Suomelle luvassa todella kylmää kyytiä bioenergiarintamalla
SSS-hallitus pyrkii 50 % liikenteessä 50 % biopolttoaineiden sekotusosuuteen, kun EU komission viitoittamalla tiellä pyrkii 0 %:iin tai 1 %:iin monikansallisten ympäristöjärjestöjen (WWF ja Greenpeace) kiivaan lobbauksen vuoksi.
Vihreä Valhe – Valheen sysimustat juuret, salakavalat lonkerot ja murheelliset seuraukset jo vuosi sitten (Auditorium 2015) linjasi irtautumisen liikenteen biopolttoaineista välttämättömäksi, koska liikenteen biopolttoaineet eivät ole kaverikapitalistien mainostamia korkean jalostusarvon vaan korkean panostusarvon tuotteita. Niillä lisäksi tuhotaan tukea saamatonta perinteistä kannattavaa biojalostusta (mm. mäntysuopa ja ruoan terveysvaikutteiset stanolilisäaineet). Liikenteen biopolttoaineet ovat perimmäisen tarkoituksenkin näkökulmastakin eli ilmastopolitiikankin näkökulmasta hyödyttömiä tai jopa haitallisia uusimman komissiolle tehdyn selvityksen mukaan http://www.euractiv.com/section/transport/news/green-transport-target-wi… ja niiden on kauan tiedetty aiheuttaneen kymmenien miljoonien köyhimpien ihmisten nälänhätiä ja luonnon monimuotoisuuden vähenemistä epäsuorien maankäytön vaikutusten kautta ympäri maapalloa.
Komission uudella päätöksellä ehdottaa neuvostolle irtautumista liikenteen biopolttoaineista on todennäköisesti musertavat vaikutukset nykyiseen EU:n "ympäristöystävälliseen" energiapolitiikkaan, koska liikenteessä poltetulla biomassalla on saavutettu kohtuullisen "halvalla" – verrattuna tuuleen ja aurinkoon – merkittävä osa (50 % koko EU:ssa; ja Suomessa peräti 77 %) EU:n direktiiviin pohjaavasta uusiutuvan energian 20 % kokonaiskulutuksen tavoitteesta.
Merkittävin osa liikenteen voimakkaasti tuettujen biopolttoaineiden, kuin myös pitkälti muun bioenergian, nimenomaan suhteellisesta halpuudesta johtuu siitä, että niillä ei ole energiainfran rakentamisesta johtuvia kerrannaisvaikutuksia, joita taas auringolla ja tuulella on todella paljon.
Kerrannaisvaikutusten vuoksi Kiina on juuri nyt lopettamassa tuulivoiman lisärakentamisen kuten Eija-Riitta Korhola tänään blogissaan kirjoittaa. http://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2016/05/07/poliitikot-kii… Samasta syystä meillä kaverikapitalistit haluavat rakentaa tuulivoimaloita liian lähelle ihmisiä suurien Luxemburgiin verottajan ulottumattomiin vietävien voittojen varmistamiseksi.
Suomi on nyt mahdottoman yhtälön edessä kahdesta syystä:
1) Kun tuulivoimaloita tarvitaan paikkaamaan liikenteen biopolttoaineiden osuutta EU:n uusiutuvan tavoitteeseen pääsemiseksi, kustannukset kasvavat varmuudella valtavasti jo nykyisillä kerannaiskustannuksilla, mutta kun vielä otetaan huomioon kerrannaiskustannusten olevan voimakkaasti nousussa tuulivoiman teho-osuuden kasvaessa, ei kustannuskehitystä hallitse enää kukaan.
2) Mikäli vielä keskustelu biomassan kestävyyskriteereistä päättyy huonosti (tämä on jopa todennäköistä ympäristöjärjestöjen kiivaan painostuksen vuoksi) Suomen kannalta, Suomella ja varmaan monella muulla EU:n jäsenmaalla ei ole muuta mahdollisuutta kuin vaatia EU:n uusiutuvan energian nykyisen tavoitteen hylkäämistä.
Näin ympäristöjärjestöt ovat ajaneet itsensä pussiin, hehän alunperin painostivat hallitukset bioenergia- ja biopolttoainesekoiluun. Sakki ja matti!
”Saatavilla olevan tutkimustiedon perusteella tiedetään, että tuulivoimaloiden tuottama infraääni aiheuttaa vakavia terveyshaittoja käytännössä koko väestölle riittävän pitkäkestoisella ja voimakkaalla altistuksella. Pitkäkestoinen oleskelu tuulivoima-alueen lähistöllä aiheuttaa infraäänimelualtistuksen, joka on riittävä sairastuttamaan terveen normaalin ihmisen.”
https://sairastuulivoima.com/tuulivoimatoimijat/
Tuulivoima on sitä suurempi kansantaloudellinen katastrofi Suomelle mitä enemmän sitä rakennetaan. M.O.T.
Ilmoita asiaton viesti
Kuka on tehnyt noin ääliömäisen tutkimuksen? Tuohan on täyttä potaskaa ja tuolle nauraa naurismaan aidatkin.
Ilmoita asiaton viesti
Esitä jotain parempaa tietoa teollisen kokoluokan tuulivoimaloiden ominaisuuksista, matalataajuinen kapeakaistaisesti ja amplitudimoduloituneesti sykkivä paineaalto on niiden ominaisuus joka ei ole tuulivoimaloita suurentamalla muuta kuin pahentunut.
”Tämä ei-toivottu ilmiö on havaittavissa mm. ilmanpainetta mittaavilla laitteilla, optisilla järjestelyillä ja sopivissa olosuhteissa myös paljaalla silmällä. Ongelma on ollut tiedossa jo pitkään ja sitä on yritetty ratkoa erilaisilla keinoilla siinä kuitenkaan onnistumatta. Matalataajuinen melupäästö on suurten tuulivoimaloiden rakenteellinen ominaisuus eikä sitä voida huolellisella suunnittelulla tai viranomaisvalvonnalla poistaa”.
https://sairastuulivoima.com/ Kyllä linkin takaa löytyy asianmukaiset perustelut asiantuntijoiden toimesta, asia on ollut tiedossa jo yli 30 vuotta, nyt tilanne on ryöstäytynyt käsistä tuulivoimaloiden koon kasvun myötä. (syynä on syöttötariffi, takuuhinta tuulivoimalle) Haittojen aiheuttaja on korvausvelvollinen.
Hallitusneuvos Anne Kumpula, sosiaali- ja terveysministeriöstä on asiantuntija näissä asioissa, on toiminut ympäristöoikeuden professorina Turun yliopistossa. Hän on tutkimustyössään keskittynyt EU-ympäristöoikeuteen, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin sekä ympäristöoikeuden monitieteisyyteen.
”Ympäristöoikeus / oikeudenalojen perusteet” lainaus Anne Kumpulan selvityksestä vuodelta 2007.
– oikeusperiaate (ankkuroituneet lainsäädäntöön) /ympäristönohjausperiaate (ympäristöpolitiikan tavoitteet keskeistä)
Yhteiset sisältöperiaatteet
– läpäisyperiaate = ympäristönsuojelun tavoitteet tulee ottaa huomioon kaikilla oikeudenaloilla ja politiikan lohkoilla
– aiheuttamisperiaate = vahingon aiheuttaja/saastuttaja maksaa,
ympäristön pilaajalle kuuluvat kaikki pilaantumisesta aiheutuvat vahingonkorvauskustannukset
– varovaisuusperiaate = kiistanalaisin ympäristöoikeudellinen periaate,
edes täydellinen ympäristöoikeudellisen tietämyksen puute ei poista velvollisuutta ryhtyä ympäristöoikeudellisiin suojelutoimenpiteisiin.
Muualla ennaltavarautumisen periaate
Huom. tuo varovaisuusperiaate, ja lue se ainakin pariin kertaan ennen kuin alat enempää haukkumaan potaskaksi vakavasti otettavaa asiaa. Ei näitä tuulivoima ongelmia naureskelulla ohiteta. Tuulivoimalat ovat terveys- ja ympäristöhaittoja, mitä enemmän sitä rakennetaan sitä suurempi on kansantaloudellinen katastrofi Suomelle. M.O.T.
Ilmoita asiaton viesti
Ympäristöjärjestöt alunperin sopan keittivät, kuten Mikko toteaa. Vuonna 2005-2007 kävin kiivasta sananvaihtoa vihtreiden ja ymp.järj. kanssa koska nimenomaan nämä halusivat biopolttoaineiden määrällistä tavoitetta, ja yritin huomauttaa että kannattaisi ensin tsekata ovatko ne ollenkaan ympäristöystävällisiä. Samaa huomautin myöhemmin puunpoltosta; direktiivi ja tuet ohjasivat puuta liian suoraan polttoon. Molemmista sain Hassin & co haukut. Nyt ne ovat menneet toiseen äärilaitaan ja kestäväkään versio ei tunnu kelpaavan.
Maanis-depressiivistä politiikkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Eija-Riitan rekordi on todella puhdas tällä rintamalla. Kansallisesti voimat on yhdistettävä puunjalostusteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisen turvaamiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Joo Satu Hassi oli aikoinaan kiivas Neuvostoliittolaisen ydinvoiman puolestapuhuja.
Ilmoita asiaton viesti
”Näillä menetelmillä pystytään hoitamaan sekä jäte- että energiaongelmia.” Energiaongelmaa ei voida ratkaista, koska tässä on tämä potentiaaliongelma ja jätehuollollisena ratkaisuna liikenteen biopolttoaineet ovat kallista puuhaa ja verrattuna siihen, että biomassa laitettaisiin suoraan uuniin se ei ole ilmastopoliittisestikaan perusteltua (ks. artikkelin eka linkki).
Ilmoita asiaton viesti
En ole polttoasiantuntija, mutta luulisin, että palaa arinalla hyvin muun jätteen seassa.
Ilmoita asiaton viesti
Vaan onpa raportteja monenlaisia. Tässä yksi EU:sta Talouselämän mukaan
http://www.talouselama.fi/uutiset/bio-suomi-saa-tu…
Paino sanalla metsä, joka meitä suomalaisia kiinnostaa.
TEMin energia- ja ilmastotiekartassa on uumoiltu biomassasta nestemäisten biopolttoaineiden valmistukseen 7-19 TWh vuonna 2030 ja 21-33 TWh vuonna 2050. Vastaavasti tuulivoiman sähköntuottokapasiteetiksi voisi olla 6 TWh vuonna 2020 ja 7-29 TWh vuonna 2050. Sattumasähköä siis, kun tuulee.
Vaikka tehtäisiin niin radikaali päätös, että joka ikinen Watti tuulivoimaa käytettäisiin pelkästään sähköautojen akkujen lataamiseen, niin eihän sitä riitä itkemälläkään, ottaen huomioon hyötysuhdehäviöt varastoinnissa ja konversiossa sähköstä auton liike-energiaksi. Puhumattakaan aurinkosähkö, joka näissä mittaluokissa hukkuu pyöristysvirheisiin. Kustannuksia ei siis kannata edes miettiä.
Jos ei sitten tosiaan oteta käyttöön se paljon mainostettu auto, joka liikkuu tuulimyllyllä, joka sen keulapeltiin on asennettu.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo talouselämän juttu liittyy biomassan kestävyyskriteereihin ja on eri juttu kuin nyt juttuni kärkenä ollut komission päätös olla jatkamatta 2020 jälkeen liikenteen biopolttoaineille tavoitetta. En itse ole metsätieteilijä, mutta sen tiedän, että potentiaaliongelma ja ILUC (Indirect Land Use Change) syntyy siitä, että tarvitaan aivan valtavia maa-aloja bioenergian tuottamiseen, koska kasvit hyvin huonosti varastoivat auringon energiaa. Net kun käyttävät suurimman osan tästä yhteyttämästään energiasta elämiseen. Loppujen lopuksi tämä kaikki tulee olemaan pelkkää politiikkaa ja ympäristöjärjestöillä voi olla iso rooli päätöksenteossa.
Ilmoita asiaton viesti
Nestemäisten biopolttoaineiden kestävyydestä tässä nyt puhutaan, ts. niiden potentiaalista vähentää khk-päästöjä ja biomassasta niitä on tarkoitus tehdä. Eli yhteys kuitenkin. Maa-alueiden osalta en ihan tiedä onko Suomessa tarkoitus nostaa ns. energiapuun kasvatusta. Aiottuihin bioenergiatarpeisiin lisättävän hakkuutarpeen tyydyttämiseksi tosin runkopuutakin tarvittaneen.
Ja vielä, että meillähän ei käsittääkseni sokeriruoko- ja maissietanolin tuotantoon liittyvää toimintaa Suomessa olekaan. Mitä kohtaan EU:n päätös, jos se noin menee, on tietysti dramaattinen.
Ilmoita asiaton viesti
Ja onko taas asiat menneet ikävästi sekamelskaan. Taisin sanoakin tämän kertaalleen herran edelliseen blogiin: 1. sukupolven biopolttoaineet ovat eri juttu kuin 2. sukupolven, mikä erityisesti Suomea kiinnostaa. Tuossa linkatussa jutussa niiden ero tuodaan selkeästi kyllä esiin.
