Ilmastopaneelin Markku Ollikaisen oudot tulkinnat G20-maiden julistuksesta

YLE:n toimittajat Pirjo Auvinen ja Marika Harjumaa hehkuttivat eilen Ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen suulla G20-maiden sunnuntaisen YK:n Ilmastonmuutoksen neuvottelumekanismin (UNFCCC) COP26:lle annetun julistuksen kohtaa:

”Pysymme sitoutuneina Pariisin sopimuksen tavoitteeseen pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessaja pyrkiä rajoittamaan se puoleentoista asteeseen agenda 2030 mukaisesti.”

Markku Ollikainen YLE:lle:

”Jos G20 sitoutuu 1,5 asteen tavoitteeseen, se tarkoittaa merkittävää käännekohtaa kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Tulkitsen, että tuo päätös on erittäin rohkaiseva signaali Glasgow’hun.”

Mitäpä raportoi The Australian lehti tämän päiväisessä G20-julistuksesta tekemässä jutussaan, joka oli otsikoitu:”G20 johtajat pakotettiin vesittämään ilmastotavoitteet”

Seuraavassa pääkohdat Australianin jutusta:

Boris Johnson, Emmanuel Macron ja Joe Biden eivät saaneet G20–huippukokouksessa tukea uusille aggressiivisille hiili–, metaani– ja nettonollasitoumuksille.

Britannian, Ranskan ja Yhdysvaltain tukemien päätöslauselmien hylkääminen Rooman huippukokouksessa merkitsi konsensuksen järkkymistä ennen maanantaina Glasgow ’ssa alkavaa YK:n ilmastokokousta.

Skotlannin Glasgow’ssa on kokoontunut yli 20 000 ihmistä COP26–huippukokoukseen, jossa Johnson oli toivonut uutta globaalin yhteistyön aikaa päästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Viimeisessä sunnuntaina lopullisesti hyväksytyssä G20-julkilausumassa pehmennettiin nettonollapäästötavoitetta vuoteen 2050 mennessä ympäripyörein sanankääntein. Näin hiilineutraalisuustavoitteet vesittyivät neuvottelujen jälkeen sanoiksi ”vuosisadan puoliväliin mennessä tai noin puolenvälin kuluessa”.

Miten G20–julkilausuma muuttui kivihiilestä luopumiseen liittyen perjantaista sunnuntaihin:

Perjantain luonnos:

”Teemme kaikkemme, ettemme rakenna uutta kivihiilen kapasiteettia kansalliset olosuhteet huomioon ottaen.”

Lauantain luonnos:

”Kansalliset olosuhteet huomioon ottaen teemme kaikkemme, jotta emme rakenna uutta kivihiilivoima kapasiteettia 2030–luvulla.”

Lopullinen sunnuntaina hyväksytty teksti:

Yhteistyömme nolla– ja vähähiilisten sekä uusiutuvien teknologioiden käyttöönotossa ja levittämisessä mahdollistaa siirtymisen vähäpäästöisiin sähköjärjestelmiin. Näin myös ne maat, jotka sitoutuvat luopumaan investoinneista uuteen puhtaan kivihiilituotantokapasiteettiin, voivat tehdä sen mahdollisimman pian.”

Julistukseen tuli lopulta vain epämääräinen viittaus julkisen rahoituksen lopettamisesta kivihiilelle.

Myös Bidenin globaali metaanilupaus, jonka hän virallisesti tulee julkistamaan COP26–kokouksessa, ei tullut kirjatuksi julistukseen.

Julistus lopulta vain toteaa, että maailman johtavat taloudet ”tunnustavat metaanipäästöjen aiheuttavan merkittävän osan ilmastonmuutoksesta ja tunnustavat viitaten kansallisiin olosuhteisiin, että metaanipäästöjen vähentäminen voi olla nopeimpia, toteuttamiskelpoisimpia ja kustannustehokkaimpia keinoja rajoittaa ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia”.

Kehittyvien ja jo edistyneiden maidenhiilen tuotantoon ja fossiilisten polttoaineiden vientiin ryhmä yhdisti voimansa G20-kokouksessa laimentaakseen kommunikaatioluonnoksen pyrkimyksen kirjata aiempaa vahvemmat tavoitteet hiilivoiman käytön lopettamiselle ja tiukemmille metaanitavoitteille.

Ennen Glasgow’hun lähtöä Australian pääministeri Scott Morrison ja energiaministeri Angus Taylor tekivät selväksi, että Australia ei tue luopumista kivihiilestä tai vaatimuksia tiukoista metaanipäästörajoituksista 2030 mennessä.

Intia, Australia, Venäjä, Kiina, Brasilia, Saudi–Arabia, Indonesia ja Etelä–Afrikka suhtautuivat varauksellisesti USA:n, EU:n ja Britannian ajamaan tiukkaan ilmastopolitiikkaan.

Pääministeri Morrison uskoi, että Glasgow’n kokouksessa päästäisiin eteenpäin takaiskuista huolimatta.

Suomen valtamedia – Uutta Suomea ehkä lukuunottamatta – ei viesti ilmastopolitiikasta kansalaisille tosiasioihin, vaan punavihreään toiveajatteluun perustuvaa uutis- ja kommenttivirtaa.

Valtamedia jättää punavihreälle ilmastonarratiiville ongelmalliseet asiat yksinkertaisesti kertomatta kansalle.

Tästä saatiin jopa YLE:n standardeilla mitattuna räikeä esimerkki, kun Pirjo Auvinen lauantain TV:n Ykkösaamussa ei kysynyt sosiaalisesta ilmastorahastosta mitään komissaari Jutta Urpilaiselta, vaikka sen piti olla ykkösaihe YLE:n ennakkopuffin mukaan.

Komission asetusesitys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta on niin epäoikeudenmukainen Suomelle, että pääministeri Sanna Marin ja Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen viime torstaina eduskunnan kyselytunnilla vakuuttivat yhteistuumin vastustavansa rahastoa. Kiusallisia kysymyksiä Sosiaalisesta ilmastorahastosta ei sovi tehdä suomalaiselle komissaarille, joka sitä komission jäsenenä ajaa.

 

https://yle.fi/uutiset/3-12168354

https://yle.fi/uutiset/3-12164778

https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Sosiaalinen-ilmastorahasto-ja-Kela-korvaukset-esilla-kyselytunnilla.aspx

https://www.consilium.europa.eu/media/52732/final-final-g20-rome-declaration.pdf

MikkoPaunio
Perussuomalaiset Helsinki

Kirjoittaja on (s. 1961) Helsingin yliopistosta valmistunut terveydenhuollon erikoislääkäri, joka on työskennellyt seuraavien instituutioiden palveluksessa: Helsingin yliopisto, Johns Hopkins Bloomberg School of Public Health, sosiaali- ja terveysministeriö, Euroopan Unionin komissio ja Maailmanpankki. Kirjoittalla on Helsingin yliopiston yleisen epidemiologian dosentuuri. Hän on saanut jatkokoulutusta Maailman terveysjärjestön ns. pitkällä kurssilla Brysselin vapaassa yliopistossa ja hänellä on ylempi korkeakoulututkinto (epidemiologia) Johns Hopkins Bloomberg School of Public Health instituutiosta. Kirjoittajalla on julkaisuja merkittävimmissä kansainvälisissä lääketieteellisissä julkaisusarjoissa ja yhteensä vertaisarvioituja julkaistuja artikkeleita hänellä on 40 (https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/?term=paunio+m). Kirjoittajan tärkein tieteellinen havainto johti lopulta Maailman Terveysjärjestön maailmanlaajuiseen tuhkarokkorokotusstrategian muutokseen. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2017/3/duo13540 Pelkästään 2000-luvulla on tuhkarokkorokotus pelastanut noin 20 miljoonaa lasta elämälle.
Kirjoittaja toimi valtioneuvoston asettaman Säteilyturvaneuvottelukunnan puheenjohtajana vuosina 2009-2018. Kirjoittaja on toiminut vuodesta 2016 lähtien Valtakunnallisen Maanpuolustuskurssin sekä luennoitsijana että ns. pääopettajana (STM) syksyyn 2021 asti.

Hän on kirjoittanut kolme kirjaa: Vihreä Valhe (Weilin & Göös 1991), Vihreä Valhe - Valheen sysimustat juuret, salakavalat lonkerot ja murheelliset seuraukset (Auditorium 2015) ja Hourulan väen ilmastovallankumous (Omakustanne 2019). Kirjoittaja valittiin 20.3.2018 tieteelliseksi ja policy neuvonantajaksi American Council on Science and Health järjestöön. Järjestön on aikoinaan perustanut Norman Borlaug ja Elizabeth Wheelan. Se on teollisuutta ja hyvinvointia puolustava tieteellinen järjestö. Kirjoittajalta julkaistu useita raportteja Ison Britannian pitkäaikaisimman valtionvarainministerin Nigel Lawsonin perustamalla The Global Warming Policy Foundation sivustolla (https://www.thegwpf.org/?s=paunio). Kirjoittajalta on julkaistu merkittävillä brittiläisillä ja pohjoisamerkikkalaisilla keskusteluareenoilla useita puheenvuoroja (https://muckrack.com/mikko-paunio/articles) pääasiassa ympäristö- ja kehityspolitiikkaan liittyen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu