Nyt jäitä hattuun deltan kanssa kansalaiset, terveydenhuollon ammattilaiset ja toimittajat
Nyt deltavirukseen liittyvässä julkisessa päivittelyssä sekä rokotusten vastustajat että sulkutoimia kannattavat hysteriaa lietsovat alarmistit yrittävät luoda epäuskoa koronarokotusten hyödyllisyyteen vedoten Israelissa alkaneeseen neljänteen aaltoon, jossa tuhansia rokotettuja on saanut koronatartunnan.
Israelissa kuten muissakin vanhukset ja riskiryhmät rokotuksin suojanneissa maissa on myös deltaviruksen aiheuttama kuolleisuus ollut erittäin vähäistä verrattuna aikaan ennen koronarokotuksia.
Annan kirjoituksessani professori Ran Balicerin keskiviikkoiseen pitkään videohaastatteluun nojaten käytännössä samat riskinarviointi ja -hallintatiedot, jotka hän kertoi viime tiistaina pidetylle tietyistä uudelleen otetuista rajoitustoimista päättäneelle Israelin hallituksen erityisistunnolle.
Ennen Balicerin Israelin hallitukselle antamia neuvoja selostan lukijoille rokotusstrategioiden ymmärtämiseen liittyviä käsitteitä ja ilmiötä, joita ei välttämättä ole sisäistetty edes terveydenhuollon ammattilaisten antamissa julkisissa kommenteissa, puhumattakaan päivälehtien tekoasiantuntijoiden kommenteissa.
Olen professorin Balicerin lailla optimistinen tulevaisuuden suhteen ja luotan, että myös Suomi pääsee normalisoimaan olot ja että myös meillä opitaan elämään koronaviruksen kanssa.
Johdanto
Tutkin lähes kahden vuosikymmenen ajan rokotuksilla synnytettävän tuhkarokon laumaimmuniteetin strategisia globaaleja ongelmia. Tutkimusryhmämme havainnot ja niistä tehty pohdinta johti siihen, että jenkit ja WHO joutuivat lopulta syömään katkeran kalkin ja myöntämään, että yksi lähes kaikilla (>95%) lapsille varhain annettu onnistunut tuhkarokkopistos ei riitä hävittämään tuhkarokkoa, kuten oli lähes 50 vuotta rokottamisen alusta lähtien WHO:ssa ja USA:n tartunnan torjunnan keskuksessa CDC:ssä uskottu.
MPR-rokotusohjelman faasi IV arviointiohjelmamme keskiössä oli rokotuksen aikaansaama osittainen ja/tai ajan myötä mahdollisesti heikentyvä immuniteetti. Tämä sama ongelmatiikka on nyt keskiössä WHO:n pitkälti rokotuksiin nojaavan koronapandemiastrategian onnistumismahdollisuuksia arvioitaessa.
Annan tässä kirjoituksessani saman asiantuntija-arvion, jonka Israelin hallitus sai viime tiistaina, kun se päätti uudelleen toimeenpantavista rajoitustoimista (mm. koronapassi ja työpaikkojen etätyösuositukset) korkeasta rokotuskattavuudesta huolimatta syntyneen neljännen aallon vuoksi.
Kuuntelin eilen Haaretz-lehden tunti ja viisi minuuttia kestävän professori Ran Balicerin videohaastattelun, jossa hän selosti Israelissa alkaneen deltavariantin aiheuttaman neljännen aallon syntyä. Israelissa on miljoona rokottamatonta yli 12-vuotiasta henkilöä. Siellä asuu 9,2 miljoonaa ihmistä, joista ehkäpä pari miljoonaa on rokottamattomia alle 12-vuotiaita lapsia.
Peruspalikoita tarvitaan nyt keskustelussa ymmärryksen lisäämiseksi ja pelon vähentämiseksi ja rokotuskattavuuden nostamiseksi
Ennen kuin menen em. Baricelin haastatteluun tarkemmin, annan suurelle yleisölle, terveydenhuollon ammattilaisille, että myös maamme tiedotusvälineissä työtä tekeville peruskäsitteitä, jotka nyt välillä villistä epäinformatiivisesta pelkoja herättävästä deltavarianttiklikkijournalismista uupuvat.
Uskon ja toivon tässä kirjoituksessa antamani informaation kiinnostavan nyt monia.
Nyt ei-ammattilaiset aivelot ja uivelot surutta antavat arvioitaan rokotusstrategiasta päivälehdissä asiassa, josta he eivät ymmärrä mitään.
