Pew International suurtutkimus – Osa IV Naisten asema

Muslimimaissa useissa maissa selkeä enemmistö katsoo, että nainen saa itse päättää käyttääkö hän huivia vai ei. Poikkeuksen tästä tekevät Egypti, Jordan, Irak ja Saharan eteläinpuoleinen osa. Afganistanissa vain 30 % on sitä mieltä, että nainen saa itse päättää, käyttääkö hän huivia vai ei. Sharialakia kannattavilla on usein sharialakia kannattamattomiin nähden useammin näkemys, että naisen ei tule itse päättää, käyttääkö hän huivia vai ei.

Muslimimaissa vallitsee laajalti käsitys, että naisen tulee totella miestään. Sharialakia kannattavilla on lähes kaikkialla muslimimaissa sharialakia ei-kannattaviin verrattuna useammin käsitys, että naisen tulee totella miestään. Sharialakiin myönteisesti suhtautuvat kannattavat yleisesti  muita vähemmän naisten oikeuksien parantamista.

Muslimaissa eräitä poikkeuksia (esim. palestiinalaisalueet, Egypti, Jordan ja Irak) lukuunottamatta ollaan sitä mieltä, että nainen saa erota miehestään. Irakissa vain 14 % on sitä mieltä, että nainen saa erota miehestään.

Useissa muslimimaassa enemmistö on sitä mieltä, että tyttölapsilla on oltava samat oikeudet perintöön kuin poikalapsella, mutta jälleen kerran ne alueet, joilta tulee Suomeen paljon turvapaikanhakijoita, käsitykset eivät ole näin liberaaleja. Afganistanissa, Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa vallitsee selkeän enemmistön keskuudessa käsitys, että poikalapsella pitää ola tyttölasta suuremmat oikeudet perintöön. Esimerkiksi Tunisiassa ja Marokossa vain 15 % on sitä mieltä, että tytöillä pitää olla yhtäläiset perintöoikeudet.

http://www.pewforum.org/2013/04/30/the-worlds-muslims-religion-politics-society-women-in-society/

Kommenttina totean, että näkemykset naisen asemasta yhteiskunnassa ovat Suomeen tulevilla muslimeilla hyvin kaukana kantasuomalaisiin verrattuna, mikä edistää voimakkaasti segregaatiota integraation ja kotoutumisen sijaan.

MikkoPaunio
Perussuomalaiset Helsinki

Kirjoittaja on (s. 1961) Helsingin yliopistosta valmistunut terveydenhuollon erikoislääkäri, joka on työskennellyt seuraavien instituutioiden palveluksessa: Helsingin yliopisto, Johns Hopkins Bloomberg School of Public Health, sosiaali- ja terveysministeriö, Euroopan Unionin komissio ja Maailmanpankki. Kirjoittalla on Helsingin yliopiston yleisen epidemiologian dosentuuri. Hän on saanut jatkokoulutusta Maailman terveysjärjestön ns. pitkällä kurssilla Brysselin vapaassa yliopistossa ja hänellä on ylempi korkeakoulututkinto (epidemiologia) Johns Hopkins Bloomberg School of Public Health instituutiosta. Kirjoittajalla on julkaisuja merkittävimmissä kansainvälisissä lääketieteellisissä julkaisusarjoissa ja yhteensä vertaisarvioituja julkaistuja artikkeleita hänellä on 40 (https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/?term=paunio+m). Kirjoittajan tärkein tieteellinen havainto johti lopulta Maailman Terveysjärjestön maailmanlaajuiseen tuhkarokkorokotusstrategian muutokseen. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2017/3/duo13540 Pelkästään 2000-luvulla on tuhkarokkorokotus pelastanut noin 20 miljoonaa lasta elämälle.
Kirjoittaja toimi valtioneuvoston asettaman Säteilyturvaneuvottelukunnan puheenjohtajana vuosina 2009-2018. Kirjoittaja on toiminut vuodesta 2016 lähtien Valtakunnallisen Maanpuolustuskurssin sekä luennoitsijana että ns. pääopettajana (STM) syksyyn 2021 asti.

Hän on kirjoittanut kolme kirjaa: Vihreä Valhe (Weilin & Göös 1991), Vihreä Valhe - Valheen sysimustat juuret, salakavalat lonkerot ja murheelliset seuraukset (Auditorium 2015) ja Hourulan väen ilmastovallankumous (Omakustanne 2019). Kirjoittaja valittiin 20.3.2018 tieteelliseksi ja policy neuvonantajaksi American Council on Science and Health järjestöön. Järjestön on aikoinaan perustanut Norman Borlaug ja Elizabeth Wheelan. Se on teollisuutta ja hyvinvointia puolustava tieteellinen järjestö. Kirjoittajalta julkaistu useita raportteja Ison Britannian pitkäaikaisimman valtionvarainministerin Nigel Lawsonin perustamalla The Global Warming Policy Foundation sivustolla (https://www.thegwpf.org/?s=paunio). Kirjoittajalta on julkaistu merkittävillä brittiläisillä ja pohjoisamerkikkalaisilla keskusteluareenoilla useita puheenvuoroja (https://muckrack.com/mikko-paunio/articles) pääasiassa ympäristö- ja kehityspolitiikkaan liittyen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu