne, joilla ei ole 9. luokan jälkeen vielä edellytyksiä toiselle asteelle, siirretään 10. luokalle. Todennäköisesti kymppiluokkia on avattava tämän hallituskauden aikana maassa lisää.
Ilmoita asiaton viesti
Taas outoa tekstiä. Miten niin siirretään oppilaita kymppiluokalle, kun se on lisäluokka ja haettavissa vapaaehtoisesti? Kerrotko kuka tekee siirron, jos Jonne on saanut ysiltä todistuksen keskiarvolla 5.5 ja hakee amiskaan? Kertooko rehtori Jonnelle, että sorry, sulla on vielä yksi luokka jäljellä?
Kymppiluokkia on todella vähän, pk-seudullakin vain muutamassa koulussa. Nytkö sinä tiedät, että niitä aletaan perustamaan oikein urakalla? Mitenpä luulet homman menevän maakunnissa, sinun tietojesi perusteella kymppiluokat tulevat pikkupaikkakuntien kouluihin automaattisesti, ei voida lähteä kympille 60 kilometrin päähän naapurikuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten tunnettua, toisen asteen koulutukseen tai kymppiluokalle hakeminen on tästä päivästä alkaen pakollista eikä vapaaehtoista. Hakemisen laiminlyömisestä ei koidu oppilaalle rangaistusta, mutta hänen huoltajilleen voidaan tuomita sakkoa, mikäli he ovat törkeästä huolimattomuudesta laiminlyöneet valvoa huollettavansa hakevan jatkokoulutuspaikkaa. Myös lastensuojelu voi puuttua asiaan.
Todennäköisesti lainsäädäntöä tullaan täydentämään asetuksin ja peruskoulun ylimmille luokille luodaan tehostettuja opinto-ohjauksen mekanismeja, joissa varmistetaan, että kaikki jättävät asianmukaiset hakupaperit ajallaan. Ratkaisuja on lukemattomia, 10. luokan hakuvelvoite jonakin vaihtoehtona voidaan sitoa siihen, jos 8. luokan kevättodistuksen tai 9. luokan syystodistuksen arvosanat ovat säänneltyä rajaa matalampia. Täysi koulupudokkuus peruskoulun 9. luokan jälkeen on nytkin harvinaista, joten uudistus ei siihen kohdistune vaan ennemmin vastentahtoisesti lukiosta poisjäämiseen ja ammattikouluun joutumiseen, jonka jo mainitsinkin.
Ei tätä uudistusta kesken ja hunningolle jätetä, siitä maksaisivat SDP ja Vasemmistoliitto suuren poliittisen hinnan viimeistään 2023 eduskuntavaaleihin mennessä.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä selitykset vakuuta, kun kuvailemiasi asetuksia tai lakipykäliä ole olemassa, lukuunottamatta hakuvelvoitetta 9. luokan jälkeen.
Edelleenkään kymppiluokka ei voi olla pakollinen, koska se on vain yksi vaihtoehto 9. luokan jälkeen. Ei liene mitenkään mahdollista, että koulutuksen järjestäjä voi pakottaa oppilaan kymppiluokalle, jos hän on saanut opiskelupaikan muualta, olkoon sitten todistus miten huono tahansa. Ainoa keino olisi määrätä keskiarvoraja ja se alle jääneet joutuisivat automaattisesti kympille.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä tällainen mahdollisuus on voinut tulla mieleenkään: ”voi pakottaa oppilaan kymppiluokalle, jos hän on saanut opiskelupaikan muualta”?
Ei kukaan ole kaksinkertaista oppivelvollisuutta säätämässä.
Ilmoita asiaton viesti
Blogistin mukaan katsotaan todistusarvosanoja kasin keväällä tai ysin syksyllä , jos ne ovat säänneltyjä rajoja matalampia, niin silloin joutuu kympille.
Tämmöistä päätöstä tai rajoja ei ole kuitenkaan kuin blogistin omassa päässä.
Ilmoita asiaton viesti
Spekulointiahan tämä on juu, mutta blogisti sanoo: ”ne, joilla ei ole 9. luokan jälkeen vielä edellytyksiä toiselle asteelle”. Jos joku nyt tosiaan pääsee vitosen keskiarvolla amiskaan tai lukioon, keskustelua voi jatkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Lukioon ei pääse, yleensä. Tosin niitäkin lukioita on, jotka houkuttelevat opiskelijoita ilman keskiarvorajaa. Amiskaan on päässyt, kunhan on ysiltä saanut päättötodistuksen.
Ilmoita asiaton viesti
Se oli kommentoijalta huolimattoman lukemisen seurausta. Kyseessä olisi minun ehdotuksessani velvoite laittaa kymppiluokka yhteisvalinnan hakukohteisiin yleensä, vaikka matalallekin, mikäli tietty oppimenestyskriteeri 8-9. luokilla alittuisi. Jos pääsee korkeampaan valitsemaansa vaihtoehtoon toiselle asteelle kuitenkin, se tietenkin pätee.
Ilmoita asiaton viesti
DI-tasoiselta blogistilta olisi voinut odottaa edes hieman analyyttisempää lähestymsikulmaa siitä, mistä tämän uudistuksen kiire on tullut, mihin se pyrkii ja mihin se johtaa. Näin isot asiat ovat ihan mustavalkoisia ja yksiselitteisiä vain harvoin, jos silloinkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedän varsin hyvin, että Kokoomus on tätä jarruttanut ja uudistus olisi mennyt pilalle, jos se olisi venynyt seuraavalle hallituskaudelle. Historiasta muistamme myös, kuinka vaikea peruskoulu-uudistus (kansakoulun ja oppikoulun tilalle) oli ja kuinka silloinkin Kokoomus oli ankarin vastustaja.
Ilmoita asiaton viesti
Kysymys ei nyt ole kokoomuksesta. Sitä mantraa, että se vastusti myös peruskoulu-uudistusta, on käytetty perustelemaan kokoomuksen ”väärässä” olemiselle nytkin, kun vasemmistohallitus on tekemässä isoa koulu-uudistusta täysin poliittis-ideologisin perustein ja ilman minkäänlaista kokeiluvaihetta.
Peruskoulu-uudistusta edelsi laaja ja monipuolinen kokeiluvaihe, jollaista olisi nytkin tarvittu. Tuo kokeilu toi aikanaan esiin runsaasti ongelmakohtia, joihin sitten reagoitiin ja jotka pääosin poistettiin.
Ainoa iso ongelma, jota ei heti peruskoulun syntyvaiheessa poistettu, oli ruotsin määrääminen peruskoulun ainoaksi pakolliseksi kieleksi – eikä esimerkiksi englantia. Tilanne johtui RKP:sta, joka kiristi hallitusta pakollisella ruotsilla ehtona tuelleen koko uudistukselle. Peruskoulua varten alettiin käyttää termiä ”toinen kotimainen kieli” – ikään kuin kaikilla suomalaisilla olisi kaksi kotimaista kieltä eikä yhtään vierasta.
RKP:tä on pakko onnitella onnistuneesta kiristyspolitiikasta 60-luvulla ja myös sen jälkeen. Kepua se vei kuin litran mittaa – viittaamalla maataloustukien mahdollisiin leikkauksiin, jos pakkoruotsia ei tule. Demareita RKP kusetti toitottamalla, että pakkoruotsin avulla myös työläisnuorille avautuisi taivaan portit vaikkapa valtionhallinnossa – ja samaan ansaan lankesi myös SKDL.
1980-luvulla pakkoruotsi kanonisoitiin myös yliopistoihin, kun maisteriksi ei enää päässyt ilman ”virkaruotsin” tentin läpäisemistä. Saksan, englannin – latinasta puhumattakaan – taitoja ei laki sen sijaan enää vaatinut. Ruotsi riitti riittävän ”kieliosaamisen” näytöksi (,vaikka sen tosiasiallinen merkitys tiedemaailmassa on tietenkin olematon).
Jos suuri peruskoulu-uudistus – laajan kokeiluvaiheen jälkeenkin – jätti noin suuren perusongelman peruskouluun, niin miten sitten nyt? Onko todella niin, että erittäin kalliiksi tuleva toisen asteen pakollisuus ja maksuttomuus on kannattava satsaus tilanteessa, jossa koululaitoksen suurimmat ongelmat kautta linjan ovat aivan liian suuret ryhmäkoot sekä oppilaille tarjottavien terveys-, kuraattori- ja muiden tukitoimien riittämättömyys?