Toisaalta rokotusvastaiset voimat luovat nyt Israelissa alkaneen neljännen aallon myötä myös surutta epäuskoa sosiaalisessa mediassa rokotuksiin tyyliin ”siinäs näette, näistä hengenvaarallisista kokeellisista rokotuksista ei ole mitään hyötyä”.
Kaksi eri rokotusepäonnistumistyyppiä
Primaariset rokotusepäonnistumiset
Rokotus voi epäonnistua kahdella eri tavalla. Lihavoin edellä tarkoituksella sanan onnistunut, koska lähes 50 vuotta WHO:ssa ja USA:n CDC:ssä uskottiin esimerkiksi USA:n hyvin korkeasta rokotuskattavuudesta huolimatta toistuvasti syntyneiden rajallisten tuhkarokkoepidemioiden johtuneen siitä, että rokotus oli epäonnistunut teknisistä (väärä säilytystapa, teknisesti epäonnistunut pistos ym) tai harvoin rokotettavan henkilön immunologiaan liittyvistä syistä. Tätä kutsutaan primaariseksi rokotusepäonnistumiseksi. Riski olla oikeasti rokottamaton tuhkarokkorokotuksen antamisen jälkeen uskottiin olleen muutaman prosentin luokkaa.
Kun Suomi aloitti ensimmäisenä maailmassa MPR-rokotusohjelman (tuhka- ja vihurirokko ja sikotauti) kahden pistoksen ohjelmalla vuonna 1982, uskoimme, että toinen pistos korjaa tietyllä taajuudella syntyneet ensimmäisen rokotuksen primaariset rokotusepäonnistumiset. Julkaisimme tämän silloisen uskomuksemme esimerkiksi The New England Journal of Medicine lehdessä vuonna 1994. Artikkelistamme ja Suomesta rokotusten mallimaana tehtiin etusivun uutinen The New York Times lehteen.
Jos yhden pistoksen primaarisen epäonnistumisen riski on esimerkiksi kolme prosenttia, kahden pistoksen myötä primaarisen epäonnistumisen riski on jo mitätön eli 3% x 3% = 0,0009 eli 1/10000 eli joka kymmenestuhannes on vailla rokotusta antamaa suojaa kahden pistoksen ohjelmassa, kun se yhden pistoksen ohjelmassa on em. oletuksen mukaan kolme sadasta.
Sekundaariset rokotusepäonnistumiset
Rokotus voi epäonnistua myös sekundaarisesti. Siinä rokotuksella aikaansaatu immuniteetti on voinut olla alun perin riittämätön tai se on ajan myötä voinut olla heikentynyt erityisesti tilanteessa, jossa luonnollista tautia ei kierrä antamassa vahvistusbuustereita.
Pääsimme jäljille, että vastoin uskomusta onnistuneen tuhkarokkorokotuksen teho heikkenee ajan myötä 1990-luvun puolivälissä, kun tukeuduimme rokotusepäonnistumistutkimuksissamme suomalaisen professori Klaus Hedmanin kehittämään immunologiseen IgG-aviditeettimenetelmään.
Siinä vierähti kuitenkin yli kaksi vuosikymmentä ennen kuin WHO ja CDC suostuivat uskomaan meitä. Tutkimustuloksemme yritettiin pimittää vuosikausia ja em. toimijat yrittivät vuonna 2003 kaikin keinoin estää tulostemme merkityksen maailmanlaajuisen pohdinnan. Tämä pohdinta muodostaa nyt WHO:n tuhkarokkorokotusstrategian keskeisen osan, eli sen, että toisen tuhkarokkorokotuspistoksen ymmärretään todella myös buustaavan immuniteettia eikä vain korjaavan ensimmäisen rokotuksen primaarista epäonnistumista.
Keskeinen löydöksemme 1990-lopussa pienessä ei kovin merkittävässä lehdessä lopulta julkaistussa tutkimuksessamme oli se, että suuri osa rokotusepäonnistumisista, jotka olivat sekundaarisia Hedmanin menetelmän mukaan, havaittiin henkilöillä, joilla oli lievä tauti. Jos rokotusepäonnistumiset olisivat olleet em. USA:n epidemioissa käytännössä vain primaarisia kuten uskottiin, niin niiden olisi pitänyt olla yhtä ankaria tautitapatuksia kuin naiivilla ei-immuunilla henkilöllä. Osoitimme tämän uskomuksen vääräksi 1990-luvun lopussa julkaistussa tutkimuksessamme. Tämä ilmiö on nyt keskiössä pohdittaessa koronarokotusten tehoa ja niiden pettämistä.
Eradikaatiosta, eliminaatiosta ja vakavien tautitapausten hallinnasta eli palikoita strategiaymmärrykseen tarvitaan lisää
Toistaiseksi vain isorokkovirus on täydellä varmuudella kyetty hävittämään maapallolta. Virusta tosin yhä säilytetään ”kaiken varalta” Siperiassa ja USA:ssa Atlantassa. Isorokon hävittäminen oli mahdollista, koska isorokko oli verrattain heikosti tarttuva tauti ja ihminen oli ainoa olio, jossa se viihtyi. Tuhkarokkovirus on myös isorokon lailla ainoastaan ihmisissä viihtyvä virus, mutta sen hävittäminen on hyvin vaikeaa, koska se on ehkä tarttuvin ihmisen taudeista.
Olimme CDC:n tutkijoiden ohella toinen tutkijaryhmä, joka on osoittanut tuhkarokon superleviämisen varmuudella.
Näin tuhkarokon kohdalla puhutaan em. syistä ja haasteista johtuen strategisesti mieluummin tuhkarokkorokotuksen avulla aikaan saatavasta eliminaatiosta kuin taudin hävittämisestä (eradikaatio). Suomi on onnistunut eliminoimaan tuhkarokon johtuen korkeasta rokotuskattavuudesta ja rokotuksen riittävästä immunogeenisuudesta.
Muutama vuosi sitten kirjoittamassamme Duodecim-lehden pääkirjoituksessa emme sulkeneet sitä mahdollisuutta, että Suomessa joudutaan antamaan kolmas tuhkarokkopistos mahdollisesti heikentyvän immuniteetin vuoksi, vaikka mitään tähän viittaavaa ei toistaiseksi ole ilmennyt.
Tuhkarokon lailla ylähengitysteiden kautta leviävän koronaviruksen kohdalla ei voida edes lähtökohtaisesti päästä eradikaatioon, koska koronavirus kiertää mieluusti myös luonnonvaraisissa ja tuotantoeläimissä (esim. minkit). Nyt deltavariantin suuren tartuttavuuden ja havaittujen jopa tuhansien läpilyöntitapausten (ns. breakthrough rokotusepäonnistumiset) vuoksi toivottu eliminaatio on osoittautunut Israelin tapahtumien myötä haasteellisemmaksi kuin aluksi uskottiin.
Professori Ran Balicerin haastattelu
Deltavariantti on todella paljon tartuttavampi kuin aiemmat variantit
Ran Balicerin haastattelu alkaa päivittelyllä siitä, että deltavirus leviää nyt aivan toisella tavalla kuin aikaisempi variantti. Aikaisemmin tartunta ketjut olivat selvästi paikallisia ja tunnistettavia, nyt leviäminen on hahmotonta ja paljon nopeampaa. Tällä tulee olemaan myös vaikutuksensa Suomen koronastrategiaan.
Sitten Balicer selittää maallikoille usein vaikeasti ymmärrettävää asiaa eli sitä, että korkean rokotuskattavuuden oloissa voi suuri ellei suurin osa tartunnan saaneista olla rokotettuja, vaikka rokotus tehoaa hyvin erityisesti vaikeaa tautia vastaan. Tästä syystä teho-osastolla voi epidemiatilanteessa jopa puolet hoidettavista olla kahteen kertaan rokotettuja, mikäli rokotuskattavuus on korkea kuten se on Israelissa nyt.
Rokotukset antavat hyvin suojaa vakavaa tautia vastaan
Koronatartuntaa ja vaikeaa tautia vastaan rokotuksen teho on osoitettavissa epidemiologisesti laskemalla ns. altistusvedonlyöntisuhteita tai suoraan rokotettujen ja rokottamattomien sairastumisen ja kuolemisen suhteellisia riskejä, joista voidaan johtaa teholaskelmat. Balicerin ja kumppaneiden tarkat uudet laskelmat rokotuksen tehosta sekä tartuntoja että vakavaa tautia vastaan deltavariantin jyllätessä valmistuvat muutaman päivän sisällä.
Haastattelussa näytetyt Israelin terveysministeriön seinältä poimitut yksinkertaiset raakalaskelmat osoittavat vakavan kuolemaan johtavan taudin riskin olevan ainakin viisi kertaa suurempi rokottamattomilla kahteen kertaan rokotettuihin verrattuna, mutta yksityiskohtaiset laskelmat tästä valmistuvat siis kohdakkoin. Tämä on huima absoluuttinen riskin pudotus etenkin suurimman riskin potilailla.
Israelissa on nyt varotoimena jo 200 000 yli 60-vuotiasta ja riskiryhmäläistä saanut kolmannen rokotuksen, koska alustavasti näyttää siltä, että alkuvuodesta kahteen rokotetut vanhemmat ikäryhmät saattavat olla suuremmassa tartuntariskissä verrattuna myöhemmin toisen pistoksen saaneisiin. Ensimmäisenä rokotuksen saaneet ovat kuitenkin erilainen joukko kuin myöhemmin rokotetut, eikä varmuudella voida tietää, josko todella kahteen kertaan rokotettujen rokotusteho heikkenee näin nopeasti. Joka tapauksessa alkuvuodestakin kahteen kertaan rokotetuilla suoja ankaraa tautia vastaan on ollut hyvä.
Paljon perustietoa rokotusepäonnistumisista uupuu luonnollisista syistä
Itse asiantuntijana suhtaudun em. laskelmiin vielä siinä mielessä varauksellisesti, että me emme tiedä mm. eri rokotteiden primaaristen rokotusepäonnistumisten taajuutta ja näin moni ”kahteen kertaan rokotettu” ja siitä huolimatta sairastunut voi olla itse asiassa olla todellisuudessa vain yhteen kertaan rokotettu, koska heillä on saattanut ensimmäinen pistos olla epäonnistunut. Nyt käytävässä asiantuntijoidenkin välisessä keskustelussa on toistaiseksi käytännöllisenä oletuksena, että kaikki ns. läpilyönti (engl. breakthrough) koronarokotusepäonnistumiset ovat sekundaarisia epäonnistumisia, mikä voi etenkin yhteen kertaan rokotettujen kohdalla olla väärä tulkinta, jos primaaristen koronarokotusepäonnistumisien taajuus on merkittävä.
Primaaristen rokotusepäonnistumisten taajuus voi myös vaihdella merkittävästi eri tekniikkoihin perustuvien ja jopa eri valmistajien samoihin tekniikkoihin perustuvien rokotteiden välillä tai jopa maiden välillä ja maiden sisällä alueellisesti eri syistä.
Israelista saamme ehkä nopeastikin lisää tietoa kolmannen rokotuksen hyödyistä
WHO on hiljan kritisoinut ankarasti rikkaita kolmatta pistosta harkitsevia maita (esimerkiksi Iso-Britannia, Ranska ja Ruotsi) niiden itsekkyydestä, koska rokotuskattavuus on vielä niin alhainen kehitysmaissa. Ran Balicer puolusti mielestäni hyvin Israelin kolmannen rokotuksen politiikkaa sillä, että Israel on niin paljon edellä muita maita ja nyt heillä on itse asiassa velvollisuus luoda olosuhteet, jossa kolmannen pistoksen mahdollinen hyöty voidaan todennäköisesti selvittää, jos viruksen kierto jatkuu edelleen voimakkaana.
Professori Balicer antoi neuvonsa Israelin hallitukselle ns. varman päälle
Ran Balicer antoi neuvonsa Israelin hallitukselle ns. varman päälle ja kehotti hallitusta ottamaan joukon em. rajoituksia uudelleen käyttöön. Varotoimet perustuvat nyt pelkoon, että terveydenhuollon kapasiteetti voi joutua uudelleen koetukselle huolimatta rokotuksen hyvästä tehosta ankaraa tautia vastaan, jos neljännestä aallosta tulee riittävän iso. Tämä oli perimmäinen syy, miksi Israelin hallitus palautti takaisin eräitä rajoitustoimia.
Vaikean taudin määrä on Israelissa noussut kesäkuun 20:stä 261:een, minkä Balicer epäili johtuvan osin heikkenevästä rokotuksen aiheuttamasta immuniteetista. Hänen mukaansa erot muihin maihin kuten Isoon Britanniaan, jossa ei ole käytännössä enää lainkaan rajoituksia ja siitä huolimatta epidemiatilanne on hallinnassa, voivat johtua siitä, että muiden maiden kakkosrokotus on annettu paljon myöhemmin kuin Israelissa. Tämä on se tärkein syy, miksi Israel on nyt varotoimena rokottanut 200 000 yli 60-vuotiasta ja riskiryhmäläistä. Balicer kuitenkin myönsi, että Isossa Britanniassa voidaan olla jo lähellä rokotuksin ja luonnon taudin aiheuttaman laumaimmuniteetin syntymistä.
