Helsingin kallis koulujen positiivinen syrjintäpolitiikka pohjaa tutkimukseen, jossa sen tärkein tulos on ”piilotettu”

En enää hämmästy mistään. Suomi – erityisesti Helsingin woke-kaupunki – on ajautunut itsepetoksen ja syvän rakenteellisen poliittisen woke-korruption kouriin identiteettipolitiikan ja sen intersektionaalisuussääntöjen (=uhripisteluokitus) valtavirtaistumisen myötä.

Helsinki – apulaispormestari Nasima Razmyar etunenässä – on hehkuttanut julkisuudessa positiivisen syrjinnän ilosanomaa ja ehdottanut syksyn alussa mm. korkeampia palkkoja opettajille maahanmuuttajavaltaisissa kouluissa. Hiljan hän Helsingin Sanomien haastattelussa lausui mm.

”Koronarahaa kannattaisi kohdentaa voimakkaasti alueellisesti”. 

Esityksessä kymmenen miljoonaa euroa ollaan käyttämässä ”oppilaiden ja opiskelijoiden tarpeiden mukaisiin opetus- ja tukijärjestelyihin”, kuten erityisopettajien ja koulunkäynti­avustajien palkkaamiseen. Loput menevät esimerkiksi oppilas- ja opiskeluhuoltoon, monikielisiin ohjaajiin sekä opettajien täydennyskoulutukseen, työnohjaukseen ja mentorointiin.”

Nasima Razmyarin ehdotus tarkoittaa merkittävää tasokorotusta positiiviseen syrjintään, jonka suuruus oli 2,54 miljoonaa euroa vuonna 2020. Razmyarin ehdottamat PD-rahan tasokorotukset tuppaavat siirtymään kehyksiin.

Helsingin kaupungin Tarkastuslautakunnan arviointikertomus suositti hiljan valtuustolle, että tietyille maahanmuuttajavaltaisille kouluille jatketaan positiiviseen syrjintään perustuvia lisäpanostuksia mm. seuraavilla karuilla sanoilla:

”Määräraha nähdään välttämättömäksi erityisesti kouluissa, joissa on paljon vieraskielisiä oppilaita. Näissä kouluissa määrärahan tuomaa lisäresurssia pidetään selviämisen elinehtona.”

Helsingin kaupunki ja sitä johtava woke-valtuusto perustaa koulujen 2020-luvun positiivisen syrjintäpolitiikan (PD eli Positiivinen Diskriminaatio) VATT:n 2008-2015 ajanjaksolla tehtyyn interventio-/seurantatutkimukseen, jossa tutkittiin PD-lisäpanostuksen vaikutuksia koulupudokkuuteen (=ei hakeuduta amikseen tai lukioon) ja siihen, miten PD-peruskouluista hakeudutaan ja päästään lukioon. Tutkimuksessa oli kaksi hyvin mietittyä vertailukouluryhmää ja tutkimus oli sinänsä korkeatasoinen, mutta…

Tiedot ennen lisärahoitusta PD-koulujen vuoden 2008 perustason koulupudokkuudesta ja lukioon pääsyn todennäköisyydestä löytyvät ”piilotettuna” sivun 28 alaviitteestä.  Alaviitteestä ilmenee, että

PD-koulujen valtaväestöön kuuluvista pojista 15,4 % ja tytöistä 14 % ei hakeutunut vuonna 2008 toisen asteen koulutukseen. Vastaavat luvut samassa järjestyksessä maahanmuuttajista olivat 37 % ja 32 %.

PD-kouluissa valtaväestöön kuuluvista pojista 40 % ja tytöistä 57 % siirtyi lukioon peruskoulun jälkeen. Vastaavat luvut samassa järjestyksessä maahanmuttajien osalta olivat 20 % ja 48 %.

Helsingin kaupungissa kokonaisuudessa koulupudokkuus oli 2008 10 % ja lukioon siirtymisen todennäköisyys oli 67 %

Tutkimuksen sosiologisesti, sosiaali- ja kriminaalipoliittisesti Helsingin kaupungin haasteiden kannalta keskeisintä tulosta ei ole taulukoitu, eikä sitä ole mainittu tutkimuksen tiivistelmässäkään. Se löytyy ainoastaan sivulta 28 leipätekstistä ja siitäkin osin vaillinaisena:

PD-raha vähensi suhteellisesti koulupudokkuutta maahanmuuttajapojilla vain 10 %:lla, mikä tarkoittaisi, että heidän koulupudokkuutensa olisi ollut 2015 edelleen huimat 33,3 %.

En löydä leipätekstistäkään absoluuttista PD-koulujen maahanmuuttajien lukioon siirtymisprosenttiosuutta, vaikka sellainen voidaan päätellä maahanmuuttajatyttöjen osalta, koska intervention positiivinen vaikutus suhteellisella skaalalla mitattuna oli maahanmuuttajatytöillä peräti 30 %. Näin PD-koulujen maahanmuuttajatytöistä lähes noin 62 % aiemman 48 % sijaan siirtyi lukioon PD-rahoituksen jälkeen.

Maahanmuuttajapoikien osalta ei em. suhteellista lisäystä lukioon pääsystä ole esitetty edes leipätekstissä. Epäsuorasti voidaan päätellä, että heidän lukioon pääsyn prosentti on ollut 2015 edelleen hyvin pieni PD-kouluissa rahallisen panostuksen jälkeenkin.

Maahanmuuttajatyttöjen positiivinen PD-rahan suuri vaikutus oli systemaattisesti taulukoitu, mutta maahanmuuttajapoikien tiedot ”piilotettiin” leipätekstiin ja siis jätettiin osin kokonaan raportoimatta.

Huono koulumenestys heijastuu työllisyyteen. Kaikkein heikoimmin maahanmuuttajaryhmistä olivat työllistyneet ulkomailla syntyneet naiset (työllisiä 48,0 %) ja seuraavaksi heikoimmin Suomessa syntyneet miehet (50,2 %).

Vuoden 2015 jälkeen on Helsingissä paljon tapahtunut, minkä vuoksi VATT:n tutkimuksen tulokset voivat olla vaikeammin yleistettävissä, koska maahanmuuttajien osuudet PD-kouluissa ovat edelleen kasvaneet; lisääntyvät ongelmat ja koulujen eriarvioistuminen näkyvät mm. Suomen PISA-tulosten romahtamisessa.

Tutkimuksessa eräs keskeinen rajoite oli sen kyvyttömyys selvittää koulupudokkuutta jo peruskoulun aikana eli suomeksi sanottuna siinä ei ollut mahdollisuutta arvioida lintsaamisen vaikutusta siihen, että oppilaalla ei ollut peruskoulun päättyessä akateemisia valmiuksia siirtyä/päästä lukioon.

Helsinki on nyt valtavien haasteiden edessä

Keskusrikospoliisin korkea rikostiedustelun ylikomisario Christer Ahlgrenia oli hiljan Ivan Puopolon haastattelussa jaksossa, joka oli otsikoitu ”Ruotsissa todistajat tapetaan”.  Haastattelussa Ahlgren oli erityisen huolestunut maahanmuuttajapoikien keskuudessa leviävästä rikollisuutta ihannoivasta alakulttuurista ja siitä, että koulupäivän aikana monet nuoret viettävät aikaansa kauppakeskuksissa kouluajalla. Lisäksi hän oli muiden polisiiviranomaisten tavoin huolestunut siitä, että katujengeillä ei ole enää kunnioitusta poliisia kohtaan ja että uutena ilmiönä jengiläiset jopa uivat poliisien liiveihin. Hän varoittaa, että Suomi on tulossa takamatkalta Ruotsin perässä ja että Ruotsissa on syntynyt varjoyhteiskunta omine sääntöineen.

Vuoden 2015 jälkeen on Ruotsissa syntynyt kantaruotsalaisiin teini-ikäisiin kohdistunut valtakunnallinen maahanmuuttajateinien tekemien nöyryytysryöstöjen epidemia, jonka rantautumisesta Suomeen on jo viitteet.

Useat poliisiviranomaiset Ahlgrenin lisäksi ovat kehottaneet päättäväisiin toimiin negatiivisen kehityksen katkaisemiseksi.

Oppivelvollisuuden nosto 18-ikävuoteen haastaa nyt opetusviranomaiset

VATT:n tutkimus on vanhentunut myös siksi, että oppivelvollisuus on hiljattain nostettu 18-ikävuoteen eli käytännössä lukio ja ammattikoulu ovat tulleet pakollisiksi. Em. lukujen valossa tilanne on maahanmuuttajapoikien osalta todennäköisesti enemmän kuin haastava.

Rahan intersektionaalisuussääntöihin pohjautuva syytäminen Nasima Razmyarin ehdottamalla tavalla on pään pensaaseen laittavaa laastarointia ja edellä esitetyn mukaisesti vain vähän vaikuttavaa sellaisten oppilaiden osalta, jotka todella tarvitsevat oikeaa suuntaa elämässä. Maahanmuuttajayhteisöt on voitava haastaa mukaan auttamaan heidän jälkikasvuaan menestymään elämässä nyt edessä siintävää ankeaa tulevaisuutta paremmin. Myös kouluviranomaiset ovat tiukan paikan edessä. Keskiasteen KELA:n maksaman opintotuen tiukan valvonnan on oltava prioriteetti. Amiksen tai lukion on maistuttava, muutoin opintotuki katkaistaan ja peritään takaisin.

Perussuomalaisten Mari Rantanen Helsingin valtuustoryhmän puheenjohtaja teki 8.12. valtuustossa ponsialoitteen PD-rahan seurannan hyödyllisyyden arvioimiseksi. Valtuuston woke-enemmistö oli sitä mieltä, että mitään tietoa PD-rahanjaon hyödyllisyydestä ei tarvita.

Kokoomuksesta tiedon tarpeellisuuden puolesta äänesti Harri Bogomoloff, Atte Kaleva, Dani Niskanen ja Wille Rydman perussuomalaisten kera. Myös kristillisten Mika Ebeling äänesti ponnen puolesta. Ponsi oli hyvin neutraali ja edellä esittämäni tiedon valossa sanoisin hyvin pliisu.

Kokoomuslaisen Juho Kusti Paasikiven sanoin: ”Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.”

Viitteet

https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatoshistoria/2021/Keha_2021-12-08_Kvsto_22_Pk/AAB2BD28-D44A-C3DF-875D-7DC6E7800000/Selvitys_vuoden_2020_arviointikertomuksen_johdosta.pdf

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008252488.html

https://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi/paaastoimintakoulspera

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008462041.html

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008468670.html

https://elamassa.fi/opiskelu/oppivelvollisuus-18-vuotiaaksi-maksuton-toinen-aste-vaikuttaa-opiskelijan-kela-etuuksiin/