Vihreää umpihulluutta
Kirjoitin uuden median vaientaman kirjani Vihreä Valhe – Valheen sysimustat juuret, sen salakavalat lonkerot ja murheelliset seuraukset (Auditorium 2015) mm. 15 vuoden kokemuksella vihreän jätepolitiikan mielettömyydestä ja pähkähulluudesta. Kuvaan kirjassani vihreään jätehuoltoon liittyvien Suomen talouden pelastusrenkaaksi myös nykyhallituksen toimesta uskoteltujen Cleantech-hankkeiden totaaliset epäonnistumiset viimeisen 20 vuoden ajalta.
Puoluejohtajat laidasta laitaan höpöttivät ennen edellisiä vaaleja näiden puhtaiden teknologioiden valtavasta vientipotentiaalista.
Tarina on pitkä ja murheellinen ja kansantalous on näistä utopioista kärsinyt jopa kymmeniä miljardeja vuosien saatossa. Lisää murhetta ja taloudellista hätää on tulossa sekä jäte- että energiahuollosta näiden utopioiden seurauksena.
Toistaiseksi kaiken ymmärryksen kuitenkin nyt ylittää Vantaan asuntomessualueen jätteiden putkikeräys, mitä voi kuvata vain sanoilla vihreä umpihulluus.
Ensin huhuttiin, että vallankumouksellinen – valtavaksi vientihitiksikin uumoiltu – 33:een kotiin ulottuva neljään erilliseen putkeen perustuva keräysjärjestelmä olisi maksanut peräti 11 miljoonaa euroa, mutta nyt on paljastunut, että se maksaakin 25 miljoonaa euroa, eli putket maksavat enemmän kuin perheen unelmakoti.
Taitaa olla asukkailla melkoinen tyrmistys vallalla.
Vihreät halusivat peräti kuusi putkea erilliskeräyksen ja lajittelun tehostamiseksi, koska meidän pitää olla "kunnianhimoisia", mutta he joutuivat tyytymään neljään muiden toppuutellessa.
Mitäköhän vihreiden haaveilema kuuden putken järjestelmä olisi maksanut?
Vaikka suuruuden ekonomia toki hieman kohtuullistaa tilannetta, niin monelle jo asuntokauppansa Kalasataman ja Jätkäsaaren alueelle tehneelle varmaan tulee yllätyksenä tieto, että alueen putkkikeräysjärjestelmä maksaa 80 miljoonaa ja niiden ylläpito 20 miljoonaa euroa 20 vuoden kuoletusaikana.
Kuvaan kirjassani erityisesti Ruotsissa ja Tanskassa toteutetun polttoon ja yhteen jätekeräysastiaan perustuvan järjestelmän, joka tehokkuudessaan on ylivertainen Suomen vihreään haaksirikkoon jätehullossa. Sitä kehitetään yhä tehokkaammaksi ns. urban mining tekniikalla, joka mahdollistaa entistä paremman metallien kierrätyksen.
Älkää hyvät kansalaiset uskoko komissaari Jyrki Kataisen utooppisia juttuja kiertotalouden autuudesta, älkääkä hyvät koululaiset usko opettajaanne, kun he käskevät teitä lajittelmaan roskanne.
Olisi jo vihdoin aika, että lehdet kertoisivat, että Suomen vihreä jätepolitiikka oli kammottava erehdys.
http://espoo04.hosting.documenta.fi/kokous/2015349309-11-3.PDF
http://kuntatekniikka.fi/2015/08/21/vantaan-sanomat-kiviston-asuntomessualueen-jatekiista-jatkuu/
https://fi.wikipedia.org/wiki/G%C3%B6ran_Sundholm_(keksij%C3%A4)
http://espoo04.hosting.documenta.fi/kokous/2015349309-11-3.PDF
”älkääkä hyvät koululaiset usko opettajaanne, kun he käskevät teitä lajittelemaan roskanne”
Eikös pääkaupunkiseudun kaikki jätteet, lajitellut tai lajittelemattomat, kulkeudu nykyään Vantaalle poltettaviksi ja sitä kautta energiaksi ja lämmöksi?
Jäteputkiyhtiöt näyttäisivät olevan samalla monopoleja alueellaan ja varaavat mahdollisuuden mm. huolto- ja peruskorjausrahastojen keräämiseen yhtiöiltä.
Mielenkiintoinen lauseke oli kilpailukiellon sisältävä kielto asentaa omia jätteenkeräysastioita tai rakennelmia.
No, artistit ja tyhmät maksavat ja lajittelevat kiltisti jätteitään pelätessään aiheuttavansa kalliin tukoksen putkistoon, jonka avaamisesta laskutetaan monopolimaisen tähtitieteellisesti.
Idea sinänsä on hieno, mutta ne kustannukset…
Ilmoita asiaton viesti
Eivät kulkeudu.
Biojätteet menevät Ämmäsuolle biokaasulaitokseen/kompostointiin. Jos HSY:ltä pyydät, pääset varmasti todistamaan täman omin silmin.
Ilmoita asiaton viesti
Kaiken uuden kehittämiseen, myös Cleantechin, kuuluu riski. Ja se kun se riski konkretisoituu, riittää ilkkujia toteamassa, että mitäs minä sanoin, rahat meni kankkulan kaivoon. En kuitenkaan korottaisi näitä ihmisiä minkään sortin tietäjiksi. Tekisivät itse parempia keksintöjä kun niin guruja ovat olevinaan. Cleantechille ominaista on, että vaikka luonnonilmiö voi taipua ideaan, niin idea ei johda kaupalliseen tuotteeseen. Syitä on lukuisia ja koska ilmiöt ovat niin monimutkaisia, niitä ei voi ainakaan kukaan ”mitäs minä sanoin” kirjailija ennustaa. Pääomasijoittajia on paljon helpompi saada johohkin Supercelliin kuin cleantech-yritykseen koska Siperia opettaa ja it-alalla bittinikkaroidessa kaari ideasta tuotteeksi poikii kaupallista kertaluokkia todennäköisemmin. Koska cleantech on myös eri tavalla pääomaintensiivistä, epäonnistuminen maksaa. Tämä kuitenkaan ei saa tarkoittaa sitä, että uuden kehitätmisestä luovutaan, sillä ”mitäs minä ssnoin”-sanomiin juuttuessa todellakin jäämme kv. kehityksestä Kaikenlaista huuhaata ei kuitenkaan pitäisi ruveta rahoittamaan. Veden polttamista ja muita satusetien juttuja.
http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/19…
Siinäkin luonnontieteellinen alan syvä asiantuntemus on valttia, ei ”monialaosaajan” teesit. Eikä kehitystä saa tehdä moraalittomasti, viitaten esimerkki Talvivaara.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä kerrotaan vain pieni osa vihreiden aikaansaamisista ja toimista joilla kansamme taloutta saadaan haitattua ja aiheutettua lisää kustannuksia. Ympäristöministeriössä toiminta aikaansai maamme talouden kurjistumisen ja tästä kurjuudesta ei päästä ennenkuin viimeinenkin vihreiden mandaatilla nimitetty virkamies on poistunut virastaan. Juttu on täyttä asiaa ja kertoo miten jätehuoltokin on saatu meillä maksamaan enemmän kuin muilla. Sama tilanne on vedellä, joka liittyy jäteveteen. Pietarin jäteveden puhdistukseen kyllä on varojamme siirretty. Cleantec nimi itsessään jo kertoo että humpuukista on kyse.
Ilmoita asiaton viesti
En ota kantaa putkikeräykseen, mutta tunnut jatkavan edelleen täysin perättömän tiedon levitystä.
Olen samaa mieltä että Suomen tulisi ottaa mallia Ruotsista (ja niin on tehtykin), mutta kun se Ruotsin malli ei todellakaan ole ”yhteen jätekeräysastiaan perustuva järjestelmä”
”(In Sweden) The most common collection system for food waste separated at source is in separate bins, one for food waste and one for combustible waste. — A growing number of municipalities have introduced kerbside collection of packaging and newspaper. For houses packaging and newspaper is commonly separated into two four-compartment bins which are collected at different intervals.
—
A growing number of vehicles use biogas as fuel, municipalities can control this through their procurement requirements”
Swedish waste management (2014)
http://www.avfallsverige.se/fileadmin/uploads/Rapp…
Ilmoita asiaton viesti
Sama homma Tanskan osalta, puhut puhdasta potaskaa. Tanskan tavoitteena on tehostaa jätteiden erilliskeräystä ja kierrätystä sekä materiaalina että energiana (biokaasu sekä poltto sellaiselle jakeelle joka ei muuhu sovi).
”Biogasification harvests energy from recycled and treated food waste. Sorting food waste is key to Denmark’s goal of recycling 50% of household waste by 2022
The Danish Government has released a new waste management plan, dubbed Denmark without Waste. In conjunction with the European Union’s waste hierarchy, shown below in Figure 1, Denmark is seeking to incinerate less and recycle more, exploiting the energy in waste even more efficiently than it is now.”
http://www.danskaffaldsforening.dk/documents/21355…
Ilmoita asiaton viesti
Kerroit, että olet kirjoittanut kirjan Vihreästä valheesta. Pahoitit mielesi kun sitä ei ole julkisuus ottanut omakseen.
Mielestäni saat olla iloinen, ettei kirjoittamaasi vainoharhaista roskaa ei ole julkisuus noteerannut. Lukeminen sen kertoo.
Ole kuitenkin iloisella mielellä!
Ilmoita asiaton viesti
Cleantech`in varjolla ajetaan myös hullutuksia. Tästä olen samaa mieltä. Putkijärjestelmäkannanottosi meni kuitenkin paljolti metsään. Kritiikkiä saattaa löytyä Jätkäsaaren, Kalasataman ja Suurpellon hankkeista, jotka on toteutettu ruotsalaisella tekniikalla. Tampereen Vuoreksessa putkijärjestelmä on toiminut kohta neljä vuotta. On kovin kyseenalaista käydä keskustelua infrastruktuurihankkeesta niiden kokonaisinvestoinnin näkökulmassa. Esimerkiksi Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa lienee kyse noin 35 … 40 tuhannen asukkaan , Vuoreksessa 12 tuhannen ja Kivistössä 16 000 asukkaan infra-alueesta. Lisäksi käyttäjinä ovat elinkeinokiinteistöt ja julkiset kiinteistöt. Putkijärjestelmä lienee asukkaille muodostuvan jätehuollon kokonaiskustannusten näkökulmassa ja tapauksesta riippuen 10 … 20 % kalliimpi nykyasetelmassa ja tällä hetkellä. Tällöin ei ole otettu huomioon tilasäästöjä, häiriöiden (mm. melu, pakokaasut, pieneläimet, siisteys)poistumista ja turvallisuushyötyjä (lapset, työntekijät, asukkaat/hygienia, raskaiden jäteautojen liikennöinti peruutuksineen ja vauriot katu- ja piharakenteille). Perinteisissä keräys- ja kuljetusjärjestelmissä muodostuu myös jätehuollon kustannuksia, jotka asuntoyhtiöiden kirjanpidossa menevät kiinteistönhoidon piikkiin ja eivät näy vertailuissa. Putkijärjestelmässä voidaan katsoa, että hyvin ja hyvällä tekniikalla (kuten suomalainen tekniikka) toteutettuna perusinvestoinnin pitoaika on ainakin 50 vuotta. Luonnollisesti kaiken tekniikan käyttöön liittyy joidenkin osien korvausinvestointeja ja jonkin verran korjausinvestointejakin. Palveluhinnan laskennassa kuitenkin nykyinen kirjanpitolaki ja verolakikin ovat jäykkiä tällaisen infrainvestoinnin suhteen. Jos ne olisivat joustavampia ottamaan huomioon tällaisen infrainvestoinnin luonteen (mm. osin välttämättömän investoinnin etupainotteisuuden ja sen, että asuinalueen rakentuminen voi kestää 10 … 15 vuotta), niin palveluhinta voisi olla halvempi. Edellä mainituista syistä putkijärjestelmän investoiva yhtiö joutuu ottamaan lainaa ja tekemään myös tappiollisia tilinpäätöksiä usean vuoden ajan. Tappiotr kuitenkin katetaan myöhempinä vuosina. Ei ole tullut esille mitään sellaista, mikä ei edelleen puoltaisi putkijärjestelmän käyttöönottoa. Kannattaa mennä (erityisesti talvella jään ja loskan keskelle) jäteauton kyytiin tyhjentämään perinteisten järjestelmien keräysvälineitä kuormaan. Itse olen sitäkin testannut ja en menisi sitä työtä ehdottomaan kenellekään tulevaisuuden ammatiksi.
Mitä tulee jätehuollon malliin Ruotsissa ja Tanskassa, niin kannattaa mennä katsomaan miten se on järjestetty. Ei se mene ihan niin kuin esität blogissasi. Molemmista maista löytyy myös paljon putkijärjestelmää. Ei noissa maissa jätehuollon kokonaiskustannus asukkaille ole pienempi kuin Suomessa, jossa hinnat ovat halvimmasta päästä vastaavan sosioekonomisen tason maihin verrattuna.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kommentti!
Tuosta yllä linkkamastani Swedish waste management 2014 raportista muuten löytyy myös putkikeräyksestä mm. näin:
”Manual waste handling is being replaced by new technology using automated
systems such as vacuum waste collection and underground container systems.”
Ilmoita asiaton viesti
Viljami hyvä. Sekä Ruotsissa että Tanskassa on jätepuitedirektiivin vuoksi jouduttu toki jonkinverran investoimaan mm. biologiseen käsittelyyn.
Kun syytät minua valehtelusta, on pakko kysyä, onko toimeentulo tästä sotkusta kiinni?
Olin ympäristöterveydenhuollon maailmankonferenssissa keväällä 2013. Siellä kuulin Fredrikshavnin jätehuollosta loistavan esitelmän. Se oli aikaa, kun ei turhia vihreitä rituaaleja ole tarvinnut tehdä. Päivittelimme esitelmän jälkeen, että hienoa systeemiä pitää nyt sorkkia lisäämällä turhia vihreitä rituaaleja, kun homma toimi kuin kellokoneisto. If it ain’t broken don’t fix it.
Nyt varmaan niin Tanskassa kuin Ruotsissakin on jouduttu siis leikkimään p…lla ja esittämään, että kierrätetään. #Growing number of municipalities” ei sano yhtään mitään volyymeistä. Ruotsalaiset ovat mestareita kertomaan toista ja tekemään toista. Suomalaiset taas ovat aina kuuden ällän vaan ei ällin porukkaa usein näissä direktiiviasioissa.
Yhtään Ruotsin muistaakseni 34:stä polttolaitoksesta ei ole ajettu alas. Ja Tanskassa samma juttu. Siellä poltettiin vielä enemmän kuin Ruotsissa.
Ja nyt tähän putkierilliskeräykseen. Se kuullostaa hienolta idealta, niinkuin moni vihreä idea. Ruotsista ei voi olla pitkää käyttöhistoriaa.
