Pelasta valtameret – lopeta muovin kierrätys
Olen nyt paljastanut varmaankin hölmistyneelle maailmalle muovin ”kierrätys”huijauksen ja sen kammottavat seuraukset valtamerille ja niiden eliöstölle. https://www.express.co.uk/news/uk/980704/eu-plastic-recycling-makes-pollution-worse http://www.thegwpf.com/new-report-recycling-plastic-is-making-ocean-litter-worse/ Tämän viimeisen linkin eli lehdistötiedotteen lopussa erittäin korkeatasoinen video raportistani myös.
YLE eli hallituksen totuusvirasto on etunenässä opettanut vuosikymmenet kierrätysoppia ja nyttemmin maailman ja EU:nkin talouden pelastavaa kiertotalouden ilosanomaa.
Kansankomissaari Jyrki Käteisen portfolion kärkihanke on kiertotalous. Kiertotaloutta harjoitetaan EU:n uuden muovistrategian ja uuden kiertotalouspaketin mukaan ympäristösyistä. Näillä linjauksilla EU ja erityisesti kansankomissaari Käteinen käy sotaa merien pelastamiseksi muoviroskasta ja mikromuovista.
Olen seurannut aitiopaikalta kiertotaloushuuman syntyä ja kirjoittanut lähemmäs 100 virallista lausuntoa ensin Cleantech’n sittemmin kiertotalouden nimissä harjoitetusta EU:n jätepolitiikasta. Kyseessä on vihreän ajan alkemia, jossa paskasta luullaan taiottavan kultaa.
Kultaa tästä hölmöydestä taikovat ainoastaan ympäristöjärjestöjen tuella ja meidän rahalla inhat vihreillä ajatuksilla ratsastavat kaverikapitalistit.
Kaikessa hiljaisuudessa rikkaat maat – EU etunenässä – ovat vieneet vuodesta 1992 106 miljoonaa tonnia muovijätettä Kiinaan ”kierrätyksen” nimissä. Tästä kymmenet miljoonat tonnit ovat päätynyt suoraan tai kiertoteitse maailman meriin. Uusiomuoviin on tästä päätynyt vain pieni osa ja sekin vain huonolaatuisiksi likaisiksi muoveiksi, jotka eivät kelpaa esimerkiksi elintarviketeollisuudelle. Uusiomuovin valmistuksen yhteydessä muovia on poltettu avotulella valtavat määrät tai uusioprosessissa syntyvää muovirejektiä on kärrätty jokiin surutta.
Muovin kierrätys on mahdotonta, koska sen enempää syntypaikoilla, aluekeräyspisteissä kuin mekaanisbiologisissa käsittelylaitoksissa ei kyetä tuottamaan homogeenista muovivirtaa jatkojalostukseen. Lisäksi kierrätettäviksi aiottu muovi on hyvin likaista.
Muovin ”kierrätys” Kiinaan on pikkuhiljaa aiheuttanut valtavan ympäristö- ja terveyskatastrofin.
Vuonna 2013 Kiina yritti rajoittaa ns. ”Vihreällä Aidalla” likaisen muovin tulvaa siinä kuitenkaan onnistumatta. Vuoden 2018 alusta se kielsi kaiken muovin (n. 8 miljoonaa tonnia per vuosi) ja 77 miljoonan (per vuosi) muun roskan tuonnin. Maailman ”kierrätys”markkinat romahtivat ja tavara on nyt rikkaissa maissa jäänyt kierrättäjien takapihoille, kun kaatopaikat on lakkautettu esim. EU:ssa.
Pienten lasten ja nuorten ympäristökasvatus on epäeettistä, koska kaikki vihreiden kierrätyspolitiikkojen ohjaamat globaalit kierrätysmarkkinat, jätteiden keruujärjestelmät ja niiden käsittelymuodot vuotavat joko muoviroskaa tai mikromuovia ympäristöön. Vihreät – ja nyt myös kansankomissaari Käteinen – vastustavat sitä ainoaa jätteenkäsittelymuotoa, jolla voidaan estää kokonaan muovin pääsy ympäristöön sen eri muodoissa eli polttoa.