Professor Balicer optimistinen tulevaisuuden suhteen
Ran Balicer myönsi haastattelussa, että tilanne voi kääntyä itsekseen hyvään suuntaan, mutta että ”se ei ole työdiagnoosi nyt”, vaan heidän oli tiistaisessa hallituksen kokouksessa varauduttava huonompaan. Tästä huolimatta Balicer oli hyvin optimistinen sen suhteen, että opimme elämään viruksen kanssa, vaikka ei sulkenut mahdollisuutta joka vuotisen pistoksen tarpeesta influenssan tapaan. Vaikka haastattelussa puitiin sulkutoimia, koulujen avaamista ja mietittiin sulkutoimien uudelleen käyttöön ottoa, niitä pidettiin viimeisenä hätävarana.
Professori Balicer ei maininnut eräitä rohkaisevia näkökulmia
Se mikä Balicerin haastattelussa jäi käsittelemättä, oli Israelin koronakuolemien toistaiseksi hyvin maltillinen kehitys siitäkin huolimatta, että kakkosrokotuksesta on kulunut jo merkittävästi pidempi aika aika vanhuksilla ja riskiryhmäläisillä kuin muissa maissa kuten Suomessa, jossa kakkospistoksia aluksi ”pihdattiin” rokotepulan vuoksi. Koronakuolleisuus on massarokotusten myötä romahtanut lähes kaikissa vanhuksensa ja riskiryhmänsä kahteen kertaan rokottaneissa maissa.
Edelleen optimismia herättää eräiden israelilaisten kliinikkotutkijoiden esittämä arvostelu ”norsunluutorneissa” tehdyistä tutkimuksista. Esimerkiksi Tel Aviv Sourasky Medical Centerin vanhempi kliinikko But Paran totesi vakavan taudin määritelmän olevan aikaisempaan verrattuna ongelmallinen ja harhaanjohtava.
Vakavaksi koronataudiksi määritellään Israelissa ja kaiketi muuallakin sellainen potilas, jolla happisaturaatio heikentyy. Määritelmä toimi Paranin mukaan hyvin ja se oli hyvä indikaattori taudinkulun nopeasta huononemisesta aikana, jolloin ei ollut vielä rokotuksia. Määritelmä ei ole enää informatiivinen Paranin mukaan, koska rokotetuilla potilailla happisaturaarion heikkeneminen on nopeasti ohimenevä ilmiö. Paran The Times of Israel lehden haastattelussa antoi esimerkin juuri osastolla olevaan yli 80-vuotiaaseen potilaaseensa, joka oli sairastunut saamastaan kahdesta rokotuksesta huolimatta. Potilas parani nopeasti lisähapella ja steroidihoidolla, vaikka hänet oli määritelty virallisesti vakavasti sairastuneeksi.
Lopuksi
Suomi on nyt tilanteessa, jossa yhteiskuntaa on avattava ja koululaisten on välttämättä päästävä kouluun ja opiskelijoiden läsnäopetukseen. Sympatiani ovat nyt myös ravintoloitsijoiden ja kulttuuriväen puolella. Emme voi välttyä kaikilta rajoitustoimilta, mutta niitä on mielestäni mietittävä nyt tarkkaan.
Lopuksi palaan jankutukseeni. Taudin alkuvaiheen täysin turvallisista ”adjuvanttihoidoista” (esimerkiksi ivermektiini ja hydroksiklorokiini) on voitava käydä avointa keskustelua samoin kuin lääkkeellisestä täysin turvallisesta ennaltaehkäisystä ja taudinkuvan lieventämisestä D-vitamiinilla, etenkin, jos professori Balicerin pahimmat pelot käyvät toteen. Itse en niihin näillä näkymin usko.
Muistutan, että Yhdysvaltain koronatsaari Anthony Fauci paljasti viime syksynä vahingossa sähköpostitse, että hän syö 150 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä. Nyt suositus Suomessa ja laajalti länsimaissa on 20 mikrogrammaa päivässä. Päivä alkaa lyhenemään Suomessa kohta taas merkittävästi, mikä vähentää nopeasti syksyn mittaan veren D-vitamiinipitoisuuksia väestössä.
Hiljan julkaistiin Israelista vielä vertaisarvioimaton tutkimus, jossa osoitettiin, että sairaalaan joutuneista ennen sairastumista mitatun alhaisen veren D-vitamiinitason omaavilla oli peräti 14 kertaa suurempi tilastollisesti erittäin merkitsevä vakioitu riski kuolla kuin korkean D-vitamiinitason potilailla. Lisäksi tutkimuksessa osoitettiin syy-seuraussuhteeseen viittaava ns. annosvaste, eli että mitä alhaisempi D-vitamiinitaso oli, sitä ankarampi oli potilaiden koronataudinkuva.
Viitteet
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/7969278/
https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2017/3/duo13540
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/10813152/
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/8578851/
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/10856790/
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/18419470/
https://academic.oup.com/aje/article/148/11/1103/123185
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/12877632/
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/2910058/
https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2021.06.04.21258358v1.full.pdf
”Muistutan, että Yhdysvaltain koronatsaari Anthony Fauci paljasti viime syksynä vahingossa sähköpostitse, että hän syö 150 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä. Nyt suositus Suomessa ja laajalti länsimaissa on 20 mikrogrammaa päivässä. Päivä alkaa lyhenemään Suomessa kohta taas merkittävästi, mikä vähentää nopeasti syksyn mittaan veren D-vitamiinipitoisuuksia väestössä.”
Jos D-vitamiinin vähäinen osuus on syynä väestön sairastuvuudessa vaikeaan koronaan, niin onko Suomessa lainkaan selvitetty, pitäisikö D-vitamiinin saantia lisätä kaikissa ikäryhmissä.
Itse olen syntynyt Suomen vähävaloisimpaan aikaan, eli vuoden lopussa. Minulla oli todettu lapsena riisitauti, jota sitten hoidettiin kalkkikalanmaksaöljyllä. Onnekseni, vanhempani ja isovanhempani huolehtivat, että sain ajoissa hoidon.
D-vitamiinin osuutta tuskin voidaan ohittaa myöskään virustautien tartuttavuudessa. Kuitenkaan, tämän kesän aurinko ei auttanut uuden aallon, deltan, hyökkäyksen torjunnassa.
Mistä on kysymys?
Ilmoita asiaton viesti
Hieno kommentti. Juu ei aurinko auttanut, mutta on hyvinkin rokotusten ohella voinut lieventää seurauksia😎
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos!
Lienee lieventänyt! One never know!
Kuitenkin, veitsenterällä eläminen on onneksi ohi ja vapauden laulut soivat.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitokset mielenkiintoisesta kirjoituksesta!
Twitterissä tosiaan käy keskustelut kuumana deltan, rokotteiden ja Israelin ympärillä, ja meno alkaa olla paikoin melko polarisoitunutta:). Jotkin asiantuntijat kuten Robert W Malone, MD (@RWMaloneMD) ruokkivat epäilyjä siitä, että Israelin kehitys voisi kieliä rokotteeseen liittyvästä ADE (=Antibody-dependent enhancement) ilmiöstä. Näetkö, että Israel:sta kantautuvan datan pohjalta olisi mitään syytä sitä epäillä?
D-vitamiinin sekä aikaisvaiheen hoitojen (kuten ivermektiini) nostaminen avoimeen keskusteluun ja peräti mukaan hoitosuosituksiin todennäköisesti voisi jopa vähentää myös vastustusta rokotteita kohtaan. Kummeksuttaa hieman ”työkalujen” yksipuolisuus. Onko niin, että edelleen 1,5v pandeamian alun jälkeen, sairastuneet edelleen lähetetään kotiin vain odottelemaan oireiden pahentumista ilman minkäänlaista kotihoitoa?
Tässä tuntuu olevan tällaista erikoista jakoa: Rokotekriittiset puoltavat aikaisen vaiheen hoitoja, ja rokotemyönteiset saattavat taas väheksyä näitä vanhoja re-purpose lääkkeitä. Molempi parempi ja vähemmän rajoituksia?
Ilmoita asiaton viesti
Juu ei viranomaisia eikä Käypä Hoito jengiä tunnu aikaisin aloitetun avohoidon kehittäminen😎
Ilmoita asiaton viesti
Robert Malone ja Peter Navarro ovat hahmotelleet kattavuuteen pyrkivän rokotuspolitiikan vaihtoehdoksi mallia, jossa keskitytään riskiryhmien rokottamiseen ja sairastuneiden hoitamiseen. Voisikohan joku asiantuntija avata tätä vaihtoehtoa lisää?
Malonen ja Navarron mukaan kattavuutta ei ole realistista tavoitella kuitenkaan. Lisäksi he perustelevat kantaansa mm. kyseisen kokeellisen rokotteen haitallisilla sivuvaikutuksilla joillekin.
https://www.washingtontimes.com/news/2021/aug/5/biden-teams-misguided-and-deadly-covid-19-vaccine-/
Lääkintäetiikan informoitu suostumus -periaatteen mukaisesti ainakin todetuista haittavaikutuksista pitäisi kirjoittaa vielä paljon lisää, ja pikaisesti. Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet puoltaa jopa 12–15-vuotiaden rokotuksia. Hänen haastattelustaan ilmenee silti haittavaikutusten olevan monille selkeästi huolestuttavia.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008175784.html
Tarvitsemme kaiken tiedon osataksemme kukin muodostaa asiasta oman informoidun käsityksemme.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä mä alussa esitin tuollaista rokotusstrategiaa myös Suomessa😎
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Mikko hienosta ja tärkeästä blogistasi. Oli ilo lukea suurella asiantuntemuksella tehtyä kirjoitustasi.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Lasse.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus. Surukseni olen huomannut, että jostain syystä perussuomalaisissa on paljon rokotevastaisuutta, joten toivoisi, että tämä kirjoitus luetaan tarkkaan näissä piireissä.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Lasse😎
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus. Tuossa jäi mainitsematta deltan aiheuttama hyvin pieni kuolleisuus Israelissa ja Intiassa (tilanne täällä voi tietysti olla eri), joka viittaa siihen että delta voisi olla aika mieto. Lisään viitteen tuohon ADE -juttuun (joissain tapauksissa rokote lisää herkkyyttä sairastua, https://www.nature.com/articles/s41564-020-00789-5). Saksassa on yritteillä tutkimus tuosta (miten paljon vasta-aineita ilmenee ruumiiissa, joka on kuollut ”muista syistä” rokotuksen jälkeen), mutta ei ole varmuutta, saadaanko tutkimuslupa ja rahoitus.
Alla vielä hauska ”aikalaistodistus” rokotusvastaisuudesta. Rokottamatta jääminen ei ole välttämättä rokotusvastaisuutta (ketään ei saisi rokottaa mistään syystä, rokotteet roviolle jne.), vaan yksittäinen epäpoliittinen, luokka-asemaan ja ikään perustuva mielenilmaus. Tässä mielessä sille voisi antaa jonkinlaisen vapausarvon. Kirjoituksen väite: mitä sitoutuneempi yhteiskunnallisesti tai henkilökohtaisen uran kannalta, sitä itsestäänselvempi itsensä rokottaminen on. Ja päinvastoin: https://mtracey.substack.com/p/reader-email-vaccine-hesitancy-is
Ilmoita asiaton viesti
Deltan aiheuttama pieni kuolleisuus Intiassa? Siellä on viimeisten kahden viikon aikana kuollut 7248 ihmistä. Ainoastaan Indonesiassa, Brasiliassa ja Venäjällä on kuollut vielä enemmän. Venäjälläkin jyllää juuri deltavariantti. Tosin korkeaa kuolleisuutta selittänee rokotusten vähyys eikä variantti yksin. Se on kyllä helpommin tarttuva mutta ei kai muuten sen kummempi. Rokote puree siihen siinä kuin muihinkin variantteihin.
Tämä postaus oli myös hyvä, huomasitteko?
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/markusmikaelmyllyniemi/rokotukset-ja-maskit-takaavat-turvallisen-koulutyon/?fbclid=IwAR0AEdilqcuthSye71tYFPXvMyD5ley36y-Or8IEjoyBE7YURN7SZY-M7b8
Ilmoita asiaton viesti
Intian kuolleisuus (viimeiset 2 vkoa) on 5.3 (tapaus per miljoona), kun taas Israelin 9,3 eli Intiassa kuolleisuus on jopa pienempi kuin Israelissa, jossa kuten jo aiemmin sanoin, se on myös pieni.
Ilmoita asiaton viesti
Niin joo, en suhteuttanut väkilukuun, katsoin vain absoluuttisia määriä… tietysti kuolleitakin on paljon kun väkeä on paljon. Israelissahan melkein kaikki on jo rokotettu niin ei ihme että on pieni.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näiden absoluuttisten määrien mässäilyllä media tuottaa klikki otsikoita. Tämä on toistuvaa toimintaa. Viimeksi on tehty katastrofi uutisointia ylellä Thaimaasta. Uutisen mukaan hautausurakoitsijat ovat jo uuvahtaneet covid ruumiskasojen vuoksi. Pikainen tarkistus worldometersistä kuitenkin paljastaa, että Thaimaassa miljoonaa asukasta kohdenyksi maailman matalimpia covid kuolleisuuksia (sijalla 151.).
Ilmoita asiaton viesti
Klikkiotsikoita riitti myös vuonna 2015 kun pakolaisia tuli Suomeenkin vähän enemmän. Puhuttiin ihan vakavalla naamalla pakolaiskriisistä… jos koronasta jotain hyvää haluaa löytää, niin ehkä sen, että sanan ”kriisi” kriisiytyminen loppui. Mitä tahansa pikkuharmistusta ei enää kehdata kutsua kriisiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ansiokas kirjoitus. Tietoon perustuvaa optimismia kaivataan.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomi on nyt tilanteessa, jossa yhteiskuntaa on avattava ja koululaisten on välttämättä päästävä kouluun ja opiskelijoiden läsnäopetukseen. Sympatiani ovat nyt myös ravintoloitsijoiden ja kulttuuriväen puolella. Emme voi välttyä kaikilta rajoitustoimilta, mutta niitä on mielestäni mietittävä nyt tarkkaan.”
Tämä!
Ilmoita asiaton viesti
Palaan vielä D-vitamiinin merkitykseen monissa taudeissa, joista juuri virusten aiheuttamat, vakavat sairastumiset ja kuolemat, olisi mahdollisesti vältettävissä, kansallisten D-vitamiinisuositusten uusarvioinneilla.
Jokainen voinee itse huolehtia puolustuskyvystään, käyttämällä D-vitamiinia suosituksia suurempia määriä.
Tunnetusti, suomalaiset ovat kuitenkin hyvin kuuliaisia ns. käypähoito suosituksille, eivätkä rohkene nostamaan D-vitamiinitasoaan. Oletan, että monet eivät edes tiedä, pitäisikö heidän ottaa lisäannos purkista.
Tarvitaan edelleen eri ikäryhmätutkimusta D-vitamiinin osuudesta sairastuvuuksiin.
Itselleni on selvää, että pimeässä pohjoisessa ilmanalassa, ihon kautta saatava d-vitamiinitaso on alhainen, tai sitä ei ole.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kovasti kirjoituksestasi. Toivottavasti päivität tätä sitä mukaan kun tietoa kertyy. On ollut tosi hankala miettiä mitä asian kanssa tehdä näin lääketieteen maallikkona, kun samalla on selvää että viranomaistahoilta tulee ailahtevaa ”poliittista lääketiedettä” ja juurikin hoidoista, vitamiineista tai faktatiedosta tutkimuksen tilan tai roketeriskien suhteen ei juurikaan mainita mitään. Luottamuksen menettäminen on se ikävin asia tässä tilanteessa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Anne. Mä pelkään myös viranomaistoiminnan ja lääkärikunnan uskottavuuden puolesta, jos kategorisesti nonsoleerataan keskustelu ”adjuvanttihoidoista” tai farmakologisesta ennaltaehkäisystä. Esim Plos Medicinessä on hiljan julkaistu massiivinen kohorttitutkimukseen perustuva havainto statitiinien hyödystä ehkäistä vaikeaa koronatautia. Tutkijat kehottavat määräämään ”aggressiivisesti” niitä tätä lääkettä lääketieteellisistä syistä tarvitseville potilaille. Itse syön ja olen syönyt niitä jo 20 vuotta. Daniels et al. Relation of prior statin and antihypertensive use to severity of disease among patients hospitalized with COVID-19: Findings from the American Heart Association’s Covid-19 Cardiovascular Disease Registry. 15.7.2021 https://doi.org/10.1371/journal.pone.0254635
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoista. Kolesterolilääkkeistä siis kyse. Yllättävää.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kirjoituksestasi!
Kun nyt olet asiantuntija alalla, oletko kuullut ja mitä sinä tuumaat fluvoksamiinista? Kyseessä oleva miljonääri Steve Kirsch (https://www.skirsch.io/about-me/) sai kuulla, ettei tutkijat saa rahoitusta hankkeilleen tutkia lääkkeitä koronan hoidossa, joten hän päätti osallistua omilla rahoillaan. Tuloksena ilmeisesti fluvoksamiini. Käsitykseni mukaan se on sama vaikuttava aine kuin kuuluisassa mielialalääkkeessä Prozac.
https://www.treatearly.org/fluvoxamine
Mainitsemasi avoin keskustelu olisi tervetullutta mediassa myös, mutta siitä emme saa nauttia varmaan ihan pian. Muidenkin asiantuntijoiden kuuleminen olisi piristävää vaihtelua nyt kuultaville muutamalle valitulle.
Lääkärilehti julkaisee myös julkaisuja tutkimuksista, missä todetaan ivermektiinin ja hydroksiklorokiinin tehottomuus koronan hoidossa.
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/ivermektiinin-lupaukset-murentuvat/
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset-tiede/koronapandemia-vaikuttavuustutkimusten-edistajana/
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Raija. Katsoin JAMA:n RCT:n tuntuu, että vahvistusta ei vielä ole tullut. Mielenkiinnolla luin. Pistin myös tietoa tästä Jouko Tuomiston Tiedevinkit FB palstalle.
Ilmoita asiaton viesti
Kiva juttu!
En ole FB:ssa enää, ehkä se löytyy muualtakin?
Ilmoita asiaton viesti