Baker Schultz hiilivero ei nouse lentoon – Soininvaara unelmoi turhaan
Osmo Soininvaara blogissaan on olevinaan tuskissaan, koska joutuu olemaan amerikkalaisten pahisten eli republikaanien kanssa samaa mieltä, eli nyt täytyy purkaa tehoton EU:n hiilidioksidipäästöjä "vähentävä" (oikeasti lisäävä kuten Saksan esimerkki osoittaa) ja asettaa USA:n oikeiston esittämä hiilivero.
http://www.soininvaara.fi/2017/02/18/rpeublikaaneilta-vahva-ilmastopolii…
Yhdysvaltain entiset ulkoministerit James Baker ja George Shultz ovat Trumpin syrjäyttämää vanhaa republikaanipuolueen valtaeliittiä. Rupert Darwal niminen ilmastonmuutosajan historiikin kirjoittanut ympäristötutkija ja politologi tyrmää National Review'ssä seikkaperäisesti taloudellispoliittisin argumentein hiiliveron hieman vähemmän huonona tapana verrattuna päästökauppaan tai EPA:n sektorikohtaiseen regulaatioon tehdä turhaa ilmastopolitiikkaa.
http://www.nationalreview.com/article/444855/baker-shultz-carbon-tax-pla…
Lyhykäisyydessään ehdotus tarkoittaisi sitä, että hiilidioksidipäästöille asetettaisiin vero ja verontuotto palautettaisiin "kansalaispalkkana" takaisin ja ulkomailta tulevia fossiilisilla polttoaineilla tuotetuille hyödykkeille asetettaisiin tuontitulllit. Se vähentäisi sen Darwall myöntää – teollisia yhteiskuntia kuten Suomea näivettävää vastuuttomalla punavihreällä politiikalla edistettyä hiilivuotoa, mutta toisaalta Rupert Darwallin mukaan hiilivero vähentäisi voimakkaasti talouskasvua ja lisäisi USA:n kauppataseen vajetta.
Poliittisella puolella Darwallin argumentit ovat vielä murskaavammat: Hiilivero olisi globalisaation – ei siis uuden presidentin America First – hengessä tehty ehdotus, jonka teoreettiset hyödyt menisivät Obaman hallinnon teettämien tutkimusten mukaan maailman kasvavalle väestölle kehitysmaissa. Toisaalta USA:ssa hyötyjiä olisivat Itä- ja Länsi-rannikoiden väestö republikaanien hallitseman Heartlandin sijaan. Heartlandissä on perinteinen USA:n raskas teollisuus.
Totuusmedian lemmikki Heikki Hiilamo pääsi "hyvis" maineellaan viime viikolla YLE:n aamu-TV:seen mainostamaan uutta kirjaansa, missä hän ulkomaisen esikuvan (Merchants of Doubt) mukaisesti kertoo korruptoituneiden tiedemiesten ihmisvastaisesta toiminnasta. Haastattelun perusteella ei voi sanoa, että hänen ymmärryksensä olisi kovin korkea havaintotutkimuksesta tehtävistä päätelmistä.
En ole lukenut enkä muuten aio lukea sitä minulle riittää yksi englanninkielinen kelvoton Merchants of Doubt.
YLE:n haastattelussa Heikki Hiilamo sanoi, että ilmastonmuutoksen kieltämisessä on kyse samanlaisesta isolla rahalla ostetuista palveluista kuin oli aikoinaan kyse tupakkatehtaiden ostaessa tupakoinnin vaarallisuutta vähätteleviltä korruptoituneilta tutkijoilta julkisia kannanottoja.
Rupert Darwal ottaa esiin artikkelissaan minuun vetoavalla tavalla tämän punaivihreiden säännöllisesti esiin nostaman ontuvan vertauksen.
Olen itse Darwalin siteeraamat Dollin ja Hillin 1952 ja 1956 julkaistut tutkimukset tupakoinnin syöpää aiheuttavasta kyvystä lukenut millimetrin tarkkuudella osana tieteellistä jatkokoulutusta. Näissä klassikkotutkimuksissa tupakoinnin aiheuttama keuhkosyövän riskin lisäys on niin massiivinen, että harhat, sekoittava tekijä tai sattuma ei voi selittää tuloksia.
Toisin on laita ilmastotutkimuksessa, jossa mitään tällaista hopea luodin (engl. Silver Bullet) tapaista tutkimusta ei ole koskaan tehty, vaikka suurelle yleisölle asia toisin säännöllisesti lanseerataan. On vain sotkuinen empiirinen debatti, jota ryyditetään huonoilla ilmastomalleilla ja fysikaalisella päättelyllä.
Em. klassikkotutkimusten pohjalta tehty ennuste Britannian keuhkosyöpäkuolevuudesta tulevina vuosikymmeninä oli äärimmäisen tarkka, mutta kuten Darwell huomauttaa tämä ei pidä lainkaan paikkansa ilmastotutkimuksessa ja lämpeneminen on ollut paljon ennustettua vähäisempää.
Darwal ottaa esiin myös muita kokemusperäisiä ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosteoriaa vastaan puhuvia seikkoja kuten sen, että väittämät myrskyjen lisääntymisestä eivät myöskään pidä paikkaansa.
Darwel – ja todennäköisesti ei Trumpin hallintokaan – eivät luonnontieteellistä syistä lämpiä tämän vuoksi sen enempää katastrofaaliselle ilmastoregulaatiolle kuin hiiliverollekaan.
Kuulin Johns Hopkins yliopistossa aikoinaan kaupunkitarinan kuuluisasta biologista ja biometrikosta nimeltään Ronald Fisher, joka mm. kehitti omaa nimeään kantavan eksaktin tilastollisen nelikenttätestin pienille aineistoille. Fisher meni tarinan mukaan hautaan tupakkaskeptikkona tai "denialistina" miten vain, koska hän uskoi filosofista lähtökohdista siihen, että vain aidolla kokeella voidaan tutkia syy- ja seuraussuhdetta.
En voisi kuvitella, että Ronald Fisher'ä – vaikka olikin väärässä – olisi aidosti pitänyt ryhtyä Hiilamon tapaan noitavainomaan ihmisenä.
Steinerkoulunsa käynyt vihreä Heikki Hiilamo esiintyy mieluusti liberaalien arvojen esitaistelijana, mutta todellisuudessa hän on piinkova lähes fanaattisesti omaan asiaan uskova poleemikko, jonka tieteellinen sivistys kaipaisi lisäopintoja ja ennen kaikkea ymmärrystä.
Kommentit (0)