Sammio
Kirjaudu blogeihin

Tiedote

Parhaat blogit kerran viikossa – tilaa uutiskirje tästä –>

Helsingin kallis koulujen positiivinen syrjintäpolitiikka pohjaa tutkimukseen, jossa sen tärkein tulos on ”piilotettu”

En enää hämmästy mistään. Suomi – erityisesti Helsingin woke-kaupunki – on ajautunut itsepetoksen ja syvän rakenteellisen poliittisen woke-korruption kouriin identiteettipolitiikan ja sen intersektionaalisuussääntöjen (=uhripisteluokitus) valtavirtaistumisen myötä.

Helsinki – apulaispormestari Nasima Razmyar etunenässä – on hehkuttanut julkisuudessa positiivisen syrjinnän ilosanomaa ja ehdottanut syksyn alussa mm. korkeampia palkkoja opettajille maahanmuuttajavaltaisissa kouluissa. Hiljan hän Helsingin Sanomien haastattelussa lausui mm.

”Koronarahaa kannattaisi kohdentaa voimakkaasti alueellisesti”. 

Esityksessä kymmenen miljoonaa euroa ollaan käyttämässä ”oppilaiden ja opiskelijoiden tarpeiden mukaisiin opetus- ja tukijärjestelyihin”, kuten erityisopettajien ja koulunkäynti­avustajien palkkaamiseen. Loput menevät esimerkiksi oppilas- ja opiskeluhuoltoon, monikielisiin ohjaajiin sekä opettajien täydennyskoulutukseen, työnohjaukseen ja mentorointiin.”

Nasima Razmyarin ehdotus tarkoittaa merkittävää tasokorotusta positiiviseen syrjintään, jonka suuruus oli 2,54 miljoonaa euroa vuonna 2020. Razmyarin ehdottamat PD-rahan tasokorotukset tuppaavat siirtymään kehyksiin.

Helsingin kaupungin Tarkastuslautakunnan arviointikertomus suositti hiljan valtuustolle, että tietyille maahanmuuttajavaltaisille kouluille jatketaan positiiviseen syrjintään perustuvia lisäpanostuksia mm. seuraavilla karuilla sanoilla:

”Määräraha nähdään välttämättömäksi erityisesti kouluissa, joissa on paljon vieraskielisiä oppilaita. Näissä kouluissa määrärahan tuomaa lisäresurssia pidetään selviämisen elinehtona.”

Helsingin kaupunki ja sitä johtava woke-valtuusto perustaa koulujen 2020-luvun positiivisen syrjintäpolitiikan (PD eli Positiivinen Diskriminaatio) VATT:n 2008-2015 ajanjaksolla tehtyyn interventio-/seurantatutkimukseen, jossa tutkittiin PD-lisäpanostuksen vaikutuksia koulupudokkuuteen (=ei hakeuduta amikseen tai lukioon) ja siihen, miten PD-peruskouluista hakeudutaan ja päästään lukioon. Tutkimuksessa oli kaksi hyvin mietittyä vertailukouluryhmää ja tutkimus oli sinänsä korkeatasoinen, mutta…

Tiedot ennen lisärahoitusta PD-koulujen vuoden 2008 perustason koulupudokkuudesta ja lukioon pääsyn todennäköisyydestä löytyvät ”piilotettuna” sivun 28 alaviitteestä.  Alaviitteestä ilmenee, että

PD-koulujen valtaväestöön kuuluvista pojista 15,4 % ja tytöistä 14 % ei hakeutunut vuonna 2008 toisen asteen koulutukseen. Vastaavat luvut samassa järjestyksessä maahanmuuttajista olivat 37 % ja 32 %.

PD-kouluissa valtaväestöön kuuluvista pojista 40 % ja tytöistä 57 % siirtyi lukioon peruskoulun jälkeen. Vastaavat luvut samassa järjestyksessä maahanmuttajien osalta olivat 20 % ja 48 %.

Helsingin kaupungissa kokonaisuudessa koulupudokkuus oli 2008 10 % ja lukioon siirtymisen todennäköisyys oli 67 %

Tutkimuksen sosiologisesti, sosiaali- ja kriminaalipoliittisesti Helsingin kaupungin haasteiden kannalta keskeisintä tulosta ei ole taulukoitu, eikä sitä ole mainittu tutkimuksen tiivistelmässäkään. Se löytyy ainoastaan sivulta 28 leipätekstistä ja siitäkin osin vaillinaisena:

PD-raha vähensi suhteellisesti koulupudokkuutta maahanmuuttajapojilla vain 10 %:lla, mikä tarkoittaisi, että heidän koulupudokkuutensa olisi ollut 2015 edelleen huimat 33,3 %.

En löydä leipätekstistäkään absoluuttista PD-koulujen maahanmuuttajien lukioon siirtymisprosenttiosuutta, vaikka sellainen voidaan päätellä maahanmuuttajatyttöjen osalta, koska intervention positiivinen vaikutus suhteellisella skaalalla mitattuna oli maahanmuuttajatytöillä peräti 30 %. Näin PD-koulujen maahanmuuttajatytöistä lähes noin 62 % aiemman 48 % sijaan siirtyi lukioon PD-rahoituksen jälkeen.

Maahanmuuttajapoikien osalta ei em. suhteellista lisäystä lukioon pääsystä ole esitetty edes leipätekstissä. Epäsuorasti voidaan päätellä, että heidän lukioon pääsyn prosentti on ollut 2015 edelleen hyvin pieni PD-kouluissa rahallisen panostuksen jälkeenkin.

Maahanmuuttajatyttöjen positiivinen PD-rahan suuri vaikutus oli systemaattisesti taulukoitu, mutta maahanmuuttajapoikien tiedot ”piilotettiin” leipätekstiin ja siis jätettiin osin kokonaan raportoimatta.

Huono koulumenestys heijastuu työllisyyteen. Kaikkein heikoimmin maahanmuuttajaryhmistä olivat työllistyneet ulkomailla syntyneet naiset (työllisiä 48,0 %) ja seuraavaksi heikoimmin Suomessa syntyneet miehet (50,2 %).

Vuoden 2015 jälkeen on Helsingissä paljon tapahtunut, minkä vuoksi VATT:n tutkimuksen tulokset voivat olla vaikeammin yleistettävissä, koska maahanmuuttajien osuudet PD-kouluissa ovat edelleen kasvaneet; lisääntyvät ongelmat ja koulujen eriarvioistuminen näkyvät mm. Suomen PISA-tulosten romahtamisessa.

Tutkimuksessa eräs keskeinen rajoite oli sen kyvyttömyys selvittää koulupudokkuutta jo peruskoulun aikana eli suomeksi sanottuna siinä ei ollut mahdollisuutta arvioida lintsaamisen vaikutusta siihen, että oppilaalla ei ollut peruskoulun päättyessä akateemisia valmiuksia siirtyä/päästä lukioon.

Helsinki on nyt valtavien haasteiden edessä

Keskusrikospoliisin korkea rikostiedustelun ylikomisario Christer Ahlgrenia oli hiljan Ivan Puopolon haastattelussa jaksossa, joka oli otsikoitu ”Ruotsissa todistajat tapetaan”.  Haastattelussa Ahlgren oli erityisen huolestunut maahanmuuttajapoikien keskuudessa leviävästä rikollisuutta ihannoivasta alakulttuurista ja siitä, että koulupäivän aikana monet nuoret viettävät aikaansa kauppakeskuksissa kouluajalla. Lisäksi hän oli muiden polisiiviranomaisten tavoin huolestunut siitä, että katujengeillä ei ole enää kunnioitusta poliisia kohtaan ja että uutena ilmiönä jengiläiset jopa uivat poliisien liiveihin. Hän varoittaa, että Suomi on tulossa takamatkalta Ruotsin perässä ja että Ruotsissa on syntynyt varjoyhteiskunta omine sääntöineen.

Vuoden 2015 jälkeen on Ruotsissa syntynyt kantaruotsalaisiin teini-ikäisiin kohdistunut valtakunnallinen maahanmuuttajateinien tekemien nöyryytysryöstöjen epidemia, jonka rantautumisesta Suomeen on jo viitteet.

Useat poliisiviranomaiset Ahlgrenin lisäksi ovat kehottaneet päättäväisiin toimiin negatiivisen kehityksen katkaisemiseksi.

Oppivelvollisuuden nosto 18-ikävuoteen haastaa nyt opetusviranomaiset

VATT:n tutkimus on vanhentunut myös siksi, että oppivelvollisuus on hiljattain nostettu 18-ikävuoteen eli käytännössä lukio ja ammattikoulu ovat tulleet pakollisiksi. Em. lukujen valossa tilanne on maahanmuuttajapoikien osalta todennäköisesti enemmän kuin haastava.

Rahan intersektionaalisuussääntöihin pohjautuva syytäminen Nasima Razmyarin ehdottamalla tavalla on pään pensaaseen laittavaa laastarointia ja edellä esitetyn mukaisesti vain vähän vaikuttavaa sellaisten oppilaiden osalta, jotka todella tarvitsevat oikeaa suuntaa elämässä. Maahanmuuttajayhteisöt on voitava haastaa mukaan auttamaan heidän jälkikasvuaan menestymään elämässä nyt edessä siintävää ankeaa tulevaisuutta paremmin. Myös kouluviranomaiset ovat tiukan paikan edessä. Keskiasteen KELA:n maksaman opintotuen tiukan valvonnan on oltava prioriteetti. Amiksen tai lukion on maistuttava, muutoin opintotuki katkaistaan ja peritään takaisin.

Perussuomalaisten Mari Rantanen Helsingin valtuustoryhmän puheenjohtaja teki 8.12. valtuustossa ponsialoitteen PD-rahan seurannan hyödyllisyyden arvioimiseksi. Valtuuston woke-enemmistö oli sitä mieltä, että mitään tietoa PD-rahanjaon hyödyllisyydestä ei tarvita.

Kokoomuksesta tiedon tarpeellisuuden puolesta äänesti Harri Bogomoloff, Atte Kaleva, Dani Niskanen ja Wille Rydman perussuomalaisten kera. Myös kristillisten Mika Ebeling äänesti ponnen puolesta. Ponsi oli hyvin neutraali ja edellä esittämäni tiedon valossa sanoisin hyvin pliisu.

Kokoomuslaisen Juho Kusti Paasikiven sanoin: ”Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.”

Viitteet

https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatoshistoria/2021/Keha_2021-12-08_Kvsto_22_Pk/AAB2BD28-D44A-C3DF-875D-7DC6E7800000/Selvitys_vuoden_2020_arviointikertomuksen_johdosta.pdf

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008252488.html

https://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi/paaastoimintakoulspera

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008462041.html

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008468670.html

https://elamassa.fi/opiskelu/oppivelvollisuus-18-vuotiaaksi-maksuton-toinen-aste-vaikuttaa-opiskelijan-kela-etuuksiin/

+15
MikkoPaunio
Perussuomalaiset Helsinki

Kirjoittaja on (s. 1961) Helsingin yliopistosta valmistunut terveydenhuollon erikoislääkäri, joka on työskennellyt seuraavien instituutioiden palveluksessa: Helsingin yliopisto, Johns Hopkins Bloomberg School of Public Health, sosiaali- ja terveysministeriö, Euroopan Unionin komissio ja Maailmanpankki. Kirjoittalla on Helsingin yliopiston yleisen epidemiologian dosentuuri. Hän on saanut jatkokoulutusta Maailman terveysjärjestön ns. pitkällä kurssilla Brysselin vapaassa yliopistossa ja hänellä on ylempi korkeakoulututkinto (epidemiologia) Johns Hopkins Bloomberg School of Public Health instituutiosta. Kirjoittajalla on julkaisuja merkittävimmissä kansainvälisissä lääketieteellisissä julkaisusarjoissa ja yhteensä vertaisarvioituja julkaistuja artikkeleita hänellä on 40 (https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/?term=paunio+m). Kirjoittajan tärkein tieteellinen havainto johti lopulta Maailman Terveysjärjestön maailmanlaajuiseen tuhkarokkorokotusstrategian muutokseen. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2017/3/duo13540 Pelkästään 2000-luvulla on tuhkarokkorokotus pelastanut noin 20 miljoonaa lasta elämälle.
Kirjoittaja toimi valtioneuvoston asettaman Säteilyturvaneuvottelukunnan puheenjohtajana vuosina 2009-2018. Kirjoittaja on toiminut vuodesta 2016 lähtien Valtakunnallisen Maanpuolustuskurssin sekä luennoitsijana että ns. pääopettajana (STM) syksyyn 2021 asti.

Hän on kirjoittanut kolme kirjaa: Vihreä Valhe (Weilin & Göös 1991), Vihreä Valhe - Valheen sysimustat juuret, salakavalat lonkerot ja murheelliset seuraukset (Auditorium 2015) ja Hourulan väen ilmastovallankumous (Omakustanne 2019). Kirjoittaja valittiin 20.3.2018 tieteelliseksi ja policy neuvonantajaksi American Council on Science and Health järjestöön. Järjestön on aikoinaan perustanut Norman Borlaug ja Elizabeth Wheelan. Se on teollisuutta ja hyvinvointia puolustava tieteellinen järjestö. Kirjoittajalta julkaistu useita raportteja Ison Britannian pitkäaikaisimman valtionvarainministerin Nigel Lawsonin perustamalla The Global Warming Policy Foundation sivustolla (https://www.thegwpf.org/?s=paunio). Kirjoittajalta on julkaistu merkittävillä brittiläisillä ja pohjoisamerkikkalaisilla keskusteluareenoilla useita puheenvuoroja (https://muckrack.com/mikko-paunio/articles) pääasiassa ympäristö- ja kehityspolitiikkaan liittyen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu

Kommentit (10)

Kommentoi

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kommentoida.
  1. KirjoituksiaSalosta
    Mikko Engren #3564180

    Yleensä rahoituksen suhteen on kaiketi aina joku tuloskortti tai vastaava. Rahoituksella on tavoitteensa joiden toteutumista seurataan. Tässä kohtaa Helsingin kaupunginvaltuuston enemmistö äänesti aiheesta eli kieltäytyi seuraamasta rahoituksen vaikutuksia. Kai tämä mahdollista (ja laillista) on, mutta melkoinen suoritus Helsingin hihhuleilta jälleen kerran.

    ”Valtuutettu Mari Rantanen ehdotti valtuutettu Teija Makkosen kannattamana hyväksyttäväksi seuraavan toivomusponnen:

    Hyväksyessään selvityksen vuoden 2020 arviointikertomuksen
    johdosta suoritetut toimenpiteet, kaupunginvaltuusto edellyttää
    selvitettävän mahdollisuutta Pd-rahan pitkäaikaisen seurannan
    osalta siten, että pd-rahan tosiasiallisia tuloksia seurataan koulupudokkuuden, suoritettujen toisen asteen tutkintojen sekä
    suoritettujen korkeakoulututkintojen osalta ja siten että seurannassa voidaan eritellä sukupuoli sekä maahanmuuttajataustaisuus.”

    Ei-äänet: 34
    Hilkka Ahde, Outi Alanko-Kahiluoto, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki,
    Fatim Diarra, Elisa Gebhard, Tuula Haatainen, Mia Haglund, Eveliina
    Heinäluoma, Titta Hiltunen, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo,
    Shawn Huff, Jukka Järvinen, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Mai Kivelä,
    Sini Korpinen, Minja Koskela, Minna Lindgren, Ajak Majok, Sami Muttilainen, Tuomas Nevanlinna, Johanna Nuorteva, Amanda Pasanen,
    Tuomas Rantanen, Suldaan Said Ahmed, Mirita Saxberg, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Pilvi Torsti, Tuomas Tuomi-Nikula, Thomas
    Wallgren, Sanna Vesikansa

    +1

    Ilmoita asiaton viesti

    • MikkoPaunio
      Mikko Paunio #3564228 Kirjoittaja
      Vastaus kommenttiin: #3564180

      Nämä äänestivät tyhjää. Mukana myös pormestari Vartiainen ja apulaispormestari Razmyar. Helsingin valtuustossa tyhjää äänestäminen on keino ehkäistä ponnen tuloa hyväksytyksi.

      Mahad Ahmed, Sirpa Asko-Seljavaara, Eva Biaudet, Silja Borgarsdottir
      Sandelin, Nora Grotenfelt, Oona Hagman, Juha Hakola, Atte Harjanne,
      Harry Harkimo, Anniina Iskanius, Ville Jalovaara, Arja Karhuvaara,
      Laura Kolbe, Otto Meri, Nina Katariina Miettinen, Björn Månsson, Mia
      Nygård-Peltola, Matias Pajula, Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Terhi
      Peltokorpi, Sanna-Leena Perunka, Marcus Rantala, Risto Rautava,
      Nasima Razmyar, Laura Rissanen, Sari Sarkomaa, Pekka Sauri, Daniel Sazonov, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara, Nina Suomalainen,
      Elina Valtonen, Reetta Vanhanen, Juhana Vartiainen, Sinikka Vepsä,
      Maarit Vierunen

      +4

      Ilmoita asiaton viesti

  2. JpLehto
    Jp Lehto #3564182

    Mitä Mikko Paunion mielestä pitäisi tehdä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi?

    Tietenkin olisi hyvä, että tutkittaisiin mitä lisärahalla saadaan aikaan. Päättäjien pitäisi tietää millaiset vaikutukset ovat.

    Jostain syystä koulujärjestelmä syrjäyttää poikia, niin kantaväestön kuin maahanmuuttajaväestön osalta. Tähän pitäisi erityisesti saada voimavaroja. Ei mitään helpotuksia jatkoon pääsyyn. Pitäisi tutkia mikä tähän johtaa ja miten asia voidaan korjata, jotta tulokset olisivat parempia.

    Tässä asiassahan me ollemme ihan pohjanoteeraus tai sitten ihan feminististä kärkeä, jonka tavoitteena on syrjiä poikia. Miten sen sitten näkee.

    Tähän en usko kenenkään puuttuvan valitsevassa feministisessä hengessä. Tasa-arvo elimet, ministerit ja valtuutetut siunaavat tämän kaiken ja sehän on niiden ainoa tehtävä.

    Voisivatko perussuomalaiset ottaa tavoitteekseen selvittää mikä koulujärjestelmää tältä osin vaivaa?

    Tosin onhan asiaa ainakin joskus tutkittu. Onki tuollainen tutkimus nyky ilmapiirissä edes enää mahdollista

    Tässä on yksi juttu aiheesta

    https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/henrylaasanen/54353-pisa-suomalaiset-pojat-tipahtavat-lukutaidon-kelkas

    0

    Ilmoita asiaton viesti

    • MikkoPaunio
      Mikko Paunio #3564186 Kirjoittaja
      Vastaus kommenttiin: #3564182

      Tutkimuksessa PD-raha auttoi kantasuomalaisia poikia selvästi. Kyllä tässä täytyy myös ruveta vaatimaan maahanmuuttajilta. Kun nykyinen perustuslakimme säädettiin muistettiin lähinnä oikeudet ja velvollisuudet ovat jääneet vähälle. Kyllä valvontaa täytyy tiukentaa kuten lopussa kirjoitan.

      +6

      Ilmoita asiaton viesti

  3. Juha Varila
    Juha Varila #3564200

    Positiivinen diskriminaatio on oikeastaan yhtä kuin valikova oikeudenmukaisuus. Niukkojen resurssien maailmassa toisten erityistuenta on toisilta pois. Luokan keskiarvoa jonkin verran heikommin pärjäävä oppilas hyötyisi luultavasti eniten opettajan suorasta ohjauksesta.

    Valikoivasta oikeudenmukaisuudesta kärsii erityisesti sellainen oppilasaines, joka a) jää paitsi erityistukia ja b) omaa enintään keskihyvät oppimisen taidot ja tahdon.
    – Huiput menestyvät missä koulutusjärjestelmässä tahansa. Sitä vastoin putoamisvaarassa ovat arvosanoin ilmaistuna 5-7 -opiskelijat.

    Nämä positiivisen diskriminaation rahat saattavat tuottavaa sellaiseen oppilasainekseen negatiivisia vaikutuksia, jotka täyttävät ei-kannustavan perhetaustan ja huonon oppimistaidon kriteetit.
    – Vain se yksi kriteeri jää kohdalle osumatta. Kovin paljoa ei tarvitse lukijan miettiä, jos itse pohtii ”mikä kriteeri on kyseessä”.

    On suuri sääli, että koululaitos erityisesti Helsingissä saattaa hallinnollis-poliittisen ohjauksen vuoksi tosiasiassa tuottaa näennäistä tasa-arvoa. Mikko Paunion ilmaisemat luvut tasa-arvoistuvat kun toisia jätetään paitsi tarvitsemaansa mutta toisia vastaavan kaltaisia suositaan.

    *** ****
    Tuota sosiologista ja eettistä kysymystä tuskin voidaan ratkaista didaktisin toimenpitein. Kyse on paitsi yhteisen hyvän jakamisen periaatteista, niin myös selkeistä sosiologisista ja luokkateoreettisista tosiasioista.

    Perheessä Maija on kirjastovirkailija, Jaakko on lastentarhanopettaja. He haluaisivat tarjota lapsilleen parhaan mahdollisen koulutien. Kuitenkin heidän rahansa riittävät vain asumiseen Helsingin ”huonolla alueella”. Lähikoulu on tunnettu ongelmakoulu ja he haluaisivat lähettää lapsensa parhaaseen mahdolliseen kouluun”.

    Oikein vai väärin?

    +3

    Ilmoita asiaton viesti

    • Juha Hytönen
      Juha Hytönen #3564212
      Vastaus kommenttiin: #3564200

      Melkoinen joukko oppilaita jää ilman oppimisen tukia ja siis kärsii tästä valikoivasta oikeudenmukaisuudesta, koska huoltajat vastustavat periaatteellisesti tukia. Usein myös vastustavat adhd-lääkkeitä.

      +3

      Ilmoita asiaton viesti

  4. nita
    Nita Hillner #3564221

    Tutkimuksen mukaan näyttää siis siltä että, maahanmuuttajatytöt kotoutuvat paremmin yhteiskuntaamme kuin pojat ja miehet. Ottaisimmeko takaisin tyttö- ja poikakoulut alueilla, jossa paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia. Pojat voivat tarvita erilaisen ympäristön kuin tytöt. Maahanmuuttajapojat tarvitsevat suomalaisia miesopettajia, jotka antavat mallia miten toimia miehenä Suomessa.

    +1

    Ilmoita asiaton viesti

    • tapani-lahnakoski
      tapani.lahnakoski #3564234
      Vastaus kommenttiin: #3564221

      Kaikki varmaan ovat huomanneet, kuinka maahanmuuttajanaisista ja -tytöistä ollaan huolestuneita. Mikä se totuus taas on tässäkin asiassa?

      +1

      Ilmoita asiaton viesti