Vuosi 2017 ja terroriunohdusteollisuuden synty

Päätin hieman muistella vuotta 2017 Spiked!-lehden Brendan O'Neill'n avustamana. Suomennan vapaasti parhaita paloja tästä O'Neill'n vuotta 2017 poliittisesti luotaavasta esseestä, jonka kärkenä on terroriunohdusteollisuuden nousu. http://www.spiked-online.com/newsite/article/the-rise-of-the-terror-amnesia-industry/20701#.WkdPDd9l-Uk

Tämä essee on Brendan O'Neill'ä parhaimmillaan. Spiked!'n nimi oli muuten ennen  Marxism Today. Olen tavannut näitä 'vanhauskoisia' marxilaisia puristeja kerran Royal Societyn varovaisuusperiaatekonferenssissa vuonna 2003  ja konferenssin jälkeen oluen äärellä Lontoossa. Huomattavan terävää jengiä toisin kuin nämä pöhelöt ja holtittomat islamistien ja totuusmedian kanssa liittoutuneet punavihervatipäät. Heitä ei tule sekoittaa näihin yhteiskuntia molemmin puolin Atlanttia nyt syvästi myrkyttäviin kulttuurimarxisteihin.

"Vuonna 2017 me todistimme epävirallisen mutta tehokkaan poliittisen eliitin luoman terroriunohdusteollisuuden nousua, jolla estetään tehokkaasti vakava keskustelu terrorismista. Unohdusta edistetään kehottamalla ihmisiä unohtamaan ja vaientamaan tunteet, joita kanssakansalaistemme raaka tappaminen meissä synnyttää. Meidän tulee lopettaa tapahtumiin liittyvä muistelu: 'Älä muistele menneitä'.

Nopeus, jolla Manchesterin terrorin kansallinen kollektiivinen muisto haihtui, oli vuoden 2017 kaikkein vastemielisin poliittinen tapahtuma.

Mielestäni Manchesterin Areenan itsemurhapommitus 22. toukokuuta on ollut eräs pahimmista länsimaissa tapahtuneista terrori-iskuista. Se ei ollut ainoastaan isku ihmiselämää vastaan vaan se oli myös isku nuoruutta, elämäniloa ja islamistien irvailemaa tyttöjen vapautta vastaan. Iskussa tapettiin 22 ihmistä. Kymmenen heistä oli alle 20 vuotiaita. Yksi uhreista oli kahdeksanvuotias.

Kansakunta, joka ei suutu, kun sen lapsia teurastetaan, eikä salli keskustelua tappamisen laillistamasta ideologiasta, on kansakunta, joka on kadottanut moraalisen selkärankansa. Se on myös kansakunta, joka lähettää kuolettavan viestinsä sen vihollisille: 'me emme paljoakaan välitä, kun tapatte lapsiamme'."

Lopuksi Brendan O'Neill kehottaa vaalimaan Ignacio Echeverria nimisen 39-vuotiaan espanjalaisen pankkiirin muistoa kuoleman ideologian urhoollisesta vastustamisesta. Hän puolusti hädän ja vaaran hetkellä ainoalla käsillä olevalla aseellaan eli potkulaudalla naista, jota islamisti oli puukottamassa London Bridge'llä.

Meidänkin Turun tapahtuma on autuaasti unohdettu, eikä se oikeastaan mikään terroriteko ollutkaan eilisessä YLE A-studiossa. Mikä lienee puukotus. Studioon "sattumalta" raahattu sateenkaariperheen tyttölapsi sai sitten kertoa minuuttitolkulla omituisia ja hämmentäviä ajatuksiaan vuodesta 2017.

Vaikka Turun puukotus vilahti eilisessä A-studiossa, YLEkin on osa teollista terroriamnesiakulttuuria, eikä ole koko kansan palveluksessa kuten kenties se on ollut joskus ennen.