Kemin biodieselhanke – Totta vai tarua
Tämän päivän jymyuutinen oli, että kiinalainen yhtiö haluaa sijoittaa Suomeen miljardi euroa biodieselhankkeeseen. Tämähän olisi satumainen uutinen kroonista investointipulaa potevassa Suomessa.
Onko juttu tarua vai totta. Seuraavassa käyn läpi muutamia näkökulmia liittyen uutiseen.
Mikä ihmeen biodieselhanke? Suurin osa suomalaisista ei oikein ymmärrä, mistä hankkeessa on edes oikein kysymys. Kyseessä on tehdas, joka tuottaa kustannuksista välittämättä liikenteen polttoaineita maailmaan, jossa liikenteen polttoaineiden hinnat ovat romahtaneet. Maailman suurin öljyalan kaupantekijäorganisaatio pitää alhaisten hintojen pitävän pintansa vielä pitään jopa vuosikymmenen tai jopa pitempään http://www.bloomberg.com/news/articles/2016-02-08/world-s-largest-energy… .
Biodiesel-hankkeen idean historiallisia esikuvia ovat mm. eri maiden (esim. Saksa toisessa maailmansodassa) sotatalouksien pyrkimykset tuottaa lentokoneille ja panssarivaunuille kustannuksista välittämättä polttoainetta vain ja ainoastaan turvallisuuspoliittisista syistä. Nyt turvallisuuspoliittiset vaikuttimet ovat vaihtuneet ympäristönsuojeluun, vaikka ei ole edes varmuutta, että biopolttoaineilla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, koska biodieselin valmistus vaatii runsaasti energiaa.
Jos kuuntelitte tänään tarkkaan tänään YLE:n TV-uutisten haastattelemaa firman toimitusjohtajaa niin huomasitte, että hän asetti toivonsa Kemin tehtaan myynnin menekille seuraavaan loogisen päättelyn: Eurooppalaiset kuluttajat eivät panisi pahaksi bensapumpulla tapahtuvaa biopolttoaineista johtuvaa hinnannousua, kun kalliiden biopolttoaineiden seossuhde nostetaan 5 -7 %:sta jonnekin 40 % hujakoille bensan hinnan vajottua historiallisen alas. Valitettavasti tämä on utopiaa monesta eri syystä ja tietenkin sen vuoksi, että kuluttajat haluavat halpaa bensaa pumpulla nykyisessä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.
Ehkäpä tärkein syy, miksi jopa YLE:n TV-uutisten biodieselhype jäi vaisuksi oli, että kiinalaiset tekevät päätöksensä vasta 2016 lopussa. Miksi? Tämä johtuu siitä, että EU:ssa käydään nyt keskustelua biomassan kestävyyskriteereistä http://www.ymparistojaterveys.fi/wp-content/uploads/2009/10/YT8-2015-M.P… . Tässä artikkelissani käyn läpi tätä kysymystä niin terveydensuojelun näkökulmasta kuin myös eurooppalaisen keskustelustelun näkökulmasta käsin.
Julkisuudessa on unohdettu – toimittaja Matti Virtasen Talouselässä julkaistua kommenttia lukuunottamatta http://www.talouselama.fi/uutiset/juha-sipila-puolittaa-henkilokohtaisen… – että EU voi 2016 aikana hyvinkin päättää, että puunpolttaminen ei olekaan hiilineutraalia, koska metsä kasvaa hitaasti. Näin voi tänään ounastellut hankkeen kannalta välttämättömät EU-tuetkin vielä jäädä saamatta. Tämän vuoksi kiinalaiset tekevät päätöksensä vasta 2016 lopussa.
EU:ssa on nähty monista eri syistä jyrkkä kiinnostuksen lasku liikenteen biopolttoaineiden tukijaisille. On jopa todennäköistä, että Suomi jää ypöyksin vaateissaan, että biopolttoaineiden seossuhdetta täytyy nostaa SSS-hallituksen kaavailemaan 40 %:iin. Kemin tehtaan tuotteiden menekki on taattu vain, jos EU:ssa kyettäsiin sopimaan, että liikenteen biopolttoaineiden tukea nostetaan selvästi nykyisestä ylöspäin. Tätä ei siis ole näköpiirissä.
Muita kotimaisia syitä, miksi puupohjaisen dieseliin liittyvät utopiat ovat potentiaalisesti jopa vaarallisia ovat: 1) Sekä mekaaninen että kemiallinen puunjalostus kilpailee samasta raaka-aineesta, 2) perinteinen tukea saamaton biojalostustoiminta Raumalla ja Oulussa kärsivät siitä, että puu "jalostetaan" biopolttoaneeksi ja 3) kasvien kyky sitoa auringon energiaa on hyvin pieni jopa verrattuna tehottomiin aurinkopaneeleihin. Puuphjaisen biodieselin potentiaali on näin hyvin pieni, eikä sillä maailman autoja tankata.
Kansalaiset on saatu tiedotusvälineiden jatkuvalla viherjulistuksella uskomaan, että Kemin tehtaiden kaltaisissa hankkeissa kyseessä olisi korkean jalostusarvon tuotteen tuotanto, kun valitettava totuus on, että kyseessä on vain korkean panostusarvon tuote.
Kysymys on myös siitä, olemmeko me suomalaiset valmiita ottamaan kiinalaisen yhtiön kera riskin siitä, että ehkäpä 15-20% suomalaisten veronmaksajien investointituet valuisivatkin Kankkulan Kaivoon.
Kemiläiset olivat kaikkein rauhallisimpia tänään monien aiempien vastoinkäymisten vuoksi. Suas nährä?
”Tämän päivän jymyuutinen oli, että kiinalainen yhtiö haluaa sijoittaa Suomeen miljardi euroa”
Kiinalaiset haluavat myydä Suomeen kiinalaisen sellutehtaan, betoni tulisi Suomesta. Mistä rahoitus tulisi ja vaatiiko paljon erilaisia tukia?
Ilmoita asiaton viesti
Todennäköistä on, että kaikkeen dieseliin on jatkossa lisättävä bio-osuus. Biodiesel on tavallaan välttämätön lisä, jonka hinta elää omaa elämäänsä kuten bensaan lisättävän etanolin osalta jo nyt tapahtuu.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaisi nyt kuitenkin erottaa toisistaan puun klapipoltto, mäntyöljy ja jätepuuraaka-aineen käyttö biotuotteisiin. Ison mittakaavan laitoksissa (esim. CHP-tuotanto) tehokas pienhiukkassuodatus on itsestäänselvyys, toisin kuin omakotitalon takassa.
Mitä tulee biojalostamon energian omakulutukseen, energian muodollakin on väliä. Tuotantolaitoksilla syntyy lämpöenergiaa jota ei tehtaan ulkopuolella voi käyttää kuin kaukolämpöön (jos lämmityskohde on tarpeeksi lähellä). Jos lämpöä voidaan jalostaa polttonesteiksi ja sähköksi, niin lämmöllä saadaan korkeamman jalostuasteen tuote.
Siitä olen taatusti samaa mieltä että yleiskuvan hahmottaminen metsäbiomassan energiakäytön khk-päästöistä on vaikeaa. Mutta sen takia ei saisi tehdä päätöksiä virheellisten laskelmien perusteella. Hitaasti kasvavan pohjoismaisen puun hiilineutraaliuden laskennan perustoja ollaan oltu muuttamassa, siitä syystä että aiemmin esitetyt skenaariot ovat alkuoletuksissaan sisältäneet ongelmia. Jos et näe metsää puilta, miten voit laskea yksittäisin puulajin tai puulajin osan nettokasvihuonekaasupäästön seuraavan sadan vuoden ajalta.
Biodiesel ei tarvitse olla tuotekehityksen päätepiste. Biomassan hiilivetymatriisia ei ehkä tarvitse hajottaa. Samoilla tuotantoteknologioilla voidaan tehdä korkeamman jalostusasteen tuotteita kuten muoveja, erikoiskemikaaleja, lääkkeitä. Elintarvikkeitakin raaka-aineesta riippuen.
Ylipäänsä EU:n kanta bioraaka-aineiden käyttöön on minusta myönteisempi kuin tässä annetaan ymmärtää.
Ilmoita asiaton viesti
Traagisinta on, että näillä biodieselhankkeilla ollaan tappamassa kannattava vanha biojalostusotiminta, joka on tuottanut stanoleita, tinnereitä, mäntysuopia ym. korkean jalostusarvon tuotteita. Mäntypljyn vuotuinen tuotanto on Lappeenrannan UPMn puudieseljalostamon vuoksi jo kortilla. Voimme siis sanoa hyvästit mäntysuovalle? Börjen jorinoihin en jaksa vastailla.
Ilmoita asiaton viesti
Yritin etsiä eilistä MTV3 uutislähetystä, jossa EU:n viranomainen kommentoi bioraaka-aineen käytön nostotavoitteita varsin myönteiseen sävyyn. En löytänyt. Ainoaksi haasteeksi hän nosti, että ns. perinteistä puuraaka-aineen käyttöä voitaisiin joutua rajoittamaan.
En ole mäntyöljyn saatavuutta niin seurannut, mutta sellutehtaita on ympäri Suomea ja yksi tehdas hankkii puuraaka-aineensa karkeasti ottaen 100 km säteeltä. Uusien suunniteltujen investointien Äänekosken ja Kuopion säteet ovat tässä suhteessa leikkauslinjalla joten seurataan miten siinä käy.
Samaa mieltä olen siitä, ettei kaupallista perinteistä mäntyöljyjalostusta saisi tapppaa. Tietysti jos mäntyöljydiesel-laitokset monistuvat kovasti, niin haasteita tulee.
EU:n suhtautuminen bioenergiaan voisi muuttua juuri viime aikoina myös senkin takia, että Saksan aurinko- ja tuulienergiaan pohjautuvan Energiewenden ajautuminen vaikeuksiin voidaan jo ennustaa. http://www.talouselama.fi/lehti/saksan-jarkyttavan…
Ilmoita asiaton viesti
Mäntyöljyn vuosituotanto on ollut noin 200 000 tonnin luokkaa. Suomeen tuodaan raakaöljyä n. 10 miljoonaa tonnia.
Ilmoita asiaton viesti
Pitäisi kysyä UPM:ltä miten tämän bisneksen näkevät. Mäntyöljyn rajallisuus on tietysti ollut tiedossa, kun Lappeenrannan investointia on mietitty.
Näkisin mahdollisuutena raaka-ainepohjan laajentamisen, kuten Neste Oil on tehnyt. Sitäpaitsi Neste Oil käyttää raaka-aineenaan jo yli puolet muuta kuin palmuöljyä ja jätebiomassaosuuden nostamiseksi tehdään taatusti kovasti työtä. Lignosellun (havupuut, ruohot) hajotusta mikrobeilla tutkittiin, mutta tästä ilmeisesti ollaan pantu holdiin toistaiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Oman kompetenssin puuteko ahdistaa? Vai pelkkä kyky visioida tulevaa kehitystä, jonka Pariisin ilmastosopimus aiheuttanee?
Ilmoita asiaton viesti
Kompetenssin puute näyttää olevan erityinen ansio somekeskustelussa. Ei ahdista mutta harmittaa ja tulee tarve debunkata väitteitä.
Ilmoita asiaton viesti
Yleisön pyynnöstä vähän reaalimaailmaa Börjen visioihin. http://www.nytimes.com/2015/12/12/world/asia/china…
Ilmoita asiaton viesti
Ei näköjään liittynyt aiheeseen.
Ilmoita asiaton viesti
Jukalta hyvää kommenttia.
Sen verran lisäisin, että aurinkopaneelin ja biodieselin energiahyötysuhteen vertailu ei ole blogissa reaalipohjalla. Toinen on varastoitava energian muoto ja toinen on varastoimaton energian muoto.
Paraskaan akku ei vastaa dieseltankillista energiasisällössä, siirtohelppoudessa, siirtonopeudessa ja siirtohyötysuhteessa. Ei edes metanoli vastaa dieseliä – vaikka se ehkä on lopulta se helpoin tapa siirtää aurinkoenergiaa pitkille ajomatkoille syntetisoinnin kautta.
Autoon sopivan ajonesteen kohdalla biopolttoaine on ”varsin helposti” sitä halvempaa tavaraa kuin aurinkopaneelin sähköstä jalostettu synteettinen polttoaine.
Ilmoita asiaton viesti
Nesteen kokoonpuristumattomuus on luonnonlaki, jota on vaikea ohittaa. Toisin sanoen energia on tiiveimmässä muodossaan ja vielä kuljetettavissa, varastoitavissa. Tämä on ollut St1:n johtoajatuksenakin, kun ovat etanolilaitoksiaan kaupallistaneet. Tosin hampurilaisbaarin jäteöljyistä ja leipomon jätteistä ei valtavia etanolivirtoja tuoteta, verrattuna Kemiin suunniteltuun tuotantoon.
Auringon säteilystä liike-energiaksi on pitkä matka ja siellä monia sudenkuoppia ts. hyötysuhdehäviöitä. Ns. power to gas-teknologiat epäilen kaupallistuvan 15-25 vuoden päästä. Sitä ennen pitää olla muita ratkaisuja.
Ilmoita asiaton viesti
Jarl Ahlbeck piti vuosia ruokohelpiharjoitustyötä Åbo Akademin ympäristötieteiden opiskelijoille. Laskelmaa on siis satojen ihmisten tarkastamana tehty jo vuosikausia. Tehottomat aurinkopaneelitkin ovat 80 tehokkaampia auringonenergian kerääjiä verrattuna kuin ruokohelpi. Jotkut kasvit – erityisesti sokeriruoko – on hieman parempi.
Ilmoita asiaton viesti
Laskelmien tulokset riippuvat siitä, mitä tekijöitä niihin mukaan ottaa. Ja jonkin verran subjektiivisia oletuksiakin pitää tehdä. Esimerkiksi energian varastoitavuudella mahdollisimman kompaktisti, samoin kuljetettavuudella on merkitystä. Samoin vuoden- ja vuorokauden ajat jne jne. Kiinalaisessa tehtaassa puuraaka-aine ehkä korjattaisiin pelkkään biodieseliin. Samoin EU:ssa ollaan virheellisesti ajateltu, että puu kasvatettaisiin energiaksi niinkuin vilja ruoaksi. Mutta sellutehtaalla voitaisiin käyttää se osuus, mikä muusta tuotannosta jää yli ja logistiikka on valmiiksi olemassa.
Sitten: puhutaanko nyt liikenteen energiasta vai sähköstä ylipäänsä. Kannattaa käydä pihalla katsomassa pilviharmaata talvisäätä ja miettiä, että paljonko aurinkosähköä mahtaa syntyä, vaikka kaikki Suomen rakennusten katot olisi verhottu paneeleilla. Sattumasähköä(tuuli, aurinko) pitää pystyä varastoimaan ja siihen ei ole kaupallisia ratkaisuja ihan heti näköpiirissä (GW:n teholuokkien akustot utopiaa, Power to gas-tulee jos tulee jos tulee). Esimerkiksi TEMin skenaarioissa aurinkosähkö hukkuu valtakunnan tilastoissa pyöristysvirheisiin vielä pitkään.
EU:n isojen jäsenmaiden nuivan suhtautumisen ymmärtää, sillä siellä halutaan poistaa biomassan kilpailuetu itselle tärkeän rusko- ja kivihiilen tieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Olen sitä mieltä että puu kannattaa jalostaa biodieseliksi ennemmin kuin mädättää metsään tai polttaa takassa.
