Kiitos YLE:n toimittaja Renaz Ebrahimi woke-ideologian oikean luonteen paljastamisesta

Renaz Ebrahimin juontamassa YLE:n 95-vuotisjuhlaräpkimarassa vilahtaa n-sanan pahempi versio 57 ja naista halventava h-sana 99 kertaa.

Tässä ohjelmassa Renaz kuuntelee räppiä, jossa käytetään vielä karmeampaa nekrusanaa 13.30 kohdalla. https://areena.yle.fi/1-50944918 Hän siis koki turvattomaksi itsensä, kun kuuli Valtaojan kertoi n-sanan Peppi Pitkätossusta. YLE:n tulee antaa tälle toimittajalle välittömät potkut.

Tämä on täysi katastrofi punavihreälle wokelle. Sannikkaa on katsottu yli 355 000 kertaa YLE:n Areenassa ja nousee yhä nopeasti. Aiemmissa Sannikoissa per jakso 30 000 areenakatsojaa😎 https://areena.yle.fi/1-50667789

IL teki pitkän Ebrahimia puolustavan ja Valtaojaa syyllistävän jutun jättäen kysymättä Ebrahimilta ikävät kysymykset.https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/7bdb5a91-b7a1-49dd-9e74-7556031a720a

YLE:n Sannikassa vietiin eilen suomalaista keskustelukulttuuria monta piirua oikeaan suuntaan, koska siinä paljastui woke-ideologian autoritaarisuus. Ensimmäisen haastatteluosuuden huipennuksessa tiedetoimittaja ja tietokirjailija Osmo Tammisalo iski asian ytimeen, eli siihen, että nykyinen yhteiskunnallinen ilmapiiri woken myötä uhkaa ihmisten oikeutta omaan itsenäiseen ajatteluun ja että woke-ideologia ei edusta liberaalia aatetta, vaan autoritaarista pakottavaa aatetta.

Seuraavassa osuudessa YLE:n toimittaja Renaz Ebrahimi ja kosmologian emeritusprofessori Esko Valtaoja keskustelivat mielipiteen vapaudesta, woke-ideologiasta känselöinteineen ja intersektionaaliuuksineen. Olen muutamaan otteeseen kirjoittanut tässä blogissani USA:n yliopistoista levinneen woke-ideologian tuonnista sanoineen päivineen Suomeen ja mitä absurdiuksia ja älyttömyyksiä siitä seuraa.

Viimeinen woke-skandaali tuo Afrikantähtigate taisi avata ihmisten silmiä jo laajalti, mutta eilinen Sannikka todennäköisesti avasi yhä laajemmalle ihmisten silmiä wokepakkokulttuurin Suomeen rantautumisesta ja sen kielteisistä yhteiskunnallisista vaikutuksista Suomessa. Kiitos tästä lankeaa YLE:n toimittajalle Renaz Ebrahimille. Hän paljasti kaikessa alastomuudessaan woke-ideologian pakkoluonteen ja pakkomielteen ihonväriin ja valkoisen miehen pahuuteen.

Seuraavassa käyn lähinnä Ebrahimin vastauksia, syytöksiä ja väitteitä läpi menemättä nyansseihin tai liikaa yksityiskohtiin. Ebrahimin ja Valtaojan haastatteluosuus alkoi Sannikan kysymyksellä loukkaantuvatko ihmiset turhan helposti? Leimaammeko ihmisiä liian herkästi?

Ebrahimin totesi, että riippuen tilanteesta on oikein koolauttaa tai lempeästi koolin (=ilmeisesti yksityisviesti) ihmisiä ja jos pyydät anteeksi lopulta koolauttajalta niin homma on ok, mutta jos kieltäydyt ottamasta vastuuta eli et pyydä anteeksi, ihmisten liiveihin uiminen on ok. Ebrahimi oli sitä mieltä, että nyt vihdoin satojen vuosien sorron jälkeen Suomessa vähemmistöillä on oikeus mediassa ja somessa sanoa sanottavansa ja että meillä oli epäterveesti totuttu siihen, että sorto oli koettu normaaliksi. Etuoikeutetut ihmiset nyt ekaa kertaa koolautetaan heidän aiheuttamastaan sorrosta ja vihapuheesta. Meidän pitää hyväksyä epämukavuus (ilmeisesti tarkoitti tällä vastemielistä känselöintiä), koska se on edellytyksenä tasa-arvolle ja yhdenvertaisuudelle.

Valtaoja piti tätä koolauttaamista kyttäämisenä, eikä hyväksynyt Ebrahimin näkemyksiä.

Keskustelu syventyi sitten sopimattomiin sanoihin ja ihonväriin. Avaruusfyysikkomme siteerasi erästä kansanedustajaa ja lausui sanat ”Hyppivät n-ukot” ja viittasi Peppi Pitkätossu kirjassa esiintyvään ”n-kuninkaaseen”. Valtaoja yritti näillä sanoilla valottaa sitä, että yksittäisiä sanoja ei tule tuomita, vaan kontekstuaalisuus ja sanalla välitetty viesti on tärkeintä. Tästä syntyikin riemu.

Ebrahimin vastaus:

”Tämä on ihan superjärkyttävää, että olen tällaisessa tilassa, missä valkoinen ihminen ruskean ihmisen vieressä kaksi kertaa käyttää n-sanaa ihan tahallaan.”

Sitten keskustelussa Ebrahimi meni suoriin henkilökohtaisuuksiin halveksien häpeilemättä Valtaojaa ja hänen tekojaan jopa hänen Nenäpäiväaktivismiaan, jotka kaikki olivat Ebrahimin mielestä vähättelyn arvoisia. Tosin hän oli sitä mieltä, että valkoiset valtaapitävät vähättelevät sorrettuja ihmisiä ja tästä syystä emme pääse eteenpäin asioissa. Hän väitti Valtaojan saaneen elää elämänsä ja tehdä vapaasti asioita ottamatta vastuuta mistään. Toisin on hänen kohdalla, koska hän on aina joutunut miettimään tekojaan ruskean ihon värinsä vuoksi.

Hän vaati tomerasti, että meidän pitäisi toimia vihapuhetta vastaan ja uhriutui ja valitteli, että känselöijiä vastaan käydään keskustelua. Hän totesi, että näin ei saa tehdä meitä vastaan, jotka yritämme tehdä antirasistista työtä ja työtä intersektionaalisuusperiaatteiden puolesta. Niille, jotka vielä eivät tiedä mitä em. periaatteet ovat, tiedoksi, että nämä periaatteet luovat uhripisteytysjärjestelmän, joihin perustuvat yhdenvertaistamistoimet, joilla sorretut nostetaan positiivisella syrjinnällä kustannuksista välittämättä valkoisen patriarkaatin kanssa yhdenvertaisiksi.

Maailmassa ja jo Suomessakin ymmärretään laajalti, että ihmisten, yhtiöiden ja yhteisöjen wokeaatteesta kumpuava känselöinti on oikeasti vastemielistä yksittäisten ihmisten, yhtiöiden ja yhteisöjen sortoa, raunioittamista ja maalittamista. Tämänkin Ebrahimi käänsi päälaelleen todeten, että känselöinti on itse asiassa vastuunottokulttuurin edistämistä ja totesi, että jo me koolautetaan sut sun vääristä sanoista ja mielipiteistä, ja sä suostut keskusteluun ja olet lopulta samaa mieltä kanssamme ja pyydät anteeksi meiltä ja otat vastuun asioista, niin känselöinti onkin rakkautta.

Loppukeskustelu olikin sitten ihon väriin liittyvää pakkomielteistä saarnaa Ebrahimin puolelta. Valtaojan yrittäessä väittää, että tämä pakkomielle ihonväriin on itseasiassa käänteistä rasismia, Ebrahimi tiesi kertoa, että käänteinen rasismi on tieteellisesti osoitettu olevan olematon käsite. Lopuksi Ebrahimi esitti voimaakkaana mielipiteenään sen, että wokeväellä on oikeus tietyissä tilanteissa hiljentää valkoihoiset ihmiset keskusteluissa, koska jos kyse on alistetun ihmisryhmän oikeuksista, valkoisilla ei ole asiaa keskusteluun. Hän antoi ymmärtää Sannikan olevan etuoikeutettu nainen häneen nähtensä ihonvärinsä vuoksi.

Kaiken kaikkiaan Renaz Ebrahimin moukkamainen käytös ja sanankäyttö oli niin pöyristyttävää ja suomalaisten silmiä avaavaa, että näitä ebrahiimeja pitää saada lisää eetteriin ja printtiin.

Aikoinaan USA:n presidentti Dwight Eisenhowerilla oli vaikeuksia Joseph McCarthyn överiksi menneen kommunistijahdin kanssa. Hän keksi mielestään hyvän keinon hillitä McCarthyä sillä, että laittoi hänet uuteen keksintöön eli TV:seen. Se tepsi, tavalliset ihmiset ymmärsivät, että McCarthy oli ääri-ihminen vaarallisine ajatuksineen ja mccarthyismi kuihtui hiljalleen pois.

Sannikka teki Suomelle ja suomalaisille eilen palveluksen tehdessään eisenhowerit tuomalla Renaz Ebrahimin TV:seen perjantai-iltana parhaaseen katseluaikaan. Toivottavasti mahdollisimman moni suomalainen katsoo tämän Sannikkajakson https://areena.yle.fi/1-50667789; nyt katsojia on Areenan puolella jo lähes 60 000.