Ei tarvitse olla kokoomuslainen havaitakseen, että nyt helikopterirahan tavoin syydettävä vääränlainen panostus kaikille pakolliseen toiseen kouluasteeseen on varmuudella poissa juuri noilta tärkeimmiltä kohteilta. Lisäksi uudistus ilmeisesti tappaa tai ainakin pahasti vaurioittaa erittäin tärkeän ja uudistamista jo pitkään odottaneen koulutushaaran eli oppisopimuskoulutuksen suomalaisessa koulutuspolitiikassa.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä tulee kokeiluvaiheeseen, julkisrahoitteisia lukion oppimateriaaleja on kokeiltu Helsingissä ja joissakin pienemmissä kunnissa. Näihin kokeiluihin ollaan oltu pääosin tyytyväisiä, etenkin oppilaiden vanhempien keskuudessa. Kokeiluvaiheen organisointi vaiheittain koko maassa maakunnittain pidemmän ajan kuluessa olisi kuitenkin törmännyt perustuslaillisiin yhdenvertaisuusongelmiin. Peruskoulu-uudistuksen ja nykypäivän välillä on perustuslaki uusittu kokonaan vuonna 1999 ja uusi perustuslaki pitää sisällään aiempaa laajemmat kulttuurilliset, koulutukselliset ja sivistykselliset oikeudet. Tämä on näkynyt myös siinä, kuinka koulujen oikeutta järjestää oppilaille maksullista toimintaa vanhemmilta kerättävillä rahoilla on voimakkaasti rajoitettu. Hallitus on pitkälti sidottu tekemään uudistuksen tällä tavoin kuin tekee, eli yhtäaikaisesti koko maassa.
Ruotsin kielen pakollisuus ja taitojen kuulusteleminen joissakin kohden opintoputkea juontaa juurensa siitä, että asiaa on vaikea muuttaa niin kauan kuin ruotsin kielellä on virallisen kielen asema. Vähimmillään se vaatii sitä, että julkiset palvelut voidaan taata myös ruotsin kielellä. Ylioppilaskirjoituksista ruotsin kielen pakollisuus on poistunut. On sinänsä virhe sanoa, että pakkoruotsia ei esiintynyt ennen peruskoulu-uudistusta, koska se oli pakollinen peruskoulun 5-9. luokkia vastanneessa oppikoulun keskikoulussa sekä lukiossa. Tämä merkitsi sitä, että ne, jotka välttivät toisen kotimaisen ja vieraat kielet kokonaan kansalaiskoulussa, jäivät tämänkin syyn takia työmarkkinoilla paljon heikompaan asemaan.
Ilmoita asiaton viesti
1. Perustuslaki ei olisi estänyt toisen asteen uudistamista koskevia kokeiluja, jos niitä olisi haluttu tehdä.
2. Peruskoulussa on aina saanut ja saa edelleenkin perustuslain sitä estämättä kerätä retki- ym. maksuja sekä tehdä talkoita, mutta niihin osallistuminen ei voi olla edellytys tai osallistumattomuus este sille, että jokainen oppilas saa koululta samat oikeudet ja palvelut. Esim. koulun retkille pääsee aina luokan jokainen oppilas, olipa koti tuota retkeä tukenut taikka ei.
3. Ruotsi oli toki pakollinen aine oppikoulussa, mutta ei kansa- ja kanslaiskoulussa – joka oli kuitenkin yleisin opintoväylä maan pääväestölle silloin, kun peruskoulu syntyi.
4. Ruotsi oli virallinen kieli Suomessa jo ennen peruskoulua, joten sen takia ei ruotsia olisi tarvinnut määrätä kaikille pakolliseksi peruskouluaineeksi.
5. Mitä useampia kieliä ihminen osaa, sen paremmassa työmarkkina-asemassa hän on, mutta ruotsia tärkeämpiä kieliä löytyy tällöin viljalti. Pakkoruotsi häiritseekin nyt tärkeiden kielten opiskelua peruskoulussa, koska kyselyjen ja kielivalintojen perusteella pääosalle oppilaista kaksi vierasta kieltä (nyt siis ruotsi ja englanti) on maksimimäärä vieraita kieliä peruskoulussa, kun kieliä ei saa edes itse valita.