Suurin syyllinen ongelmiin on kuitenkin kestävän kehityksen äiti eli Norjan entinen pääministeri ja myöhemmin WHO:n pääjohtaja (Norjan Työväenpuolue) Gro Harlem Brundtland, joka henkilökohtaisesti hylkäsi kaupunkien sanitaatio-ohjelman Maailmankomissionsa tarkastelukulmista vuonna 1985. Se johti siihen, että kaupunkien jätehuoltoa ei ole kehitetty eikä sitä ole priorisoitu.
Vuonna 1986 julkaistusta Maailmankomission raportista jalostui myöhemmin nykyiset YK:n yleiskokouksessa 2015 hyväksynyt kestävän kehityksen tavoitteet, joissa ei painoteta ympäristöterveydenhuoltoa ja perusasioita turvallisen ja siistin kaupunkiympäristön luomisessa.
YK:ssa on päätetty kurkottaa kuuseen, mutta katajaan on kapsahdettu ja valtamerien eliöstö ei tästä ole hyvää tykännyt.
Kansankomissaari Käteinen….khi..khii..
Ilmoita asiaton viesti
Jos blogisti ei kykene kirjoittamaan ihmisen nimeä ja asemaa edes sinnepäin oikein, herää kysymys, onko kaikki muukin teksti yhtä heikoissa kantimissa.
Lukemisen voi oikeastaan lopettaa heti ensimmäiseen Käteiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Ikävä kyllä viittaamistasi seikoista tulee mieleen lähinnä populististen lipaisujen taktiikka sen jälkeen kun on varmistunut, ettei henkilö ole itseään niillä viihdyttämässä.
Ilmoita asiaton viesti
Hieman kryptinen kommentti…
Ilmoita asiaton viesti
Ei kun pää vain pensaaseen ja jatketaan maailman merien saastuttamista.
Ilmoita asiaton viesti
Ei viitsi jatkaa eikä pistää päätä pensaaseen, vaan jatketaan entistä määrätietoisemmin ongelmien poistamiseksi.
Monimutkainen, -ulotteinen ja laaja ongelma harvemmin kuitenkaan ratkeaa yksinkertaisilla menetelmillä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin ei ainakaan nykypolitiikalla, joka tämän sotkun on aiheuttanut.
Ilmoita asiaton viesti
En tosin usko, että nykyisen väestöpaljouden ja 1900-luvun loppupuoliskolla nykyisen muotonsa pitkälti saaneen materiaalipaljouden ja -kirjon siivittämä ongelma ratkeaa viittaamillasi prinsiipeillä vuodelta 1879 niilläkään.
Hommaa ja kehittämistä on vain jatkettava, eikä pelkästään sorruttava tuskaisen hitaasti kehittyvien menetelmien alas ampumiseen. Jottei niin sanotusti menisi lapsi pesuveden mukana.
Ilmoita asiaton viesti
”Se johti siihen, että kaupunkien jätehuoltoa ei ole kehitetty eikä sitä ole priorisoitu.”
Kerrotko olennaisten pointtien osalta lyhyesti, miten kaupunkien jätehuoltoa olisi tuolloin tullut alkaa kehittää?
Ilmoita asiaton viesti
The neglect of municipal wastemanagement in the developing world can be traced back to the Brundtland Commission in the 1980s, with which the current ‘sustainable development’ agenda had its beginnings. The commission’s chairman, Gro Harlem Brundtland, a Former Prime Minister of Norway, was transfixed By new and exciting Environmental issues such as climate change and water and energy conservation – in particular, her secretariat5 was in close contact with Bert Bolin of the embryonic Intergovernmental Panel on Climate Change.34 As a result,she personally prevented urban sanitary programs being included in thecommission’s remit.35,36
Tämä Urban Sanitary Agenda tunnetaan myös kehityskirjallisuudessa Brown Agendana. Se oli Suomessakin johtavana politiikkana terveydenhoitolaista 1879 aina 1970-luvulle asti, kunnes terveydensuojeluinfra saatiin kuntoon.
Ilmoita asiaton viesti
Löydän varmasti googlettamalla lisää tietoa tuosta Urban Sanitary Agenda prinsiipistä, mutta varmuuden vuoksi voisitko linkata siihen versioon/tiivistelmään, jota itse olet tutkaillut?
En lähtökohtaisesti tyrmää mitään etukäteen, mutta koska maailman sanotaan tai jopa tiedetään muuttuvan, niin hassuhkolta tuntuu ajatus, että 1800-luvun puolivälin jälkeen väestönsä osalta yli 7-kertaistuneeseen maailmaan ja sen kaupunkien sanitaatio- ja siisteysongelmiin soveltuisivat noudattavaksi 2010-2020 -luvuilla edelleen samat prinsiipit, jotka vuonna 1879 on jossain päin maailmaa julkaistiin.
Ilmoita asiaton viesti
Sattertwhaite D (2006) In pursuit of a healthy urban environment. In: Scaling Urban Environmental Challenges From Localto Global and Back (Marcotullio PJ and McGranahan G,eds). Routledge.
Tämä kirjan kappaleen pitäisi löytyä googlettamalla. Siinä on kappale omistettu Brundtland kritiikille.
Alkusyy, miksi kestävä kehitys oli sulkeva pois ympäristöterveysagendan juontaa siitä, että erityisesti maailman köyhien on säästettävä vettä ja energiaa.
https://www.acsh.org/news/2017/10/30/sustainabilit…
Ilmoita asiaton viesti
Fortumin aikomus aloittaa ulkomaisten jätteenpolttolaistosten tuhkan laivaaminen Suomeen ja Poriin pitäisi kieltää, se on jo kerran kielletty Ekokemiltä. En osaa sanoa miksi se kiellettiin, mutta turhaan ei sitä kielletty. Fortumin tarkoitus olisi johtaa jätteenkäsittelylaitoksen pesuvedet Mäntyluodon edustalle, Selkämeren kansallispuisto on niillä vesialueilla. Mitä se käsittelyyn tuleva tuhka sisältää, ja onko mereen johdettu jätevesi sitä mitä kerrotaan, vähäinen suolamäärä vaan sekoittuisi meriveteen kerrotaan. – Ei tunnu uskottavalta, alueen asukkaat vastustavat hanketta. Aiemmista jätevesien johtamisesta mereen on ollut mittavat vahingot, esim. silmätöntä silakkaa alkoi nousemaan pyydyksillä Porin edustalta joskus -70 luvulla silloisen päästetyn jäteveden takia.
Ilmoita asiaton viesti
”YK:ssa on päätetty kurkottaa kuuseen, mutta katajaan on kapsahdettu ja valtamerien eliöstö ei tästä ole hyvää tykännyt.”
Kirjoituksestasi kokonaisuudessaan jäänee monelle lukijalle sellaisen kuvan, että pidät (valtamerien) muoviroskaongelmaa YK:n synnyttämänä ja EU:n pahentamana, eikä esimerkiksi lasten ympäristökasvatus ole tarpeellista vaan jopa haitallista.
Mikäli noin on, millaisten syy-seuraus suhteiden ajattelet tuon väittämäsi pohjalta vallitsevan YK:n linjausten sekä alle linkkaamassani videossa esitettävän toiminnan välillä? Vai näetkö mitään muita syitä vaikuttamassa kyseiseen toimintaan?
Video:
https://www.facebook.com/mundoviralcol/videos/1889012464465973/
”..sitä ainoaa jätteenkäsittelymuotoa, jolla voidaan estää kokonaan muovin pääsy ympäristöön sen eri muodoissa eli polttoa.”
Olet ilmeisesti sitä mieltä, että muovin polttamista varten järjestettävissä keruu- ja kuljetusverkostoissa ei tapahtuisi vuotoa ympäristöön, olettaen, ettei niissä käytettäisi nykyisistä poikkevia menetelmiä?
Ilmoita asiaton viesti
Kun laitan muoviroskat roskapussiin ja suljen pussin se menee Vantaan polttolaitokselle hermeettisesti ja lopulta uuniin.
Jouduin kaksi vuotta päätyökseni miettimään ympäristöterveysagendaa Maailmanpankissa ja ihmettelin sitä, miksi se oli hylätty kehitysagendalta vaikka se oli juuri se agenda, jolla meidät rikkaat maat saatiin murheen alhosta nykyiselle kehitystasolle. Syntyi tämä raportti.
http://documents.worldbank.org/curated/en/51286146…
Jouduin siis pohtimaan syitä, miksi ympäristöterveys ja siinä sivussa jätehuolto kunnallisena toimintana äkkiä hylättiin prioriteettilistalta. Kunnallisen terveysjärjestyksen tärkeä osapilari on jätehuoltomääräykset.
David Satterthwaite on maailmankuulu kehitystutkija ja viittaa hänen kirjoittamaan kirjan kappaleeseen, missä hän kertoo Brundtlandin henkilökohtaisesti vastustaneen kaupunkien sanitaatio-ohjelman sisällyttämistä osaksi Maailman komissionsa tarkastelukulmia.
Ilmoita asiaton viesti
”Kun laitan muoviroskat roskapussiin ja suljen pussin se menee Vantaan polttolaitokselle hermeettisesti ja lopulta uuniin.”
Tällainen toimintahan ei siis nykyisen jätehuollon ensisijaisuusjärjestyksen vallitessa aiheuta ongelmia huolimatta siitä, että muovia nykyisellään erilliskerätään ja kierrätetään.
Muovinkeräysastioihin laitettavat suljetut pussit päätyvät saman odotusarvon ja todennäköisyyden siivittäminä (hermeettisesti) keräyspaikkoihinsa ja niistä edelleen jatkojalostuslaitoksiin kuin mitä tapahtuu kuvailemassasi jätteenpolton tapauksessa.
Se osa syntyvästä muovijätteestä, jota ei syntypaikkalajitella eikä erilaisilla lajitteluteknologioilla muusta jätteestä eroteta kuljetetaan nykyisin ja tullaan jatkossakin kuljettamaan jätteenpolttolaitoksiin. EU ei ole siis jätteenpolttolaitoksia sulkenut jätehuollon ensisijaisuusjärjestyksen piiristä pois.
Se, että kierrätettäväksi tarkoitettua muovia on päätynyt Kiinan epämääräisille ja pitkälti valvomattomille markkinoille kuuluu kategoriaan ’valuviat’ (uusissa luotavissa, korjattavissa olevissa toimitusketjuissa) kuten hyvin tiedät.
Vähemmän yllättävää on, että edellisen kaltaisista asioista yksinkertaisia johtopäätöksiä hyvinkin populistiseen tyyliin vedellään.
Kiitos linkkaamastasi teoksesta, otan sen luettavaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Vihreä kiertotalouspolitiikka, joka perustuu kv-kauppaan vuotaa valtavasti muovia ympäristöön. Kaikki vihreät keruulogistiikat (esim. tuottajavastuuseen perustuva aluekeräys), kierrätysskeemat mukaan lukien esimerkiksi paperin kierrätys vuotavat valtavasti muovia ja mikromuovia ympäristöön ja lopulta meriin. Sitten vielä, tästä ei ole mitään hyötyä muille kuin yhteiskunnan tukijaisilla eläville kaverikapitalisteille.
Ilmoita asiaton viesti
Kun pyrkii suodattamaan kritisoimistasi seikoista eri maiden ns. vihreiden liikkeiden aikaansaamat piirteet ja redusoimaan asiat perustekijöihinsä ja -lähtökohtiinsa, on keskustelua paljon helpompi jatkaa.
Varsinainen ongelma on aivan liian valtava, jotta sen ratkaisemisessa kannattaisi aikaa tuhlata yhden poliittisen liikehdinnän ruotimiseen ansaitsemaansa enempää.
Ilmoita asiaton viesti
”Kaikki vihreät keruulogistiikat (esim. tuottajavastuuseen perustuva aluekeräys), kierrätysskeemat mukaan lukien esimerkiksi paperin kierrätys vuotavat valtavasti muovia ja mikromuovia ympäristöön ja lopulta meriin.”
Onko sinulla lähdettä noiden viittaamiesi ”vihreiden keruulogistiikoiden” aiheuttamista valtavista muovi- ja muiden materiaalien vuodoista ympäristöön sekä meriin?
Ilmoita asiaton viesti
On tietenkin. Lue tuo ISWAn 2017 raportti. Siinä on korutonta kertomaa mm. siitä, kuinka hollantilainen paperin siistauslaitos päästää jätevesien mukana mikromuovia valtavat määrät meriin.
Ilmoita asiaton viesti
Laitatko linkin uudestaan? En löytänyt linkkiäsi ”tuohon raporttiin”, enkä tainnut ISWAn sivuiltakaan päätyä siihen, johon viittaat.
Ilmoita asiaton viesti
Niin ja siinä myös esimerkiksi on kuva aluekeräyspisteestä, josta leviää muovia ympäristöön. Oma ongelmansa on EU kaatopaikkadirektiivin aiheuttama fly tipping (heitellään roskia esim. tienvarsille), joka johtuu siitä, että jätehuollon saavutettavuus on heikentynyt.
Ilmoita asiaton viesti
”..jätehuollon saavutettavuus on heikentynyt.”
Tähän olisi hyvä saada tarkennusta.
Alkaen maaseudun omakotitalouksista ja aina kaupunkien kerrostaloyhtiöihin saakka jokaisella asuinkiinteistötontilla on vähintään sekajäteastia tai useampi sellainen nykyiselläänkin.
Millä tavoin katsot siis jätehuoltopalvelun tason heikentyneen lainsäädäntömuutosten myötä?
Minkä aikakauden ja minkälaisiin käytäntöihin vertailun suoritit?
Mielenkiintoista, että liität fly tipping ongelman jätehuollon järjestämisratkaisuihin. Ainakin koko elinikäni ajan on ongelmaa esiintynyt, eikä siten vuoden 1999 kaatopaikkadirektiivin voi oikein todeta ongelmaa aiheuttaneen.
Reissussa oleva autokunta synnyttää jätettä aina jonkin verran. Teiden varsilla levähdyspisteissä, huoltoasemilla jne. on jätepisteitä puhumattakaan siellä toisessa määränpäässä eli kotona olevasta keräysmahdollisuudesta, joten on lähinnä autokunnan jäsenten mielenliikuista kiinni, päätyykö pussukat materiaaleineen tien sivuun vaiko edes sekajäteastiaan.
Noissa mielen tasolla tapahtuvissa liikkeissä ei välttämättä huimaa kehitysharppausta (eteenpäin) ole tapahtunut. Ihmisillä on lisäksi paha taipumus omaksua asiaa käsittelevästä informaatiosta kausaalisuhteiltaan se tyypillisesti helpoimman kuuloinen vaihtoehto, liki poikkeuksetta disinformaatio, eikä kovin pitkälle tai syvälle asiaan pureutuvia ajatusketjuja jakseta muodostaa.
Usein sitten todistamme tien varsilta noiden mielenliikkujen realisoitumia käytännön toiminnan muodossa.
Ilmoita asiaton viesti
Harmi kun en ottanut kuvaa mökkimme vieressä sijaitsevasta kuorma-autolla poisvietävästä keruuastiasta. Siinä sanotaan, mitä jätteitä siihen ei saa tuoda. Kun listan lukee, niin siihen ei saa laittaa mitään kotitalousjätteitä. Nyt sitten Mikkeli on ihan pihalla, kun sen investoimat jätehuollon rahat biokaasun saamiseksi mädätyslaitokseen eteläsavolaisiin autoihin menivät kankkulan kaivoon, eikä kyseiseen laitokseen saa edes viedä Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä jätteitä. Aiemmin Suomessa oli ehkäpä 600 kaatopaikka nyt vajaa 40. Esimerkiksi Lapissa kuljetuskustannukset tulevat niin suuriksi, että jätteitä heitellään tienvarsiin. Olen kuullut, että jos poistut pohjoiseteläakselilta kulkevilta teiltä itään tai länteen, törmäät usein laittomiin kaatopaikkoihin. Myös vihreän jätteen käsittelyn kustannukset tai kaatopaikkavero johtavat tähän fly-tipping ilmiöön. Se näkyy myös aluekeräyspisteiden ja tai teiden varsien keruupaikkojen siivottomuutena. Nehän ovat saavutettavia, mutta ovat varsinaisia paskaläjiä ja kaikki jätteet isot ja pienet ja erikseen kerättävät muut ovat siellä eri pöntöissä ja ulkopuolella sulassa sovussa.
Ilmoita asiaton viesti
Haluatko siis nykyisten ja jatkossa rakennettavien jätteenpolttolaitosten tilalle vanhojen kaatopaikkojen käytännön?
Tuo täytyy tarkistaa, onko tosiaan niin että Lapissa joillain alueilla asuinkiinteistöt on vapautettu sekajäteastian vaateesta.
Mitä tulee fly tippingiin, en usko että vaikka sekajäteastioita olisi teiden varsilla kilometrin välein niin ongelma silloinkaan kokonaan poistuisi. Tietyt toimintaravat ovat sitkeässä.
Yksi keino, mitä länsimaissakaan ei kovin yleisesti sovelleta on ympäristörikoksiin liittyvien rangaistusten tuntuva koventaminen. Ihmettelen usein, mikä tekee siitä niin vaikean asian.
Kun sakkorangaistukset pienestäkin roskaamisesta tai muusta ympäristön turmelemisesta nostettaisiin esimerkiksi rauhoitettujen luonnonvaraisten eläinten korvaushintojen suuruusluokkaan, riskinottajien määrä uskoakseni tuntuvasti vähenisi.
Pehmeämpien keinojen osalta tulisi luoda tuotteissa käytettäviin raaka-aineisiin ja materiaaleihin liittyvä panttikäytäntö periaatteessa samaan tapaan kuin palautuspulloissa on. Alkuun nyt vaikkapa EU:n sisälle, ja oheen riittävästi protektionismia suojaamaan sitä ulkoisilta markkinavoimilta.
Raaka-aineen palauttajalle maksettaisiin ketjun alkupäässä materiaalille lisätty pantti takaisin. Toki käytännöstä aiheutuvat mahdolliset haitalliset dynaamiset vaikutukset raaka-aineiden markkinoihin tulisi minimoida ja ratkaista etukäteen mahdollisimman tehokkaasti.
Ilmoita asiaton viesti
Me teimme paljon työtä, että saimme polttolaitokset Suomeen. Vastassa oli ympäristöjärjestöt ja heidän kanssaan kimpassa ”kuskit”, jotka hyötyivät siitä, että yhden raskaan kuorma-auton sijaan pihassasi käy kaksi-kolme. En oikein ymmärrä, mistä sait sellaisen käsityksen, että olisi polttoa vastaan????
Ei siellä mitään poikkeusta Lapissa ole.
Niin kyllä tuo vantaalaisen firman tyyli pistää harmaaseen viemäriin lietettä oli aika hulvaton.
Meillä on toimiva panttijärjestelmä tölkeissä ja pulloissa. Muissa jakeissa taitaa olla aika mahdoton juttu.
Yleisöllä on skaalaharha jatkuvan ympäristöpropagandan vuoksi. Suomessa tuotetaan jätettä 100 miljoonaa tonnia. Yhdyskuntajätettä vain 2,5 miljoonaa tonnia. Koko keskustelu käydään tämän ”alavirran” jätteistä, joiden uusiokäytöllä tai kierrätyksellä uskotaan olevan raaka-aineita ja taloutta säästäviä vaikutuksia. Suomi yritti saada tukkuportaaseen ulottuvan pakkausten ja lavojen uusiokäytön osaksi kierrätystä. Tällä olisimme kertaheitolla täyttäneet kirkkaasti kaikki EU:n kierrätyksen tai uusiokäytön tavoitteet. Komissio oli ensin myötämielinen mutta sitten muutti mieltään.
Ilmoita asiaton viesti
Ja niin kuin kirjoitan ISWAn 2017 raporttiin nojaten ongelmajätteen tai tavallisen jätteen kärräys kehitysmaihin naamioidaan usein kierrätykseksi. Ensimmäisessä halutaan välttää korkeat käsittelykustannukset ja jälkimmäisessä on usein pyrkimys välttää kaatopaikkavero.
Ilmoita asiaton viesti
Maapallo ei kestä ”vihreitä” puolueita. Saksassa poltetaan kivihiiltä nyt enemmän kuin koskaan koska vihreät ihanan vastuullisesti sai siellä lopetettua ydinvoiman eikä mitkään tuulihyrrät tietenkään riitä mihinkään, ja nyt tämä. 🙁
Meitin maapalloparka..
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin. Kunhan vain esiinnyt olevasi ympäristön puolella saat saastuttaa maapalloparkaa mielin määrin.
Ilmoita asiaton viesti
https://statista.com/statistik/daten/studie/166214…
Onko siis vähemmän enemmän?
Ilmoita asiaton viesti
Ai katos, mut kelaa miten alhaalla noi sun palkit ois jos siel ois ylivoimainen ydinvoima vielä käytössä. Muistan vaan uutisen parin vuoden takaa että hirveesti menee kivihiiltä.
Ilmoita asiaton viesti
Sun täytyy avata. En pysy kärryillä.
Ilmoita asiaton viesti
Toistaiseksi vain jätealan asiantuntijaorganisaatiot heräävät. Valtalehdistö pysyy hiljaa, koska tämä on niin arka asia. Tämä on ISWAn eli parhaan asiantuntijaorganisaation virallinen sivu ilmeisesti. https://waste-management-world.com/a/blog-save-the…
Ilmoita asiaton viesti
Meidän taloyhtiössä muovin keräys toimii, mutta olenkin ihmetellyt, minkä tuotteen valmistukseen sekalainen muovimateriaali kelpaa, kun samaan astiaan menee useampaa muovilajia. Eräs mieleeni tullut ajatus oli muovista bitumin lisänä teiden päällystykseen. Tässäkin olisi sitten ainakin se haitta, että nastarenkaat tekisivät bitumin seassa olevasta muovista sitä kauheaa mikromuovipölyä.
Eli polttaminenhan se on lähes ainoa järkevä kotitalousmuovin kierrätysratkaisu?
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Mikko Paunio rehellisestä tieteenharjoittamisesta ja talonpoikaisjärjen käytöstä!
Ilmoita asiaton viesti
Lännen media meni Paunion vipuun, mutta onneksi laatumedia korjaa virheensä:
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4007406/Keraysast…
Ilmoita asiaton viesti