Oma biodieselin tuotanto, vaikka se olisikin kiinalaisten rahoittamaa, vähentää riipuvuutta tuontipolttoaineista ja lisää ronskisti energian kotimaisuusastetta, mikä on erinomainen asia, varsinkin kun taloudellinen riski jää kiinalaisille.
Energian, kuten sähkön tuottaminen kannattaa hoitaa keskitetysti. Keskitetysti homma pystytään hoitamaan taloudellisemmin ja koska sähkön siirtolinjoja kuitenkin tarvitaan, siltä kululta ei voida välttyä.
Lisääntynyt sähkön ja lämmön tuottaminen hajautetusti kotioloissa vähentää keskitetyn sähkövoiman- ja lämmöntuotannon rakentamisen tarvetta, mikä toisaalta on vahinko, sillä keskitetysti sähkön ja lämmön tuotanto on varmasti kokonaisuuden kannalta edullisempaa. Toisaalta hajauttamisessa on kuitenkin omat etunsa siinäkin.
Ilmoita asiaton viesti
Saahan sitä olla tällaista mieltä, mutta suapi olla toista mieltä perustellusta syystä. Minusta biodiesel on Kankkulan Kaivo, johon ei rahoja pidä laittaa semminkin kun niillä ei ole mitään strategista merkitystä hyvin alhaisen potentiaalin ja siitä perimmältään aiheutuvien valtavien ympäristöhaittojen vuoksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ympäristöhaitoista näyttää menevän puurot ja vellit sekaisin. Yritin vielä kerran tavata tuota liitteenä olevaa artikkelia ja kertauksena
– metsäbiomassan energiakäytön khk-päästöjen laskennassa on ollut kyseenalaistettavia oletuksia
– pienhiukkaset ja hiilimusta on ongelma saunakiukaassa, mutta biodiesel-laitoksessa ne putsataan hyvin tarkkaan jo tuotantoprosessinkin vaatimusten takia
– epäsuoran maankäytön ongelmat voisi kuitata sillä, että käytetään sellaista jätebiomassaa, jota ei edes käytetä ruoan tuotannossa (ns. toisen sukupolven teknologiat). Metsän kasvatukseen Suomessa maata ei kulu juurikaan yhtään sen enempää riippumatta siitä, tehdäänkö ylijäämäpuusta sähköä, biodieseliä tai mäntysaippuaa.
Miksei joskus vaikka kuoritaan maapallon merien muovilautat talteen ja prosessoidaan energiatuotteiksi ja kemikaaleiksi.
– aurinkoenergia tulee, mutta varastointiongelman/säätöenergian takia sähköautot liikenneratkaisuina yleistyvät hitaasti. Puhumattakaan raskaasta liikenteestä, laiva- ja lentoliikenteestä.
Ilmoita asiaton viesti
Metsiin joka puolella mätänevän lahopuun määrä huomioiden, käyttää kai saapi edes johonkin – sellun menekki ei ehkä ole kasvussa tulevina vuosikymmeninä. Aika näyttää.
Ilmoita asiaton viesti
Täällä päin ei aivan ”joka puolella” niitä puita mätäne metsiin, kas kun ei ole enää paljon metsiäkään, toistaiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä Mikko Karan mietteitä hankkeesta. Samma åsikt som jag hade. http://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/mikko…
Ilmoita asiaton viesti
”Tässä Mikko Karan mietteitä hankkeesta. Samma åsikt som jag hade. http://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/mikko… ”
Tuo alla oleva lainaus linkin takaa löytyvästä artikkelista pitäisi pistää hieman ehkä jäitä hattuun ennen kuin aletaan ”öljy sheikeiksi”.
”– Suomalaiselle puulle löytyy parempia käyttökohteita kuin tällaiset massatuotteet, joissa sen erityisominaisuudet eivät säily. Sama lopputuote voidaan tehdä kilpailukykyisemmin brasilialaisesta eucalyptuksesta tai sokeriruokojätteestä.”
Ilmoita asiaton viesti
Omat ajatukset Karan kommenteista.
http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/21…
Ilmoita asiaton viesti