1. sukupolven raaka-aineet ovat viljelysperäisiä kuten maissi ja sokeriruoko. (Tällä hetkellä siis tankkaamamme etanoli tulee näistä). Niiden khk-päästöt syntyvät nimenomaan siitä viljelystä. Tämä ongelma ei ole 2. sukupolven metsäperäisissä raaka-aineissa, joista ainakin hakkuutähteiden käytölle suomalaisetkin ympäristöjärjestöt ovat suopeampia.
2. sukupolven nesteitä ei ole ollut siinä määrin saatavissa, koska teknologiat ovat vasta kaupallistumassa. Siksi niiden lisäyspotentiaalikin täytyy olla maltillisempi.
Nesteen NExBTL:kin taitaa käyttää jo valtaosin muita kasvisjätteitä kuin erikseen kasvatettua palmuöljyä ja palmuöljyn osuus on pienenemässä. Samalla kilpailu ruoantuotannon kanssa poistuu.
EU:n aikoma linja kai on ollut, että jäsenmaat päättäisivät itse khk-päästövähennystensä keinot uusiutuvien käytön kautta, ettei olisi EU-tason säädöksiä. Jutussa Kaidin edustaja Koponen toivoi jonkinlaista minimiä, mitä biopolttonesteitä sotkettaisiin fossiilinesteen sekaan.
Esimerkkinä myös UPM:n vuoropuhelu ja sertifikaatin valmistelu WWF:n kanssa puuperäisistä biopolttonesteistä: https://www.upmbiofore.com/upm-biofuels-and-wwf-fi…
Ja jos itsekkäästi ajatellaan, voisi olla Suomelle hyväkin että maissi- ja sokeriruokoetanoli putoaa pelistä pois.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä toki tiedän 1. ja 2. sukupolven eron. Sokeriruoko taitaa muuten olla tehokkain kasvi tällä hetkellä varastoimaan auringon energiaa.
Toisen sukupolven kaupallistaminen on vaatinut isot valtion tuet. Tuilla on ajettu perinteinen tukea saamaton ja aidosti korkean jalostusarvon biojalostus ahtaalle ja voipi olla että mäntysuopa häviää kaupan hyllyltä.
Nyt KAISU-työryhmässä on esitetty arvioita, että bensan hinta nousee vajaan euron, jos SSS-hallituksen tavoitteita todella ryhdytään käytännössä ajamaan läpi.
Toisen polven liikenten biopolttoaineille komissio on esittämässä 1 % tavoitetta, kun SSS-hallitus tavoittelee 50 %.
Vaikka Nesteen kotimainen viherpesu on lisännyt muiden kuin palmuöljyn osuutta kotimaisessa jalostuksessa Singaporen ja Rotterdamin laitostensa myötä Neste lienee edelleen suurimpia yksittäisiä palmuöljyn ostajia yli miljoonalla tonnilla per vuosi ja palmuöljyn absoluuttinen käyttö on saattanut vuosien mittaan jopa lisääntyä Nesteellä myös Suomessa?
Ei taida minimiä tulla, kun komissio päätyi hylkäämään tavoitteen kokonaisuudessaan; en kyllä ihan ymmärrä tuota 1 % liittyen 2. sukupolven polttoaineisiin?? Nyt ovat veeveeäffät ja gp:t liikkeellä ja en usko, että kannot kelpaavat veeveeäffille.
Kuulin hiljan eräältä MEPiltä, että Euroopassa puhaltavat todella kylmät tuulet nyt Suomen kannalta. Ei edes Saksa ole kiinnostunut bioenergiasta.
Ilmoita asiaton viesti
Jos katsot artikkelissa olleita pylväitä, niin kyllä siellä 1. sukupolven tuotanto näkyi suurena, 2. sukupolveen verrattuna. Vaikutus on dramaattinen, jos tuo palkki jää pois kuvioista.
MEPpejä taisi olla telkkarissakin viikko- pari sitten ja lupaukset oli että tilannetta Suomen etujen kannalta pyritään vahtimaan.
Kannot lahoavat hitaammin metsään jätettynä kuin puunkorjuusta yli jääneet oksat ja lehvät. Sokeriruo’on energiatiheys ei muuta sitä seikkaa, että viljelystä syntyy paljon khk-päästöjä.
Saksa ei ole silleen metsäinen maa kuin Suomi, Ruotsi tai Itävalta. Mutta mites saataisiin sitten kuriin Saksassa lisääntyvä hiilen poltto, aurinko- ja tuulisähkön tuotannon kuoppakohtien paikkaamiseksi. Tämän näyttävät pystyvän lakaisemaan maton alle. Poliittista todellakin.
Suomalaisten maaseutujen lämpö- ja pilkeyrittäjien tietysti pitääkin olla huolissaan. Nestemäiset biopolttoaineet olisi hyvä välietappi siihen, että samoihin teknologioihin perustuen kehitettäisiin prosessit tuottamaan kemikaaleja, muoveja, lääkkeitä. Turve siihen vielä raaka-aineeksi. Ja siihen mennessä myös aurinko- ja tuulisähkön tuotannon ongelmat olisi ratkaistu, ehkä. Ko. teknologiat monesti ovat pääomaintensiivisiä ja sen takia kaupallistuminen takunnut eniten.
Prosenttien kanssa pitää olla aina tarkkana, mutta 2. sukupolven teknologioilla pitääkin tavoitteet olla maltillisemmat, siis ennenkuin teknologiat saadaan kunnolla kaupalliseen tuotantoon. Voisi jopa riittää siihen, että Kaidi tekisi investointipäätöksen Kemin laitoksesta. Kaidin järjestämä keskustelutilaisuus tuossa raportoitiinkin. http://www.kaidi.fi/uutiset-tiedotteet/2016/5/5/ke…
Ilmoita asiaton viesti
Et taida ihan ymmärtää missä mennään? Peli taitaa olla aika lailla taputeltu. Käy niin kuin kirjassani ennustin eli Suomi jää tässä asiassa ehkäpä ypöyksin samalla tavalla kuin 15 vuotta aiemmin kun unelmoitiin jätehuollossa rinnakkaispolttostrategiasta.
Ilmoita asiaton viesti
No, veikkaisin ymmärtäväni aika paljon. Niinkuin Anttonen sanoi A-studiossa, ei jäädä tuleen makaamaan. Metsä ja puu on tärkeimpiä raaka-aineitamme, tehdään siitä monipuolisesti ja korkealla jalostusasteella. Jätetään maailmanlopun ennustajat painajaisiinsa.
Sitäpaitsi EU ei ole koko maailma, globaali kysyntä takaa potentiaalia, kuten kolleganikin toteaa.
http://www.tut.fi/rajapinta/artikkelit/2014/4/bioe…
Ilmoita asiaton viesti
Joo juttelin yhden entisen opettajasi kanssa ja todettiin, että olet pätevä mies, mutta mutta mutta nyt olet vähän sekaantunut politiikkaan ja argumentit eivät ihan ole akateemisia.
Puhut kysyntäpotentiaalista vaikka tiedät vallan hyvin, että suurempi ongelma on tuotantopotentiaali. Biodieselin raaka-aineen mäntyöljyn vuosituotanto on 200 000 tonnia kun Suomeen tuodaan raakaöljyä noin 10 miljoonaa tonnia.
Kysyntäpotentiaalinkin kanssa on vähän niin ja näin jos USA:n kongressi sattuu olemaan suomalaisten kannalta pahalla tuulella.
Ilman maailmanlopun ennustajien painajaisia ei olisi tätä bioenergisekoiluakaan.
Toden totta metsä ja puu ovat meidän tärkeimpiä raaka-aineitamme. Juuri tästä syystä niitä on jalostettava korkean jalostusarvon tuotteiksi eikä ilmastopoliittisesti kyseenalaisiksi korkean panostusarvon luontoa tuhoaviksi ja kansalaisia köyhdyttäviksi liikenteen polttoaineiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Katsoin tuon postaamasi Kaidin tiedotteen. Se jätti tarkoituksella heidän kannaltaan karmean mutta suomalaisten kuluttajien kannalta hyvän uutisen kertomatta.
Tässä puolueetonta tietoa Kaidin tilaisuudesta:
http://www.euractiv.com/section/transport/news/gre…
Ilmoita asiaton viesti
Ihmeteltiin Tuulilasi-lehden toimituksessakin aikoinaan E10 bensan ekologisuutta, kun viljelysmaita valjastettiin viinan tekoa varten. Samaan aikaan täältä rahdattiin tankkerikaupalla ylijäämä bensaa Amerikan markkinoille. Kaikessa Suomen pitää olla ensimmäisten joukossa, vaikka kyseessä olisi omaan jalkaan ampuminen.
Ilmoita asiaton viesti
”Kaikessa Suomen pitää olla ensimmäisten joukossa, vaikka kyseessä olisi omaan jalkaan ampuminen.”
25 viime vuotta lähinnä juuri tässä.
Ilmoita asiaton viesti