Jani Toivola, vammaiset ja vihreä identiteettilässytys

Helsingissä vuoden 2015 jälkeen on vammaispalvelulain harkinnanvaraisia avustuksia leikattu 1,7 miljoonasta 700 000 euroon. Samaan aikaan täysin vailla tuloja olevien kotitalouksien määrä on maassamme moninkertaistunut 47 000:een.  Helsingin osuus valtionbudjetista maksettavasta toimeentulotuen perusosasta (n. 850 miljoonaa euroa) oli kokonaista 22 %, vaikka Helsingin osuus koko väestöstä on vain 11 %. Edes se, että Helsingissä on huomattavasti paremmat työllistymismahdollisuudet erityisesti nyt noususuhdanteessa kuin muualla Suomessa, ei vähennä perustoimeentulotuen tarvetta Helsingissä.

Päälle tietenkin tulee harkinnanvaraiset tuet ja asumistuki, jota kiihtyvästi ohjautuu rikkaille asuntokeinottelijoille ja pakolaisilla rahaa tekeville toimijoille.

Tänne tulevat huonosti työllistyvät ja usein omiin oloihin hanakasti eristäytyvät ulkomaalaiset saavat siis valtavat sosiaalipuolen tulonsiirrot. Ne selittävät yksiselitteisesti vammaisten harkinnanvaraiseen tukeen kohdistuvat järjettömät leikkaukset.

Olemme nyt Helsingin kaupungilta anoneet uuden meille välttämättömän auton muutostöihin avustusta näistä rahoista ja tehneet asiassa jo yhden oikaisupyynnönkin, koska rahaa ei normaaliin tapaan enää tällaisiin auton muutostöihin myönnetä. Uutta valitusta taas pukkaa hallinto-oikeuteen.

Meille toimitetussa oikaisun hylänneessä asiakirjassa sosiaali- ja terveyslautakunnan jaosto antaa nyt ymmärtää, että meidän kaltainen keskiluokkainen perhe ei ole edes oikeutettu lakisääteisiin etuuksiin:

"Mikäli auton hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin anotaan korvausta vammaisen lapsen kuljetustarpeiden tyydyttämiseksi, selvitetään aina päätöstä tehtäessä hakijan perheen sosiaalinen tilanne.."

Olen nyt soittanut sekä invalidi- että lihastautiliittoon ja molemmista on vastattu, että asiakaspalautteemme on hyvin tyypillinen nykyhetken tilanteessa. Valittelin myös sitä, että sosiaalityöntekijät eivät edes ota yhteyttä pyynnöistä huolimatta. Tähänkin vastattiin, että tarina on tuttu.

Meille on tullut lyhyen ajan sisällä kielitaidottomia täysin autettavia ihmisiä, joiden liput ja laput täyttävät ylityöllistetyt sosiaalityöntekijät kalliin tulkkiarmeijan kanssa. Me suomalaiset – erityisesti Itä-Helsingissä jäämme ilman meille kuuluvia palveluita – emme siis saa edes yhteydenottoja sosiaaliviranomaisilta edes kirjallisten pyyntöjen jälkeen, saati että saisimme lain meille takaamia etuuksia.

Vihreät ovat pitkälti suomalaisen julkisen sanan sekä eräiden muiden toimijoiden kanssa (ev lut kirkko ja SPR) vastuussa siitä, että ulkomaalaispolitiikassa ei ole juuri ollut edes nykyhallituksella liikkumavaraa. Toki Juha Sipilän "arvo"aivopieruun  perustunut avoin kutsu, jota Lähi-Idän minareeteista toisteltiin, asettaa hänetkin osavastuuseen syntyneestä karmeasta tilanteesta.

Sipilän kunniaksi on nyt kuitenkin sanottava, että hän hiljan TV1:ssä puolusti voimakkaasti tämänkin blogin tapaisten puheenvuorojen olemassaolon oikeutusta ja sananvapautta maahanmuuttopolitiikasta käytävässä keskustelussa.

Nyt tilanne näyttää olevan ehkä jopa radikaalisti muuttumassa Ruotsin vaalien ja vihreiden kompuroinnin myötä.

Jani Toivola (Vihr) kohun keskellä on aika kurkistaa, mitä tämä veronmaksajien rahoilla porsastellut kansanedustaja ja eduskuntaryhmänsä toinen varapuheenjohtaja ja maamme eräs johtava identiteettipoliitikko, on kirjoitellut vammaisten oikeuksista ja niiden turvaamisesta kotisivullaan ja blogissaan.

Tässä on ensin Toivolan kommentointia ennen 2015 alkanutta pakolaisikriisiä.

Uudesta Sipilän hallitusohjelmasta antamassaan kriittisessä arviossaan hän toteaa:

"Pohjaksi tälle työlle sopisi eduskunnan viime kaudella laatima ihmisoikeusselonteko. Raportti nostaa erityistarkasteluun maahanmuuttajat, vammaiset ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Kaikista ryhmistä nämä ovat ne, jotka kokevat muita enemmän syrjintää yhteiskunnassamme." 

"Vammaisella on yhtäläinen oikeus täysipainoiseen elämään."

"TV2:n tällä viikolla lähettämän A2-kehitysvammais-illan keskustelu oli ihanaa katseltavaa. Jo omassa toteutuksessaan ohjelma toi pintaan moninaisuuden ytimen: osallisuutta oman tekemisen kautta." 

Talk is cheap (puhe on halpaa) sanovat ekonomistit usein tällaisista lausunnoista. Niin näyttää todella olevan.

Kun keskustelu maahanmuutosta kiihtyy, Toivola ottaa kantaa blogissaan mm. seuraavasti. 

"On käsittämätöntä ajatella, että sotaa ja vainoa paennut maahanmuuttaja pystyisi tulemaan toimeen pienemmällä kuukausittaisella rahasummalla kuin kantasuomalainen, jolla on mahdollisesti ympärillään läheisten tukiverkko."

​Aivan hiljattainen kommentti.

"Muunsukupuolisilta hoitojen epääminen kertoo paljon yhteiskunnastamme, jossa vähemmistöt kokevat systemaattista syrjintää, epäoikeudenmukaista kaltoinkohtelua ja toistuvaa häirintää." 

En ole huomannut hänen nyt enää puolustavan vammaisia, vaan hän näyttää nyt kantavan huolta vain hänen sydäntään lähellä olevista marginaaliryhmistä.

Ylipäätään hänen kannanottonsa ovat blogi toisensa perään usein yhdentekevää lässytystä tyyliin:

"Suvaitsevaisuus ja osallisuus vaativat kuitenkin edelleen yhtä konkreettisia toimia kuin talouden kuntoon saattaminenkin. Täytyy olla suunnitelma ja askelmerkit sille, miten tavoitteeseen astellaan. Suunnitelmaa varten täytyy avata ja tunnustaa nykytila.​"

Oikein kursivoidusti Toivola on tehostanut lässytystään eräässä kirjoituksessaan seuraavasti:

”Maahanmuuttajat vahvistavat Suomen innovaatiokykyä ja osaamista tuomalla oman kulttuurinsa vahvuuksia osaksi Suomalaista yhteiskuntaa.”

Oli miten oli, tänne nopeasti saapunut jopa yli 200 000:een noussut kielitaidottomien ulkomaalaisten joukko elää täysin tulonsiirtojen ja meidän maksamien palveluiden varassa. Tämä rapauttaa hyvinvointivaltion rahoituspohjan. Tämän pitäisi olla kaikille itsestään selvyys. Ei tämä näin voi jatkua.

Meidän on nopeasti tehtävä Tanskan tapaan päätökset, jotka vähentävät tänne tulon houkuttelevuutta, vaikka se vaatisi perustuslain muutoksen. Meidän on myös valmistauduttava siihen, että neuvottelemme YK:n sopimukset uusiksi vastaamaan paremmin nykyhetken todellisuutta.

MikkoPaunio

Kirjoittaja on (s. 1961) Helsingin yliopistosta valmistunut terveydenhuollon erikoislääkäri, joka on työskennellyt seuraavien instituutioiden palveluksessa: Helsingin yliopisto, Johns Hopkins Bloomberg School of Public Health, sosiaali- ja terveysministeriö, Euroopan Unionin komissio ja Maailmanpankki. Kirjoittalla on dosentuuri Helsingin yliopistossa epidemiologiassa. Hän on saanut jatkokoulutusta Maailman terveysjärjestön ns. pitkällä kurssilla Brysselin vapaassa yliopistossa ja hänellä on ylempi korkeakoulututkinto Johns Hopkins Bloomberg School of Public Health instituutiosta. Kirjoittajalla on julkaisuja merkittävimmissä kansainvälisissä lääketieteellisissä julkaisusarjoissa ja yhteensä vertaisarvioituja julkaistuja artikkeleita hänellä on 40. Kirjoittajan uusin julkaisu on Auditoriumin 2015 julkaisema "Vihreä Valhe - Valheen sysimustat juuret, salakavalat lonkerot ja murheelliset seuraukset. Kirjoittaja valittiin 20.3.2018 tieteelliseksi ja policy neuvonantajaksi American Council on Science and Health järjestöön. Järjestön on aikoinaan perustanut Norman Borlaug ja Elizabeth Wheelan. Se on teollisuutta ja hyvinvointia puolustava tieteellinen järjestö.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu