Muovi – (Puna)vihreä kusetus (versio 45667.3)

Vihrean ajattelijan Jocke Rantasen paljastettua, etta Kiina ajaa proomuilla muovijatetta meriin, oli pakko laittaa tallainen pikku taydennys tahan alkuun, koska myos hoynaytettyjen suomalaisten tuottajavastuun piirissa keratty muovijate on paatynyt suoraan "kierratyksen" sijaan valaiden ruoaksi.

Kiina toi aina taman vuoden alkuun asti 9 miljoonaa tonnia muovijatetta. Taman vuoden alussa se lopetti taman tuonnin. Tasta 9 miljoonasta tonnista valui ainakin kahta tieta huomattava maara ehkapa pari miljoonaa tonnia muovijatetta mereen tuon uuden tutkimuksen mukaan. 

Eurooppa ja USA olivat suurimmat muovijatteen viejat Kiinaan. Puolet Euroopan muovijatteesta on paatynyt Kiinaan. Tama jate on tata YLER/Tassin ja HSn antaman ymparistoopin mukaista erilliskerattya jatetta "kiertotalouden" syotteeksi.  https://www.nytimes.com/2018/01/11/world/china-recyclables-ban.html

Ainakin kahta tieta tata eurooppalaista ja amerikkalaista "kierratettavaa" muovia on paatynyt suoraan valaiden kitaan ehkapa pari miljoonaa tonnia, kuon katsoo tuon ISWAn tukeman tutkimuksen jatevirtoja. 

Nyt siis jokapaivaisella YLER|Tassin ja HSn ymparistokasvatuksella on syotetty suoraan valaita maailman merilla. 

Maailman muovituotanto kasvaa nykyisesta 250 miljoonasta tonnista 370 miljoonaan tonniin jo nyt tehtyjen investointien myota. Jos muovijatetta ei aleta Ruotsin ja Tanskan mallin mukaan polttamaan, paatyy maailman meriin vuoteen 2025 mennessa 250 miljoonaa tonnia muovia.

Suurin osa muovista kuitenkin paatyy meriin sen vuoksi, etta rouva Gro Harlem Brundtland antoi huonoja vinkkeja maailman jatehuollon kehittamiselle.

Muovista on tullut kansainvälisen vihreän pelkoteollisuuden uusi globaali kampanja. Se on muhinut jo noin kymmenen vuoden ajan. Punavihreän totuusjournalismin vuoksi suomalaiset on nyt muutamassa viikossa onnistuttu uusimmalla maailman ympäristöministereiden kokouksesta lähtien (Nairobi joulukuu 2017 UNEA3) kampanja-aallolla lähes tyystin aivopesemään ja luulemaan, että olemme vastuussa merien eliöstön kuten valaiden kuolemista muoviähkyyn.

Normaaliin tapaan tätä uusinta vihreää huijausta on Itämerellä edistetty myös valheellisin väittein mikromuovien vaikutuksesta eliöstöön maailman johtavassa luonnontieteellisessä julkaisussa eli Naturessa  https://www.nature.com/news/controversial-microplastics-study-to-be-retracted-1.21929 

Meillä ei ole osaa eikä arpaa maailman merien tilaan, koska meidän jätehuoltomme hoitaa asian polttamalla muovin polttolaitoksissa. Nyt hommat ovat meillä kuitenkin kriisiytymässä. Tästä edempänä.

Nyt meidän pitää elintarviketeollisuudelle, kaupalle, terveydenhuollolle, infrastruktuurille, autoille lähes kaikelle elintärkeä kieltää muovi ja valtionvarainministeri Petteri Orpokin meni eilen lankaan ja kannattaa muoviveroa, jotta kansalaisten muovipussit saataisiin käytännössä kiellettyä.