Tämä Vantaan asuntomessualuejupakka on jo menetetty ja jälki on karmea ja riidat voivat olla katkeria, kun kaupunki ilmeisesti takaa vain 11 miljoonaan asti kustannusten noustessa 25 miljoonaan (päälle ylläpito ? plus HSY)?
Sama keskustelu on nyt käynnistynyt Treella. Viljami, ne sun lopuksi mainitsemat molokit on siellä nyt keskustelussa julistettu maksavan 1,5 miljoonaa kun nyt investoinnit putkiin siellä saattavat olla sammaa luokkaa kuin Vantaalla?
Kuten kirjoitin, voi suuruuden ekonomia auttaa Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa. Niinkuin Simo kertoo asumiskustannukset Suomen kalleimpiin kuuluvalla alueella kasvavat jätehuollon osalta 10-20 %. Mitään takeita ei ole, että Simo on oikeassa.
Kuitenkin alunperin putkisuunnitelmat tehtiin Espoon eräälle uudelle kaupunginosalle (en muista nyt nimeä), mutta ne hylättiin huomattavien riskien takia.
Itse pohdin mm. sitä, että muut kuin biojäteputket vääjäämättä ristikontaminoituvat ja voi olla että hygieeniset ongelmat tulevat ongelmiksi.
Kaikkein tyhmin juttu tässä on se, että epätarkoituksenmukainen erilliskeräys betonoidaan kymmeniksi vuosiksi näillä kalliilla investoinneilla. Jo nyt asukkaat valittavat Vantaalla, että neljä ei riitä kun muoville tuli erilliskeräys vaatimus. Itse olen sitä mieltä, että putkia – jos ne osoittautuvat hyviksi – olisi vain yksi sekajätepussille.
Treen putket on kuulemma myyty Mekkaan. En halua olla pahanilmanlintu, mutta saudit voivat tulevaisuudessa olla melkoisissa maksuvaikeuksissa ja tämäkin vientikauppa voi hyvin mennä puihin matalan öljyn hinnan vuoksi. Viime syksynä Saudi-Arabia keskeytti kaikki maksunsa ulkomaisille toimijoille moneksi viikoksi.
Tämähän mainiota keskustelua pals.
Ilmoita asiaton viesti
Mikko ”#Growing number of municipalities” ei sano yhtään mitään volyymeistä. Ruotsalaiset ovat mestareita kertomaan toista ja tekemään toista.”
Olen tämän tiedon sinulle jo aiemmassa blogissasi antanut, mutta toistetaan toki: Vuonna 2013 Ruotsissa biojätteet erilliskerättiin mädätykseen 190:ssä 290:stä kunnasta. Se on 65% ja luku on hyvin todennäköisesti kasvanut.
http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203908…
Ilmoita asiaton viesti
”onko toimeentulo tästä sotkusta kiinni?”
Siinä mielessä on, että tutkin Tampereen teknillisessä yliopistossa biokaasuteknologiaan liittyviä asioita. Mutta toimeentulooni ei kyllä vaikuta mitenkään vaikka jätteen yhteispoltto todettaisiin erilliskeräystä paremmaksi jätteenkäsittelymenetelmäksi. Jos asian osoitetaan näin olevan, niin kannatan sitä.
Tämän hetken tutkimustieto näyttäisi kuitenkin aika kiistattomasti tukevan erilliskeräystä – Se saattaa myös olla syy, miksi mallimaasi Ruotsi ja Tanska sitä enenevässä määrin suosivat.
Ilmoita asiaton viesti
Viljami se sun 65 % paramatrina voi olla hyvin epätarkka, koska et tiedä ovatko kunnat joissa on edistetty erilliskeräystä, josko net ovat pieniä kuntia tai isoja kuntia. Et myöskään tiedä kuntayksikköjen sisällä, kuinka yleistä erilliskeräys on. Esim. Suomessa sitä on käytännössä mahdotonta laajentaa haja-asutusalueille tai omakotialueille.
Eli se sun paramtrisi yksinkertaisesti se ei kerro meille volyymeistä yhtikäs mitään.
Ruotsissa ymppäristöjärjestöt ovat olleet keskitettyä biologista käsittelyä vastaan ja siellä on edistetty hommaa ainoastaan sen vuoksi että jätepuitedirektiivi ja komission päätökset siihen suuntaan ohjaavat.
Väite että joku biokaasutus olisi todellisuudessa hyvä business on ihan pöhkö.
Ilmoita asiaton viesti
Pääosin ne ovat kaupunkeja. Ja oli siellä se Ruotsin lukukin. 307 000 tonnia vuodessa. Syntyvän biojätteen kokonaismäärää on hankalampi arvioida, mutta jos otetaan ruotsalainen mitoitusluku 0,22kg/henkilö/päivä, saadaan 770 000 tonnia vuodessa. Näin arvioiden 2013 Ruotsissa erilliskeräyksen kautta biokaasulaitokseen olisi mennyt 40% biojätteestä.
Tuo on erittäin korkea luku (jopa liiankin) kun pitää mielessä että myös kompostilaitoksia on vielä sielläkin käytössä ja haja-asutusalueilta biojätettä ei juuri kerätä (siellä se talouskohtainen kompostointi voi olla hyvinkin järkevää).
Mielenkiintoista, jos Ruotsissa ympäristöjärjestöt vastustavat jätteen käsittelyä biokaasulaitoksissa. Sinulla on varmasti antaa linkkejä sivuille joissa kritiikkiä on?
Ilmoita asiaton viesti
Viljami jos oletetaan että Suomen yhdyskuntajätteestä (2,4 miljoonaa tonnia) on 25 % biojätettä ja että Ruotsin väkiluku on 1,73 kertaa suurempi kuin Suomen, tällöin voidaan olettaa Ruotsissa syntyvän noin miljoona tonnia biojätettä. Tällöin sinun 65 % putoaa noin 30 %iin. Jos tuosta mainitsemastasi yli 300000 tonnista esimerkiksi puolet on yhdyskuntalietteen mädätystä, lukusi putoaa 15 %iin. Jos minä olen valehtelija niin sinä olet muunnellun totuuden torvi.
Ruotsissa on käyty vuosikausia debattia lietteen sisältämistä raskasmetalleista ym. ja ruotsalaiset ympäristöjärjestöt ovat tästä olleet huolissaan. Eivät halua varmaan biokaasutuksen rejektien viemistä pellolle. Kaiva nyt vaihteeksi itse tästä tietoa.
Ilmoita asiaton viesti
Eli sinulla ei niitä linkkejä ole antaa. En ihmettele. Oletan siis että puhut jälleen potaskaa.
Tiedän kyllä mädätteen raskasmetalleista, ne voivat (joskin harvoin) olla ongelma jätevesilietettä käsiteltäessä, mutta eivät juurikaan biojätettä käsiteltäessä. Lisäksi raskasmetalleille on määritetty tiukat raja-arvot (jopa tiukemmat kuin mineraalilannoitteille), jotta mädätettä voidaan lannoitteena käyttää.
”The content of heavy metals in digestates from AD plants processing feedstock materials from agriculture, food waste and residues from food processing are normally within the limits of suitability as agricultural fertilisers.”
Quality management of digestate from biogas plants used as fertilizer
http://www.iea-biogas.net/files/daten-redaktion/do…
Voidaan ihan hyvin käyttää tuota sinun miljoonaa tonnia biojätettä ja 30 prosenttia. Se mainitsemani 307 000 on nimenomaan ja pelkästään biojätettä, kuten ehkä osaisit sanoa, jos sen viitteeni olisit lukenut, siellä on omat, isommat, luvut lietteille. Tuo 30%:iakin on siis kyllä erittäin hyvä luku ja tarkoittanee että biojäte mädätetään ruotsissa jo lähes kaikissa suurimmissa taajamissa.
http://www.iea-biogas.net/country-reports.html?fil…
Ilmoita asiaton viesti
Jos minä puhun potaskaa, niin sinä leikit potaskan kanssa ja ihan turhaan. Tulee aina Freud mieleen, kun näitä vihreitä kakkaleikkien mielekkyyttä pohditaan. Tämän homman tarkoitushan on säästäminen ja resurssiviisaus. Nämä vihreät kakkaleikit syövät resursseja eivät säästä eikä kyseessä ole minkään sortin viisaus. EUn biojätteen vihreässä kirjassa todetaan yksiselitteisesti, että biojätteen erilliskeräyksellä ei ole mitään merkitystä humuksen ylläpidossa koska se on täysin marginaalinen erä kokonaistaseessa. Siinä meni sitten biokaasun järkevyys. Resurssien säästämisestä on ollut tämä fosforin hintapiikki 2008 jota monet tulkitsivat samoin kuin öljyn kohdalla että se oli myös tuotantopiikki. Fosforia riittää yllin kyllin (Suomen pellot muuten taitavat olla monin paikoin ylikyllästettyjä) satojen vuosien tarpeisiin. Tästä fosforista on EU:n komission paperi, joka kertoo asian jetsulleen, että mitään tarvetta ei ole kalliisiin ja resursseja syöviin kakkaleikkeihin. Sähän joudut erilliskeräämään ja rakentamaan turhaan kaksinkertaisen järjestelmän. Mä katson, joskon löydän sen komission paperin nyt. Pistän sen sitten myöhemmin jos en nyt sitä löydä. Hölmöläisen hommaa sanon minä.
Ilmoita asiaton viesti
http://ec.europa.eu/environment/consultations/pdf/…
Vaikka löydät asiakirjasta varmaan omalta kannaltasi mielenkiintoisia asioita, asia on just silleen, että fosforia riittää sadoiksi vuosiksi eteenpäin.
Ilmoita asiaton viesti
Mikäpä siinä, olen tosiaan samoilla linjoilla tuon linkkaamasi paperin kanssa. Siinähän noin 20 sivun verran peustellaan miksi fosforin kiertoa on tärkeää tehostaa, vaikka sitä ehkä riittäisikin louhittavaksi pitkäksikin aikaa (joka ei tosin raportinkaan mukaan ole mitenkään varmaa tai turvattua koska varannot sijaitsevat käytännössä kahdessa maassa). Ehkä yhtenä tärkeimmistä syistä on myös se, että nyt systeemiin tuodaan jatkuvasti lisää fosforia, josta suuri osa päätyy lopulta vesistöihimme.
Ja fosfori on vain yksi pieni osatekijä kun jätteistä puhutaan. Typpi on ehkäpä tärkeämpi. Se menetetään poltossa täysin, kun taas mädätyksessä saadaan juuri siihen muotoon kuin se kasveille halutaan antaa. Saman tekeminen perinteisin keinoin kuluttaa energiaa 7-8 MWh/t NH3…
Heität hatusta väitteitä joita et pysty perustelemaan mitenkään. Tutkimustiedon (jota olen edellisessä blogissasi hieman listannut) mukaan erilliskeräyksellä päästään parhaaseen tulokseen niin energiataseelta kuin ympäristövaikutuksilta. Hinta voi olla hieman kalliimpi, mutta tämäkään ei ole yksiselitteinen vaan etenkin ravinteiden hyödyntämisessä on toistaiseksi toteutumatonta taloudellista potentiaalia. Sitra arvioi juuri biokaasualan madollisuudeksi Suomen vaihtotaseeseen 150Me/vuodessa.
https://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksi%C3%A4-sa…
Mutta jos olet vihollisesi päähäsi lukinnut, turhapa siihen on muiden yrittää vaikuttaa. Hyvää elämää!
Ilmoita asiaton viesti