Ilmoita asiaton viesti
Toinen asia, jota en käsitellyt itse artikkelissa oli uudistuksen pysyvyys. On vaikea saada äänestäjiä takaisin oppimateriaalien maksullisuuden palauttamiseen kun se kerran on voimaantullut. Universaalin sosiaaliturvan periaatteiden mukaan nyt ei ole annettu pelkkää köyhäinapua, vaan maksuttomat oppimateriaalit hyödyttävät myös keskiluokkaista ja varakastakin väestöä silloin kun heillä on lukioikäisiä nuoria kasvatettavanaan.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan älyvapaa uudistus kertakaikkiaan. Eihän ongelma ole ollut se, etteivät nuoret hakeudu toiselle asteelle, vaan se, että toinen aste keskeytetään ja jäädään ajelehtimaan yhteiskunnan turvaverkon varaan.
Eikä toisen asteen oppimateriaalikustannukset ole kuin erittäin pienelle joukolle este opiskelulle. Tämä olisi helposti ja halvalla korjattu, sen sijaan tehdään kaikki maksuttomaksi uskoen, että se motivoi opiskelemaan.
Se oikea ongelma löytyy peruskoulusta ja luokilta 7-9. Täällä pudotaan, täällä ei välttämättä opita mitään ja täällä pakkokoulua käyvät ne, joita ei mikään kiinnosta. Täällä ovat ne, jotka tarvitsivat tukea paljon enemmän oppiakseen ihan vain lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Täällä tarvittaisiin pienluokkia, toiminnallisia luokkia ja erityisopetusta.
Mutta onhan se mediaseksikkäämpää tehdä maksuton toinen aste ja pidentää oppivelvollisuusikää kuin puuttua yläkoulun ongelmiin.
Ilmoita asiaton viesti
Käsittelin asiaa siitä näkökulmasta, että tämä on yksi tärkeä parannus ja uudistukset eivät siihen saa pysähtyä. Mainitsin myös, että eräs toinen uudistus on jo ”tykinpiipussa”. Peruskoulun luokat 7-9 ovat tärkeä kehittämiskohde myös ja toivon tietenkin, että tämän ja ensi kauden opetusministerit eivät sitäkään aihetta väistä.
Ilmoita asiaton viesti
On hauska olla Juhan kanssa samaa mieltä 🙂
Me opettajat näemme työssämme sellaista todellisuutta mikä voi olla päättäjäportaalle pikkaisen vieras. Itse opetan lukiossa, ja ryhmät ovat lähemmäs 40 hengen kokoisia eikä aina ole sopivia opetustilojakaan. Siinä saa ihan rauhassa opiskelijat pudota kyydistä. Rahaa tilanteen korjaamiseen ei ole. Mutta keskiluokan lapsille jaetaan kohta halpisläppäreitä heillä jo olevien päälle, siihen riittää fyrkka.
Ilmoita asiaton viesti
Pääsin läheltä näkemään, mitä tuhoa Juha Sipilän hallitus aiheutti Suomen korkeakouluille ja akateemiselle osaamiselle yleensä, mutta ei tämä hallitus sitä ole korjaamassa.
Rahaa ei sanottavasti tule lisää, ja mitä annetaan, käytetään mihin sattuu. Esim. noihin läppäreihin, jotka jo varmaan yli 95 % oppilaista jo ennalta omistaa. Oppivelvollisuus iän nosto ei juuri auta motivaatio ongelmien kanssa ja jos tästä joku työllistymisvaikutus edes nähdään, se tulee olemaan kustannustehoton.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitin päiväkirjaani 13-vuotiaana 47 vuotta sitten näin: ” Tuli sitten Joensuuhunkin se peruskoulu. En opi siellä mitään, koska ne eivät anna. Onneksi on kansalaisopisto, siellä voi opiskella.” Muistan vieläkin kun nopeat oppijat syrjäytettiin ja koevastauksiamme ei hyväksytty koska ” niitä asioita ei oltu vielä opetettu”. Ikuinen trauma jäi.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän oikeat koevastaukset pitää hyväksyä. Matematiikassa tulee joskus esiin tilanteita, joissa ei kuitenkaan sovi vedota johonkin kaavaan, jota ei ole vielä käsitelty, ellei oppilas sisällytä vastaukseensa sen todistusta. Esimerkkinä voisi olla se, jos annetaan toisen asteen yhtälö ja tehtävässä pyydetään ratkaisemaan se neliöksi täydentämällä. Tällöin valmiiseen ratkaisukaavaan sijoittaminen ei ole suotavaa.
Ilmoita asiaton viesti