Laihan laiha Glasgow’n COP26-sopimus kompastelee vain 48 tuntia musteen kuivumisesta

Sunnuntaina YLE:n kanavilla oli kuulemma tunnelma kuin hautajaisissa Glasgow’n ilmastokokouksen epäonnistuttua, mutta musteen kuivuttua ovat erilaiset ilmastotyöstä leipänsä saavat tahot ryhtyneet viestimään optimismia myös Suomessa.

Optimismi perustuu siihen, että Glasgow’ssa sovittiin, että maat kokoontuvat ensi vuonna lupaamaan lisäleikkauksia hiilidioksidipäästöihin, joilla rajoitettaisiin lämpötilan nousu 1,5 asteeseen. Jos nykyiset maiden antamat lupaukset täyttyvät, ne rajoittavat ilmaston lämpenemisen vain noin 2,4 asteeseen.

Seuraavassa olen suomentanut lyhennelmän Daily Telegraphin tänään päivätystä artikkelista.

”COP26-sopimus horjui 48 tunnissa, kun kaksi maailman suurimpiin päästöjen aiheuttajamaihin kuuluvaa eli Yhdysvallat ja Australia ilmoittivat, että ne eivät aseta uusia ilmastotavoitteita ensi vuodelle.

Glasgow’n ilmastosovun keskeisin pilari oli siis se, että valtioita pyydetään siinä laatimaan päivitetyt suunnitelmat päästöjen leikkaamiseksi vuodesta 2030 vuoteen 2022 mennessä, jotta voitaisiin edistää kunnianhimoisempia toimia seuraavan vuosikymmenen aikana, joita pidetään ratkaisevana päästöjen vaarallisimpien vaikutusten torjumiseksi.

Australian toimivaltaisten ministereiden sunnuntaina julkaisemassa yhteisessä lausunnossa lukee:

”Australian vuoden 2030 tavoite on kiinteä, ja olemme sitoutuneet saavuttamaan ja ylittämään sen, kuten teimme Kioton aikakauden tavoitteidemme kanssa.”

Maa on joutunut arvostelun kohteeksi, koska se ei ole asettanut kunnianhimoisia ilmastotavoitteita, ja sen tavoitteita on tuskin päivitetty ennen tämän vuoden konferenssia. Australia on edelleen vahvasti riippuvainen kivihiilestä.

Australialaisessa keskusteluohjelmassa Insiders esiintynyt maan terveysministeri Greg Hunt vihjasi myös, että Australia ei ehkä tee tavoitteistaan kunnianhimoisempia.

”Olemme asettaneet tavoitteemme, mutta jatkamme ennusteidemme päivittämistä”, hän sanoi. Australian suunnitelmassa on leikata päästöjä 26-28 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna.

Glasgow’ssa tavoitellun sopimuksen mukaan maapallon päästöjä on vähennettävä 45 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2010 tasosta, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen.

Cop26-prosessin aikana myös eräät muut viestivät, että ne eivät ehkä päivitä suunnitelmiaan. Näiden maiden joukossa oli Uusi-Seelanti, jonka ilmastoministeri James Shaw sanoi neuvottelujen aikana, että vain siksi, että heitä oli pyydetty vahvistamaan suunnitelmia, ”se ei tarkoita, että sinun on pakko”, mikä herätti kritiikkiä ympäristöjärjeistöiltä.

Yhdysvallat tähdensi tulkitessaan sopimustekstiä, että sopimus ”pyytää” osapuolia päivittämään suunnitelmansa ”tarvittaessa” ja ”ottaen huomioon erilaiset kansalliset olosuhteet”.

Washingtonin ilmastolähettilään John Kerryn mukaan Yhdysvaltain nykyiset ilmastosuunnitelmat täyttivät Pariisin sopimuksen vaatimukset rajoittaa lämpötilan nousu alle 2 asteeseen ja USA pyrkii rajoittamaan ne 1,5 asteeseen.

Tunteja sen jälkeen, kun sopimus saatiin päätökseen lauantaina, Kerry sanoi: ”En usko, että se on tarpeen, koska kunnianhimoinen tavoitteemme on 50-52 prosenttia [päästöjen leikkaukset]… ja se venyttää rajoja juuri nyt. Meidän on katsottava, mitä voidaan tehdä.”

Maanantaina alahuoneessa Boris Johnson ehdotti myös, että Iso-Britannia ei päivitä tavoitteitaan.”

+14
MikkoPaunio
Perussuomalaiset Helsinki

Kirjoittaja on (s. 1961) Helsingin yliopistosta valmistunut terveydenhuollon erikoislääkäri, joka on työskennellyt seuraavien instituutioiden palveluksessa: Helsingin yliopisto, Johns Hopkins Bloomberg School of Public Health, sosiaali- ja terveysministeriö, Euroopan Unionin komissio ja Maailmanpankki. Kirjoittalla on Helsingin yliopiston yleisen epidemiologian dosentuuri. Hän on saanut jatkokoulutusta Maailman terveysjärjestön ns. pitkällä kurssilla Brysselin vapaassa yliopistossa ja hänellä on ylempi korkeakoulututkinto (epidemiologia) Johns Hopkins Bloomberg School of Public Health instituutiosta. Kirjoittajalla on julkaisuja merkittävimmissä kansainvälisissä lääketieteellisissä julkaisusarjoissa ja yhteensä vertaisarvioituja julkaistuja artikkeleita hänellä on 40 (https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/?term=paunio+m). Kirjoittajan tärkein tieteellinen havainto johti lopulta Maailman Terveysjärjestön maailmanlaajuiseen tuhkarokkorokotusstrategian muutokseen. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2017/3/duo13540 Pelkästään 2000-luvulla on tuhkarokkorokotus pelastanut noin 20 miljoonaa lasta elämälle.
Kirjoittaja toimi valtioneuvoston asettaman Säteilyturvaneuvottelukunnan puheenjohtajana vuosina 2009-2018. Kirjoittaja on toiminut vuodesta 2016 lähtien Valtakunnallisen Maanpuolustuskurssin sekä luennoitsijana että ns. pääopettajana (STM).

Hän on kirjoittanut kolme kirjaa: Vihreä Valhe (Weilin & Göös 1991), Vihreä Valhe - Valheen sysimustat juuret, salakavalat lonkerot ja murheelliset seuraukset (Auditorium 2015) ja Hourulan väen ilmastovallankumous (Omakustanne 2019). Kirjoittaja valittiin 20.3.2018 tieteelliseksi ja policy neuvonantajaksi American Council on Science and Health järjestöön. Järjestön on aikoinaan perustanut Norman Borlaug ja Elizabeth Wheelan. Se on teollisuutta ja hyvinvointia puolustava tieteellinen järjestö. Kirjoittajalta julkaistu useita raportteja Ison Britannian pitkäaikaisimman valtionvarainministerin Nigel Lawsonin perustamalla The Global Warming Policy Foundation sivustolla (https://www.thegwpf.org/?s=paunio). Kirjoittajalta on julkaistu merkittävillä brittiläisillä ja pohjoisamerkikkalaisilla keskusteluareenoilla useita puheenvuoroja (https://muckrack.com/mikko-paunio/articles) pääasiassa ympäristö- ja kehityspolitiikkaan liittyen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu