Petteri Taalaksen epätieteelliset jorinat – Osa 11b
Maailman Ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteerin Petteri Taalaksen ja Seija Vaaherkummun vuoden takainen YLE:n lauantaiaamukeskustelu pääsi uusimpaan kirjaani ”Hourulan väen ilmastovallankumous”. Siinä mm. retostelin Petteri Taalaksen IPCC:n 2018 syyskuun lopussa julkaistun Puolentoista-asteen raportin hölmöyksiä. Raportti levitti laajaa kauhua lasten ja nuorten keskuudessa ympäri maailmaa.
Petteri Taalas oli taas tänään Seija Vaaherkummun lauantaiaamussa kertomassa sitä sun tätä kansainväliseen ilmastopolitiikkaan liittyen. Vaaherkumpu oli tällä kertaa asteen epäileväisempi Taalaksen jorinoihin. Lieneekö syy Hourulan, joka kulkeutui myös YLE:en. Sitä saatetaan salaa lukea siellä.
En tiedä hänen motiivejaan tiedemiehenä, mutta ihmettelen, miksi Taalas menee 100:lla mukaan Kiinan hybridivaikuttamiseen ja vakuutteluun, että Kiina on fossiilivapaa joskus tämän vuosisadan loppupuoliskolla.
Taalas totesi mm. positiivisena esimerkkinä, että Kiina on maailman suurin uusiutuvan energian tuotannon kasvattaja maailmassa. Hän jätti kertomatta, että pelkästään sähköntuotannosta epäekologisen vesivoiman osuus Kiinan uusiutuvan SÄHKÖN tuotannosta on noin 76 % https://en.wikipedia.org/wiki/Renewable_energy_in_China ja eliöstölle haitallisen tuulivoiman osuus on noin 16 %. Tuulen osuus sähköntuotannosta Kiinassa on noin 3 % ja kivihiilen osuus siitä on noin 65%.https://en.wikipedia.org/wiki/Electricity_sector_in_China
Kiina rakentaa 2020 luvulla satoja kivihiilivoimalaitoksia https://www.carbonbrief.org/analysis-will-china-build-hundreds-of-new-coal-plants-in-the-2020s ja lisäksi rakentaa niitä satoja ympäri maailmaa. https://www.thegwpf.com/china-building-300-new-coal-power-plants-around-the-world/
Kiinan KOKONAISENERGIANKULUTUKSESTA tuulen osuus on häviävä ehkäpä promilleja, koska sähkön osuus energian loppukulutuksesta on ehkäpä 20%. Tuulivoimalobbareiden ja punavihreiden on helppo esittää tällaisessa tilanteessa väite, jonka mukaan tuulivoiman tuotannossa tapahtuu nyt suuri prosentuaalinen lisäys ”ympäristöhyvis” Kiinassa. Se on kuitenkin absoluuttisella skaalalla hyttysen ininää ja vailla muuta kuin poliittista retorista merkitystä.
Taalas puhui niitä näitä näistä asteista ja otti taas esiin ohjauksessaan olevan IPCC:n tekemän Puolentoista asteen raportin jättäen taas kertomatta, että raportin puolentoista asteen polku perustuu ympäristölle ja ihmisille tuhoisalle bioenergialle (BECCS, BioEnergy with Carbon Capture and Storage).
Kun kuitenkin Puolentoista-asteen raportti itse – samoin kuin Maailman terveysjärjestön IPCC:n raportin peilausraporttikin kuukautta myöhemmin – päätyi siihen, että bioenergiaa ei voidakaan hyödyntää sen tuhoisuuden vuoksi, niin Puolentoista asteen raportti päätyi lopulta maagiseen nopeaan sähköistämiseen (engl. rapid electrification). IPCC jätti tosin kertomatta, millä sähkö sitten tuotetaan ja totesi, että ydinvoimaa ei voida poliittista syistä rakentaa. Kerron tämän kaiken Hourulassa ja Lontoossa julkaistussa raportissani, joka on käännetty myös japaniksi. https://www.thegwpf.org/better-for-health-to-ignore-the-climate-movement/
Saimme muuten johtavilta poliitikoilta budjettiriihen aikana ja sen jälkeen myös maistaa tätä maagista nopean sähköistämisen ilosanomaa ilman, että punavihreät poliitikot kertoivat, miten sähkö tuotetaan.
Petteri Taalas yrittää luoda itsestään kuvaa asiansa osaavana luonnontieteilijänä ja näin hän on ryhtynyt kiillottamaan kilpeään Iltalehden blogissa. Hän osallistui kesäkuussa Iltalehden kolumnissaan perussuomalaisen Työmiehen pilkkaamiseen – mainitsematta häntä – blogissaan ”Kanojen silmät eivät räjähtele ja ydinvoima on turvallista”. Ydinvoimasta olen toki samaa mieltä Petteri Taalaksen kanssa. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b8e122c5-0711-494e-8240-1ad70f2e53bf
Taalas kirjoittaa blogissaan mm:
”Muun muassa eduskunta joutui teettämään tutkimuksen, aiheuttaako tuulivoima kanojen silmien räjähtelyä, lepakoiden kuolemia,… Mutta tällaisille ei ole löydetty tieteellisiä todisteita.”
Ilmeisesti hän viittaa Työmiehen usein viittaamaan lepakoiden räjähtelyyn, koska en ole kuullut kanojen silmien räjähtelyä liitetyn tuulivoimaan. Tuulivoima aiheuttaa lepakoiden barotrauman samalla tavalla kuin syntyy sukeltajan barotrauma. Mikäli sukeltaja olleessaan syvyydessä hengittää paineilmaa ja nousee nopeasti ylös ilman, että hän uloshengittää, hänelle syntyy barotrauma eli keuhkot repeävät. Kun lepakot ottavat suuren tuulivoiman lavasta peräisin olevan ilmanpaineen vaikutuksen alaisena ilmaa keuhkoihin ja sitten sujahtavat matalaan paineeseen nopeasti, niiden keuhkot räjähtävät. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0960982208007513 Asiasta käytiin silloin http://pro-kulmerauerallmend.ch/files/2018-04-26-Baerwald-et-al-Barotrauma-Bats-University-of-Calgary-2008.pdf ja myöhemmin kovaa tieteellistä keskustelua https://notrickszone.com/2015/03/02/swept-area-of-annihilation-new-study-confirms-wind-turbines-barotraumatic-mayhem-on-bats/ file:///C:/Users/gghap/Downloads/%7B784D5496-25ED-4066-B5E9-DC105EF07A73%7D.pdf
Tuulivoimateollisuus on vuosikaudet yrittänyt kiistää tuulivoiman aiheuttamat barotraumat lepakoilla ja aiheesta käydään nyt Länsi Yhdysvalloissa oikeutta. Tuulivoimayhtiöt ovat haastaneet Oregonin valtionyliopiston oikeuteen siellä tehdyn laajan tutkimuksen, joka dokumentoi tuulivoiman haitat eliöstölle (linnut ja lepakot). Tutkimus herätti suuren kohun ja tuulivoimateollisuuden oli ryhdyttävä vastaiskuun. https://www.columbian.com/news/2019/sep/22/study-wind-turbines-threaten-bats/
Sen verran oli tapahtunut edistystä, että nyt CO2:n elinikä ilmakehässä on vain runsaat sata vuotta, kun edellisessä haastattelussa viipymäaika oli vielä kymmeniätuhansia vuosia. Liekö elinikä ja viipymäaika kovinkin erilaisia asoita, kun hän ei ole suostunut määrittelemään noita termejä.
Ilmoita asiaton viesti
Jos samaa tahtia sen hivenkaasun elinikä lyhenee myös ensi vuonna niin se kuolee ennen kun on syntynytkään. Miksi muuten mainitsi että co2 kaasulla on joku elinikä?
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä halusi päästä tuosta viipymäajasta eroon ja selittää sen kymmenientuhansien vuosien ajan uudella, sadan vuoden eliniällä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä muuten ilmakehän CO2:n elinikä (metafora) keskimäärin on 5 vuotta.
https://www.nature.com/scitable/content/ne0000/ne0000/ne0000/ne0000/14705803/U1CP4-4_LightDarkRxn_ksm_1_2.jpg
Ilmoita asiaton viesti
Tuohan on määrittelykysymys. Molekyylit vaihtuvat nopeasti, mutta kokonaismäärän muutosvauhtiin sillä ei ole niin vaikutusta.
Koko juttuhan on kuitenkin soopaa eikä Petteri vieläkään määritellyt, mitä hän tuolla eliniällä tarkoittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Sitä juuri tarkoitinkin.
Kyllä fotosynteesin kautta kulkee ilmakehän CO2 molekyyli keskimäärin viidessä vuodessa.
Ilmoita asiaton viesti
”Kuoleeko” se co2 molekyyli ilmakehässä vai ottaako kasvi sen talteen ”elävänä” ?
Ilmoita asiaton viesti
https://www.nature.com/scitable/topicpage/photosynthetic-cells-14025371/
During the process of photosynthesis, cells use carbon dioxide and energy from the Sun to make sugar molecules and oxygen.
Ilmoita asiaton viesti
Joten hiilidioksidi on kuollut ja kasvi herättää sen henkiin muodostaen siitä glukoosia. 😯
Ilmoita asiaton viesti
Petteri tappaa kaksintaistelussa sadan vuoden kuluessa.
Ilmoita asiaton viesti
Vanhimmat ilmakehästä tavatut CO2 molekyylit ovat kertoneet syntyneensä ennen ajanlaskun alkua. Mutta kun meret ja kasvikunta imevät vuosittain 20% ilmakehän hiilidioksidista, ei pitäisi olla kovin vaikea laskea kauanko CO2 on keskimäärin ilmakehässä.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on tärkeä kommentti!
Silloin kun asian ymmärtää, ei ole vaikeaa ilmaista sitä selkeästi.
Ilmoita asiaton viesti
On se vaikempaa kuin tuo liian yksinkertainen esityksesi. Sieltä merestä ja kasvillisuudesta tulee nimittäin suunnilleen saman verran takaisin kuin sinne menee ja silloin pitää tietää, minkälaista hiilidioksidia sieltä tulee takaisin.. Silloin se meneekin ihan eri jutuksi.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on.
Minusta Hytölä on hienosti oivaltanut ilmakehän CO2:n osalta, että kuinka kauan se oleilee ilmakehässä.
Hiilenkierto on sitten monimutkaisempi. Siinäkin ravinteiden kierto ja kasvien fotosynteesi näyttelevät pääroolia.
Tuo pitkistä hännistä ja pitkästä hiilidioksidin eliniästä (metafora) ilmakehästä on ollut hiilenkierron osalta keskustelua sekoittavaa propagandaa.
Ilmoita asiaton viesti
Oletko Antero tehnyt molekyyli-laskelmia (prof. Keeling), jotka ovat luotettavimpia analyyseja mitä voi olla, -kuin permille-arvot, jotka ovat riippuvaisia siitä, mihin niitä vertaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Petteri Taalas oli taas tänään Seija Vaaherkummun lauantaiaamussa kertomassa sitä sun tätä kansainväliseen ilmastopolitiikkaan liittyen.”
Katsoin tuon lauantainaamun ohjelman ja olen samaa mieltä. Taalas vastasi aina selkosuomella kun haastattelija teki selviä kysymyksiä. Mikä oli Taalaksen virheelinen tieto? Kommentoijan pitäisi hieman paremmin perustella väitteensä. ”Sitä sun tätä” antaa käsityksen, että Taalas ei olisi puhunut asiaa. En oikein tiedä mitä kommentoija tarkoittaa? Voisitko paremmin selvittää mitä tarkoittaa ”sitä sun tätä” tässä tapauksessa.
Ilmoita asiaton viesti
Ohjelmahan on Areenassa ja tulee uusintanakin, joten jokainen voi tarkistaa Taalaksen myönteisen kannan ydinvoimaan. Sillehän ilmastopaneelit eivät mitään voi, että poliitikot arkailevat.
Ilmoita asiaton viesti
Huono-onniselle linnulle tai lepakolle osuma tuulivoimalaan voi toki olla kohtalokas. Mutta haitatonta tapaa tuottaa energiaa ei ole, ja jos halutaan olla rakentavia, nuo haitat pitäisi myös suhteuttaa johonkin.
Aivan ylivoimaisesti suurin ihmisperäinen haitta linnustolle aiheutuu kotikissoista. Törmäykset rakennuksiin, voimalinjoihin ja vähäisessä määrin myös tuulivoimaloihin ovat aivan marginaalissa. Joten jos olemme aidosti linnuista huolissamme, paljon perustellumpaa olisi kieltää kotikissat kuin tuulivoima.
Ilmoita asiaton viesti
No kielletään kotikissat ja lasketaan sitten, kuinka monta suurta petolintua on jäänyt kuolematta sen ansiosta.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä ainakaan merikotkakannan kasvua tuulivoima ole haitannut.
Ilmoita asiaton viesti
Ei niitä vielä ole niin paljoa Ahvenanmerellä.
Mitä näistä myllyistä sitten on ollut hyötyä ja millä hinnalla?
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoimalla tämä maa ”toimii” vajaat 6 päivää vuodessa ja se maksaa vaatimattomat ~300 000 000€ , ai hyödyt vai? Tuskin edes Härkönen keksii mitään hyötyä ellei oma lompakko täyty tukiashilloista.
Ilmoita asiaton viesti
Oikeastihan maamme ei pyörisi päivääkään pelkällä tuulivoimalla.
Ilmoita asiaton viesti
Ahvenanmaa tekee 20% sähköstään tuulivoimalla, eli tuplaten manner-Suomeen verrattuna.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.google.com/search?rlz=1C1CHBF_enUS849US849&source=univ&tbm=isch&q=don+quixote+fighting+windmills&sa=X&ved=2ahUKEwjZt8GJos_sAhXJs54KHWmFBL8QjJkEegQIHhAB&biw=1365&bih=615
Ilmoita asiaton viesti
Olen ilmoittanut tästä viestistä ylläpidolle. Olet häiriköinyt ja käynyt jatkuvasti henkilööni vuosien ajan. Tämän ja sen, että aion blokata sinut ilmoitin ylläpidolle.
Ilmoita asiaton viesti
Mitähän jos hourulanväki selittäisi, miksi ilmakehässä olevan hiilidioksidin viipymäaika, voi olla sadoista vuosista jopa kymmeniin tuhansiin vuosiin?!
Ilmoita asiaton viesti