Uuden EU:n muovistrategian mukaan meriin joutuu ehkä 5-15 miljoonaa tonnia muovia vuosittain. Se mitä EU:n strategia ei kerro, on se, että  muutama Aasian joki on perussyy ongelmaan https://qz.com/1004589/80-of-plastic-in-the-ocean-can-be-traced-back-to-asias-rivers-led-by-china-indonesia-myanmar-a-study-by-netherland-based-the-ocean-cleanup-found/ ei suomalaisten muovipussit.

Suomen julkinen sana ei myöskään kerro, että vuonna 1983 silloinen ympäristöhyvis Norjan Työväen Puolueen johtaja ja pääministeri Gro Harlerm Brundtland henkilökohtaisesti vastusti urbaanien alueiden sanitaatioohjelman (vesi- ja jätehuolto viemäreineen) sisällyttämistä osaksi johtamansa Maailmankomission raporttia. Raportti tuli ohjaamaan vuosikymmeniä  ja yhä edelleen kiihtyvästi täysin väärin painotuksin valittua ympäristöpolitiikkaa. Kirjoitin tämän viitteen kera sivulla 117 kirjassani "Vihreä Valhde" (Auditorium 2015).  

Muovipullot, muut muovipakkaukset ja ehkä mikä tärkeintä muovipussit eivät joutuisi jokien myötä mereen, jos viimeisten 35 vuoden aikana olisi tehty maailman kehitysagendalla nykyisen ympäristösekoilun sijaan oikeaa urbaania ympäristöpolitiikaa eli kaupunkien sanitaatio-ohjelmaa (ks. tarkemmin alla).

Ensimmäisiä asioita, jonka opin ympäristöterveyttä ja globaalia sanitaatio-ohjelmaa http://documents.worldbank.org/curated/en/512861468313533832/Environmental-health-and-child-survival-epidemiology-economics-experiences Maailmanpankissa pohtiessani oli se, että yli miljardi ihmistä on vailla vessaa ja että heidän aamutoimet hoidetaan muovipussiin.

Tyypillisen Etelä-Aasian köyhän kylän raitilla aamulla saattaa nähdä maaseudulla tai kaupunkislummissa puskan yläpuolelle lentävän muovipussin täynnä sitä ihteään. Nämä muovipussit heitetään tietenkin myös jokiin. Kun joka aamu miljardi ihmistä tekee tarpeensa muovipusseihin, joista suuri osa päätyy Aasian jokiin siitä kertyy aikamoinen määrä tavaraa maailman meriin. EU:n muovistrategian mukaan sitä päätyy meriin 5-15 miljoonaa tonnia vuosittain.

Muoviongelman ydin ei ole muovissa itsessään, vaan siinä, miten muovista huolehditaan, kun siitä tulee roskaa. Aasiassa jätehuollon kehittäminen on jäänyt toissijaiseksi. Nyt tämä kehitys uhkaa edelleen kiihtyä, koska utooppinen "kiertotalous" on tullut mantraksi myös kehitysagendalla, vaikka kehitysmaissa kaikki tarpeellinen kiertää talouden sanelemana muutoinkin.  

Muovin "kierrätys" on tarkoittanut sitä, että se on tehnyt viimeisen matkan takaisin Eurooppaan tai USA:han elektroniikan pakkausmateriaalina. Se on tätä harmaata huonolaatuista muovia. Tämän "kierron" jälkeen se on poltettava, koska sitä ei nykyisten EU-sääntöjen mukaan saa viedä kaatopaikalle.  

Nyt jopa suomalaisetkin tiedotusvälineet ovat rohjenneet kertoa, että Kiina on lopettanut noin 10 miljoonan muovijätetonnin vuotuisen tuonnin tämän vuoden alusta. Tämä on johtanut siihen, että SITRAn, vihreiden ja komissaari Jyrki Käteisen lemmikit eli "kiertotaloustoimijat"  eli kuljetusyrittäjät ovat saaneet takapihoilleen nyt alati paisuvat muovivuoret. Nämä vuoret näkyivät YLER-TASSin iltauutisten taustalla kun tätä "kiertotalousjengiä" edustava taloudellinen toimija kertoi asioiden olevan loistavasti, koska kaatopaikoille ei enää mene muovia.

Kiertotalousjengi antaa rahaa Suomen Luonnonsuojeluliitolle vastineeksi siitä, että Luonnonsuojeluliitto ylläpitää propagandallaan mm. täysin turhaa muovin ja biojätteiden erilliskeräystä. Kiertotalousjengille on elintärkeää, että roskasi hakee kolme raskasta kuorma-autoa yhden sijaan. 

Kiertotalousjengi sitroineen ja käteisineen YLER-TASSin ja HSn avulla kertoo koko suomalaisille päivittäin, kuinka helppoa muovin kierrätys on, vaikka se on silkka vale.

Muovia ei voi kierrättää.  

Me poltamme noin 15 miljoonaa ekvivalenttitonnia fossiilista energiaa Suomessa. Mitä pahaa on siinä, että poltamme ja saatamme lamppuun valkeaa, muutama sata tonnia polymeroitua öljyä (=muovi)?

Tässä on englanniksi Gro Harlem Brundtlandin henkilökohtaisesti hylkäämä kaupunkien sanitaatioagenda:

Controlling infectious and parasitic diseases and the health burden they take on urban populations, including reducing the urban population’ s vulne rability to them. This is often termed the `brown agenda’ or the sanitary agenda as it includes the need to ensure adequate provision for water, sanitation, drainage and garbage collection for all city-dwellers and businesses. It should include more than thisÐ for instance, in controlling the infectious and parasitic diseases that are not associated with inadequate water and sanitation, including acute respiratory infections (the single largest cause of death worldwide) and tuberculosis (the single largest cause of adult death worldwide) and the many diseases that are transmitted by insect or animal vectors.

Tässä URL-osoite Brundtlandin synteihin. https://books.google.fi/books?id=-9jHG2uyRR8C&pg=PA77&lpg=PA77&dq=satterthwaite+in+pursuit+of+a+healthy+urban+environment+brundtland&source=bl&ots=iW2-3ZdgOz&sig=bpr1zjbt7LYAPwprQvPaDdjgGdM&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwjmp_bvkuHZAhVDMZoKHa4RCuwQ6AEIJTAA#v=onepage&q=satterthwaite%20in%20pursuit%20of%20a%20healthy%20urban%20environment%20brundtland&f=false

 

MikkoPaunio

Kirjoittaja on (s. 1961) Helsingin yliopistosta valmistunut terveydenhuollon erikoislääkäri, joka on työskennellyt seuraavien instituutioiden palveluksessa: Helsingin yliopisto, Johns Hopkins Bloomberg School of Public Health, sosiaali- ja terveysministeriö, Euroopan Unionin komissio ja Maailmanpankki. Kirjoittalla on dosentuuri Helsingin yliopistossa epidemiologiassa. Hän on saanut jatkokoulutusta Maailman terveysjärjestön ns. pitkällä kurssilla Brysselin vapaassa yliopistossa ja hänellä on ylempi korkeakoulututkinto Johns Hopkins Bloomberg School of Public Health instituutiosta. Kirjoittajalla on julkaisuja merkittävimmissä kansainvälisissä lääketieteellisissä julkaisusarjoissa ja yhteensä vertaisarvioituja julkaistuja artikkeleita hänellä on 40. Kirjoittajan uusin julkaisu on Auditoriumin 2015 julkaisema "Vihreä Valhe - Valheen sysimustat juuret, salakavalat lonkerot ja murheelliset seuraukset. Kirjoittaja valittiin 20.3.2018 tieteelliseksi ja policy neuvonantajaksi American Council on Science and Health järjestöön. Järjestön on aikoinaan perustanut Norman Borlaug ja Elizabeth Wheelan. Se on teollisuutta ja hyvinvointia puolustava tieteellinen järjestö.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu